Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
Lisähaastetta kokopuumittaukseen antaa kuusen varjopuuna omaava poikkeuksellinen oksamassaosuuden suuruus, sen ollessa n. 10% suurempi kuin valopuilla mä ja ko. Kuusen oksamassan korkea hartsipitoisuus tuo sille suuren tiheyden myötä myös korkean CO₂-ekv. arvon. Tuota voi hyödyntää nuotion teossa käyttämällä kuivia kuusen alaoksia sytykkeenä, missä ne palvelevat jopa paremmin kuin tuohi!
”…paljonko 27 milj. m3 hakkuusäästö sitoo CO₂-ekv.?”
Puulajisuhteiden tuottaman tiheysdiversiteetin estimaattina 1 m³ puubiomassaa sitoo n. 780 kg CO2, joten 27 Mm³ puuta sitoo 21,06 Mtn CO₂-ekv. (0,78 *27). Puulajeittain (mä, ku, ko) CO2-sidontakerroin on (0,79, 0,75, 0,97). Koivusta on alhaisempiakin kertoimia, mutta kyseinen kerroin on keskimääräisen tiheyden mukaan (0,531 kg/dm³).
On syytä muistaa klassinen viisaus: missä kaksi on kaikesta samaa mieltä, on toinen tarpeeton kehityksen ja edistyksen kannalta!
Käpysonni, tuon skenaarion tuloksena olisi kauppataseen kasvava alijäämä, sosiaalimenojen leikkaus ja kasvava köyhyys! Olisi kiireesti löydettävä uusi talouden tukijalka, ehkä kaivannaistalous uhkaisi lisääntyvästi erämaita, kun malmien kaivuu kiihtyisi. Hyväksyttäisiinkö se ympäristöjärjestöissä?
AJ:n sinällään relevanttia estimaattia voisi vielä tarkentaa ja kalibroida puulaji- ja -ainestiheyspäivityksillä, jolloin CO2-ekv -kertoimeksi tulisi 0,78, joten hiilitase olisi 6,76 Mtn CO₂-ekv. (27*0,78-14,3) nielun hyväksi. Maankäytön osalta tase olisi siten -5,08 Mtn CO₂-ekv.(6,76-11,84), jolloin LULUCF-arvo painuisi päästöksi. Huomiotta tällöin kuitenkin jää kokonaisfotosynteesin vaikutus, kun laskelmassa jää huomioimatta metaboliapainotus juuristoon (jopa 70%) ja siten maakarikkeeseen, jonka todentaminen jää puutteelliseksi.
Sinällään ei ole rationaalista rinnastaa päästöjen ja nielujen osalta orgaaninen ja fossiilinen hiili niiden ’hyötysuhteen’ eriarvoisuuden vuoksi: pumppaaminen ja louhiminen jalostukseen on hyötysuhteeltaan niin paljon tehokkaampaa kuin fotosynteesin kautta varastointi orgaaniseen rakenteeseen – näiden rinnastaminen ’hiilikiertona’ on suorastaan absurdia! Fossiilisen ja orgaanisen hiilen kierto tulisi selkeästi ja avoimesti erottaa toisistaan ja sen poliittista toteuttamista tukea ja siihen painostaa. Vertaisten konversiokertoimien, esim. 20/1 orgaanisen hiilen tueksi tulisi asettaa globaalissa mittakaavassa hiilen kiertoa pyrittäessä hallitsemaan. Käytännössähän tämä tarkottaisi fossiiliselle hiilelle 20-kertaista sanktiota esim. tulli- tai veromaksujen muodossa orgaaniseen hiileen nähden poltto- ja vastaavassa hiilidioksidiksi pelkistävässä käytössä. ”Drill Baby, Drill”-asenteesta on globaalisti luovuttava ja siihen luotava sopimukset ja läpinäkyvät auditointimenetelmät.
Luken mukaan: ”Suomessa hakattiin vuonna 2023 kaikkiaan 72,7 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta”, tosin luonnonpoistuma mukaanlukien kokonaismäärä onkin tuo 86,8 Mm³, miltä pohjalta laskien kokonaispoistuma onkin 1,8*86,8 -> 117 Mtn CO₂-ekv. Täten saadaan hiilitaseeksi 12,4 Mtn CO₂-ekv (143,7-117-14,3 Mtn) – aina vain supistuu, mutta jää edelleenkin positiiviseksi 😉
Haasteeksi jää edelleenkin puubiomassan kokonaiskasvun validi määritys – rahi-menetelmään ei ole luottaminen, kertoimien tulee olla evaluoitavia ja valideja!
179 Mm³ on puuston (runko+oksisto+juurakko) kokonaiskasvu (biomassakasvu) estimoituna kokonaismassojen mukaan. Luke tosin laskee kokonaispoistumaksi 1,8*runkopuupoistuma (1,8*72,7 -> 98 Mtn CO₂-ekv), vaikka tuo pitäisi oksa- ja kantopuun osalta laskea nettonykyarvona lahoamisen tuottamalla viiveellä. Jos huomioidaan tuo Luken arvo ja siihen lisätään vielä erikseen ’maahengitys’ 14,3 Mtn, saadaan hiilitaseeksi 31,4 Mtn CO₂-ekv (143,7-98-14,3 Mtn), 143,7 on kok.biomassakasvun hiilisidonta.