Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”Jos haluaa selvittää kertoimien mysteereitä, kannattaisi lukea Suomen maaraportista (National Inventory Report) metsämaan laskennan osio ja siihen liittyvät liitteet joissa laskenta on selitetty.”
En löytänyt noita dokumentteja, joten kyselin Googlen tekoälyltä, ja Gemini vastasi:
”Erot painokertoimissa:
Puuston kasvu:
-Edustaa hiilidioksidin sitoutumista ilmakehästä puustoon.-Painokerroin perustuu puuston kasvunopeuteen ja hiilipitoisuuteen.
-Kasvuun vaikuttavat muun muassa puulaji, ikä, kasvupaikka ja ilmasto-olosuhteet.
Hakattu puusto:
-Edustaa hiilidioksidin vapautumista ilmakehään puunkorjuun ja puutuotteiden hajoamisen kautta.-Painokerroin perustuu hakatun puuston määrään ja puutuotteiden elinkaareen.
-Eri puutuotteilla on erilaiset hiilivarastot ja hajoamisnopeudet, mikä vaikuttaa painokertoimiin.
-Esimerkiksi pitkäikäiset puutuotteet, kuten rakennusmateriaalit, varastoivat hiiltä pitkään, kun taas lyhytikäiset tuotteet, kuten paperi, vapauttavat hiilen nopeammin.
Näiden painokertoimien erot johtuvat siitä, että kasvaessaan puusto sitoo hiiltä, ja kun puu kaadetaan, osa siitä hiilestä vapautuu eri nopeuksilla takaisin ilmakehään.”
”Ainakin yksi selittävä tekijä löytyy poistumassa, mikä nostaa muutokerrointa on että poistuman tilavuupaino olisi suurempi kuin kasvun.”
Käytännössähän tuo on vain näennäistä, sillä tuo olisi edellyttänyt ’poistuman tilavuuspainon’ eli puun kyseisen rakenneosan tiheyden kasvun yht’äkkiä, mille ei löydy empiiristä perustetta! Koivukin nimettiin ”metsien valkoiseksi valheeksi” jo 1960-luvulla. Tähän nähden viime aikoina päinvastoin energiapuun arvon nousun myötä on koivun arvo energiatiheänä puuna taloudellisesti merkittävästi kasvanut.
”Pdf:nä ei onnistu, pitää olla txt-muodossa. Niissä (2C ja alv) ne numerot ovat yksinkertaisesti riveittäin, ensin verottajan koodinumero ja summa.”
Ilmoituksen voi toteuttaa ihan tekstinkäsittelyohjelmalla esim. Wordilla tai LibreOfficella, kunhan tallentaa dokumentin Teksti-formaattiin eli päätteelle .txt!
”Kurjelle, että luonnonsoiden metaanipäästö ei lisää enää ilmaston lämpenemistä
Sama juttu märehtijöiden metaanin kanssa. Päästö vain ylläpitää jo ties milloin alkanutta lämpötilan nousua vakiona, ei nosta sitä kuten CO2-päästö.”
Huomauttaisin, että metaani, riippumatta sen lähteestä, lisää ilmaston lämpöpakotetta, joten kaikki keinot sen ilmakehäpitoisuuden alentamiseen ovat tervetulleita. Toki painopiste on fossiilisten päästöjen vähentämiseen, mutta silti kaikki keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen on tarpeen hyödyntää. Fossiilisille hiililähteille tulisikin asettaa erillinen biosfäärivero, sillä ne lisäävät biosfäärissä kiertävän hiilen määrää, aiheuttaen ylimääräisen, ’luonnottoman’ lämpöpakotteen!
”aSantalle huomauttaisin, että jos puu kaadetaan alkuvuonna niin ei sen osuus voi olla mukana vuosikasvussa. Sellunkin elinikä on 1-2 vuotta.”
Ei puuston kasvun seuranta ole reaaliaikaista vaan tilastollista, arviointia! Hakkuiden määrä ja ajankohta selvitetään raporteista, hakkuuilmoituksista ja puunkorjuuyrittäjien kirjanpidosta sekä teollisuuslaitosten puunhankinnasta, vientitilastoista ymv. Sellunkin kierto on tilastollista, esim. rakennusten rakenteessa sellun elinikä voi olla jopa satoja vuosia!
”Jos/kun maa on jäässä, vapauttaako hakkuu hiiltä, kysyy nimim. ”kunhan vain sottailin”” –
ihan pätevää pohdintaa, mutta kyllä alkuvuodesta kaadetun puun hakkuutähteen hiilipäästö realisoituu vuoden eli kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin analyysikausi päättyy.
”Kun Suomessa tehdään harvennuksia 2 kertaa enemmän kuin päätehakkuita ja menetelmä on alaharvennus, joissa poistetaan keskimäärin pieniläpimittaisia puita ja jätetään elinvoimaisimmat, niin suhteethan pitäisi olla päinvastoin.”
Päästökerroin kertoo paljonko tietyllä ajanjaksolla puusto varastoi tai luovuttaa CO2:ta metaboliassaan – tarkasteluaika on kalenterivuosi. Puusto kasvaa eli sitoo hiiltä vain kasvukaudella, mutta hakkuita eli hiilen vapautusta tapahtuu ympäri vuoden, joten osa hakatusta puusta ei ehdi kalenterivuodessa kasvaa eli sitoa hiiltä, vaan päinvastoin kaadettaessa alkuvuonna, on sen hakkuutähde päästölähteenä jo kalenterivuotena. Näin kalenterivuoden päästökertoimet eroavat kasvavan ja hakatun puun kesken.
Kuusen oksapuun tiheys on todellakin poikkeuksellisen suuri, ja näin on myös männyllä. Kuusen osuus on 30% kokonaispuustosta, jolloin oksien massamerkitys tasoittuu kokonaisbiomassassa.
”Luke kuten edellä olen sen jo esittänyt on laskenut nielun -13,2 Mtn kasvun ja poistuman erilasilla muuntokertoimilla kasvulle 1,245 ja poistumalle 1,34.”
Tuon kertoimien eroavuuden selittäisi ajallinen eroavuus: kun kasvun osalta kokonaiskasvua kertyy vain ’hakkaamattomalle’ puulle, mutta päästöä syntyy enemmän hakatulle puustolle, kun osa hakkuupuuston hakkuutähteestä maatuu ja ’päästää’ osan seurantavuotta, eikä hakkuupuu siten kasva koko kasvukautta.
”biomassat olivat 1/3 (runkopuu), 1/3 (latvus ja oksat) ja 1/3 (kannot ja juuret)”
tuon laskelman puun rakennesuhteet eivät pidä paikkaansa, sillä kuusen runkopuuosuus on aina >50%, jolloin muuntokerroinkin on luokkaa 2*0,68 eli n. 1,4.
Lukelaisten vastaus koski muuntokerrointa, jolla runkopuutilavuudesta saadaan koko puun biomassa, joka on siis tuo 0,7 eli 1 m3:n runkopuisen metsäpuun kokonaisbiomassa on 0,7 tn.