Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”Vakio metaanipäästö ei nosta lämpätilaa jatkuvasti lisää kuten CO2-päästö”
Tuokaan analyysi ei taida kestää kriittistä tarkastelua, sillä vakio metaanipäästö kumuloi ilmakehän metaanipitoisuutta, jollei se ole sama kuin metaanin hajoaminen samanaikaisesti, tai itse asiassa pienempi kuin hajoaminen, sillä hajoamisessa muodostuvalla CO2:llakin on khv.
”Minä lähden siitä, että karjatalouden ja luonnonsoiden metaanin hiili on otettu ilmakehän hiilidioksidista. Sen hiilen palauttaminen takaisin ilmakehään ei lisää yhtään ilmakehän hiiltä.”
Tuossa analyysissa jää huomiotta kasvihiilestä pötsissä ja suossa prosessoituvan metaanin ekv28-kerroin, joka vaikuttaa CO2:ksi konvertoitumisajan. Tuon konvertoitumistuotteenkin (CO2) khv on suurempi kuin kasvihiilen. Jonkun analyysi ei ole ajantasalla.
”Lisäksi ojitetujen turvemaiden metaanipäästöt pitää poistaa laskelmista samasta syystä kuin nautaeläinten metaanipäästötkin, sillä niille on nielu, joka on metaanin hajoamainen.”
Perusongelma, eli CO2-ekv ilmakehäkaasupitoisuuden hallinta ei ratkea ’laittamalla pää pensaaseen’. Niin nautojen kuin soidenkin metaanipäästöt lisäävät ilmastomuutosvaikutusta, joten niiden ’laskelmista pois jättäminen’ ei muuta empiriaa! Metaani on ilmastomuutosfuktiossa aina ’uloste’ – ei nielu.
”Väliajalla metaanipäästöllä on nielu eli metaanin samansuuruinen hajoaminen eikä metaanipäästö aiheuta lämpenemistä.”
Empiirisesti ja teoreettisesti tuo pätee, kun CH4-päästöjen + ilmakehän CH4-pitoisuuden + siitä konvertoituneen CO2:n ilmastovaikutukset kumoutuvat reaaliajassa fotosynteesin tai synteettisen CO2-nielun prosesseilla – oli sitten kyse fossiili- tai biogeneettisestä metaanista.
”Miten samaan aikaan pidennetään kiertoaikoja ja lisätään hakkuita?”
Hakkuita lisätään sanktioalueen ulkopuolelle eli kaukomaille, mihin jalostava teollisuus karkaa perässä.
”Luonnonsoiden metaanipäästön vaikutus ilmaston muutokseen on nolla.”
Sikäli kun ilmastomuutoksen lämpövaikutus painottuu pohjoiseen ja tundralle, mitä havainnotkin tukevat, aiheuttaa lämpeneminen ikiroudan sulamista ja metaanin kumuloituvaa vapautumista arktisista luonnonsoista, mikä edelleen kiihdyttää ilmastomuutosta.
Sikäli kun turve määritetään fossiiliseksi energialähteeksi, ei sen metaanipäästöjäkään voi määrittää biogeenisiksi. Biogeenista metaania lienee lähinnä mädätyksen kautta tuotettu liikennepolttoaine tmv.
”Lentokoneisiin halutaan uusiutuvaa polttoainetta. Mahdollisuus Nesteelle?” Neste on sitonut tekniikkansa kasvavan kilpailun raaka-ainemarkkinaan ja häviämässä kilpailun, mistä kertoo tuoreet yt-neuvottelut ja 600 työntekijän irtisanomiset – osakekurssi pudonnut vuodessa kolmannekseen ja neljässä vuodessa kuudesosaan!
”Useat muut kasvilajit voivat olla nopeampia hiilensidontaan verrattuna puihin” – kuten myös vapauttavat hiilen yhtä nopeasti 😉
Jos rinnastaa tuon turpeen hautaamisen esim. metsätien rakentamiseen, jossa 1 km:n matkalla ’hautaus’ n. 0,6 ha maata tien alle kustantaa ehkä 6000 €, jolloin turpeen hautaaminen maksaisi 10000 €/ha. Prosessi tuplaisi siis peltohehtaarin hinnan, mikä pudottaisi viljelyn kannattamattomaksi. Emme useinkaan myöskään tiedä, mitä jankkoa turpeen alta paljastuu vai onko jopa pohjakallio heti turpeen alla. Kuution kivien myllääminen turpeen alla vaatii jo suuren kaivurin ja prosessina hautaus vaatii aluksi turpeen siirron, sitten kivennäismaan kaivun ja kokoamisen omaksi kasakseen, jonka jälkeen kaivanto täytetään turpeella ja peitetään kivennäismaalla – maita ei saa sekoittaa keskenään tai prosessi on hyödytön. Turpeen alainen jankko on hapetonta ja alunapitoisena todennäköisesti ’myrkyllistä’, jolloin sen prosessointi viljelykelpoiseksi vaatii omat toimenpiteensä ja vie aikaa ehkä jopa useita kasvukausia ja suotovedet voivat myrkyttää alapuolisia vesistöjä. Kokonaisuudessaan prosessi ei vaikuta toteutuskelpoiselta turvemaiden osalta.