Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
Eikö pikemminkin tule asettaa fossiilisten energialähteiden louhijille ja pumppaajille päästövero, joka kattaa noilla tuotteilla tuotetun hiilidioksidin maankuoreenvarastoinnin tmv. kustannukset.
Käpysonni, sitä tämä demo(ni)kratia teettää 😉
Käpysonni, paitsi että suomalaisena olet sitoutunut valtiojohdon tekemiin sopimuksiin!
”Hiiltä poistaa kierrosta sade ja hiilen sitoutuminen meriveteen” – höpö höpö. Sade siirtää ilmakehän CO2:sta konvertoitunutta hiilihappoa ( H2CO3) niin lehvästöön, maaperään kuin vesistöihinkin. Meriveden hiilihapon neutralointikyky mm. kalkkikiveksi on rajallinen, minkä osoittaa merien 30% korkeampi happamuus esiteolliseen aikaan verraten. Meret toimivat vahvoina puskureina hiilikierrossa ja hiilisitouma perustuu kasviplanktonin ja leväkasvustojen yhteyttämiseen ja ravintoketjukiertoon. Hiilikiertoa ylläpitää siten fotosynteesi niin merissä kuin mantereillakin, meriveden CO2-sitomiskyky on hyvin rajallinen ja tuo puskuri on jo täynnä!
Herää kysymys, tulisiko LULUCF-päästöjä päivittää ’taaksepäin’, sillä tilastoinnin mukaan metsien hiilinieluissa on mystinen pudotus v. 2014 lähtien, vaikkei hakkuiden kasvu ole ollut 10-15 %:a suurempaa. V. 2023 puuston biomassan kokonaiskasvu on ollut luokkaa 180 Mm³, josta <60% on runkopuuta eli 103 Mm³. Kokonaispoistuma oli 86,8 Mm³ (https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2023), jolloin nettokertymä puuston osalta oli n. 92 Mm³. Se, että tuon määrän nielutaso olisi <0, ei vaikuta kovin uskottavalta. Ehkä näihin päästövähennystalkoisiin tulisi osallistuttaa metsäsektorin lisäksi muitakin, kuten Raahen terästehdas 3740670 t CO₂:n päästöillään, mikä vastaa 4,7 M puu-m³:n nielua.