Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”Se on se karikehajoaminen kun on tasaista ja hakkuut vaihtelevat.”
Häkkinen ei tunnu tuntevan pieneliöiden metaboliikkaa enempää kuin hajoamisdynamiikkaakaan: karikkeen koostekomponenteista selluloosa- ja hemiselluloosajakeet hajoavat nopeiten, kun ligniinijakeet säilyvät hyvinkin kauan. Samoin järeimmät puuston rakenneosat kuten kannot ja pääjuuret hajoavat hitaasti verrattuna esim. latvustosta pudonneeseen neulastoon ja lehvästöön.
”Löytääkö aSanta perusteluja tuolle Luken metsien kasvun ja poistuman erilaiselle muunto(biomassa)kertoimelle eli miksi ne eivät ole saman suuruiset” – valistunut arvaukseni siihen on, että koska kasvu on suhteellisen tasaista, kun taas karikkeen hajoaminen laskevan J-käyrän mukaista, kompensoidaan ero jollain kertoimella, joka aiheuttaa eron. Kehottaisin tutustumaan aiheen julkaisuihin, jossain niistä aihe on varmaan purettu tai kysyä aiheeseen perehtyneeltä Luken tutkijalta suoraan.
”Ihan turha ohjelma. Aika meni poliitikkojen pälätykseen ilmastolaista ja keinoihin ei kunnolla päästy. Jos kerrankin saisi kokonaisen A-studion, jossa keskusteltaisiin ilmastostrategiasta ja keinoista asiantuntijoiden kesken ja poliitikot ulos?!”
ISO peukku!
Suomen hurrit ehdottavat ratkaisuksi hakkuiden siirtämistä (myöhentämistä) keinona nielun korjausta ilman hakkuiden vähennystä. Perusanalogialla jos tänään siirrän 10% hakkuista huomiseen, vähenevät käytettävissä olevat puuvirrat saman määrän, joka määrä on joko korvattava tuonnilla tai nipistettävä tuotannosta tai tehostettava tuotannon hyötysuhdetta – muutoin on turvauduttava taikatemppuun.
”Hakkuiden vähetessä tulee pienempi karikesyöte hakkuista – siinähän se tulee huomioiduksi. Tätä kautta hakkuiden vähentäminen auttaa hieman vähemmän, kun elävän puuston nielu kasvaa, mutta kuolleen orgaanisen aineksen hiilinielu samaan aikaan pienenee”
Eikö tuo analogia hieman onnu latvustoon jäävän kasvavan ’potentiaalisen karikemassan’ osalta, eli kun puustoa ei hakata, kasvaa runkopuun lisäksi oksamassa ja juurimassa kutakuinkin tunnetussa suhteessa. ’Karike’ elävän puuston latvustossa myös hajoaa eli lahoaa hitaammin kuin maayhteydessä, eli sen päästöt ovat pienemmät.
Tuskin lukelaisia kannattaa osaamattomuudesta epäillä, sillä onhan siellä vanhat metlalaiset metsien tilaa ja rakennetta analysoimassa. Päätökset ja esitykset ovat kuitenkin poliittisia, joten metsätalouden rationaalisuudella on vain tietty painoarvo, sillä merkittävä osa päätöksentekoa on annettu EU:lle, joka sanelee ’pelin säännöt’. Sieltä nähden Suomi on periferia, joka sopii koko yhteisön suojelu- ja virkistysalueeksi – populaatiomme painoarvo reiluna prosenttina (5,6/450 milj.) EU:n väestöstä painaa vaakakupissa ilmeisen vähän.
”aSanta pohtii metsien puuvaraston analogiaa metaanin ilmakehävarastoon.
Nuo ovat käänteisesti täysin analogisia.”
Noin pääsääntöisesti, mutta hiilivarasto on lokaalina pääosin hallittavissa, kun metaanivarasto globaalina on täysin hallitsematon ja siten säätelyn ja kontrollin ulkopuolella.
Puuston ja metsien osalta hiilivarasto sijaitsee maaperässä ja karikkeena, jolloin se on ilmastovaikutukseltaan neutraali, kun metaanivarasto ilmakehässä on lämpöpakoteaktiivi koko ajan – nuo varastot eivät siten ole rinnasteisia, eikä niitä koskeva analogia toimi identtisesti.
”Maatalouden metaanista ei syntynyt päästöä, kun varasto pysyi ennallaan ja se on ollut viime vuosina muutenkin laskusuunnassa.”
Tuo analogia ei oikein toimi, sillä metaanin ’varasto’ sijaitsee ilmakehässä, missä se juuri aiheuttaa sen lämpöpakotteen eli ilmastovaikutuksen.
Kyse on kokonais-CH4-päästöistä. Karjatalouden metaanipäästöt ovat olleet ilahduttavasti laskussa, joten ne eivät vertailussa olekaan ongelmana. Ne talouden sektorit, joilla kasvihuonekaasujen hallinta on haastavinta, tuleekin olla kehityksen ja muutoksen kärkinä. Esim. päästökaupan ulkopuolinen energiasektori pitäisikin vapauttaa ’vapautuksestaan’ ja sisällyttää taakanjakosektoriin! Globaaliin oikeudenmukaisuuteen tähdätessä fossiilienergian tuottajien kivihiilitonnit, raakaöljygallonat ja maakaasukuutiot tulisikin tuoda päästökaupan piiriin ja asettaa niille hiilivero, mikä parantaisi vähäpäästöisenä mm. bioenergian kilpailukykyä.
P.S. Tuo pulushakki-analogia oli hauska, vaikkei tässä tapauksessa voi miinaharavan tavoin todeta… 😉
”Vakio metaanipäästöllä on ilmastoon muutosvaikutusta vain silloin, kun se alkaa (lämpeneminen) ja silloin, kun se päättyy (kymeneminen). Väliajan sen vaikutus on plus miinus nolla.”
Päättely ilmentää empiirisen harhan, sillä jo normaalin eli ilmakehässä nykyilmastoa ylläpitävän ’kaasuseosrakenteen’ ylittävillä kasvihuonekaasutasoilla on ilmastoa lämmittävä vaikutus, vaikka ne kuinka edustaisivat ’vakiota’. Jos nykyistä vakiopäästötasoa ylläpidetään, merkitsee se kasvihuoneilmiön ylläpitoa ja jopa kiihtymistä, minkä vuoksi referenssi- eli vertailutasoksi on valittu vuoden 1990 päästötaso, johon siis tähdätään. Tämä edellyttää ilmakehäpäästöjen vähentämistä myös metaanin osalta – tuo vähennys ei ole nielu, vaan paluu vuoden 1990 päästötasolle.