Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 131)
  • aSanta

    ”Polttoaineet kuuluvat energiasektorille.”

    Energiasektori kattaa kylläkin päästöt, jotka liittyvät energian tuotantoon ja kulutukseen, kuten fossiilisten polttoaineiden polttamiseen, mutta puuston hakkuiden suorat vaikutukset hiilivarastoihin kuuluvat maankäyttösektorin päästöihin – puun käyttö energiantuotannossa kylläkin liittyy energiasektorin päästöihin. Aihe on ilmeisen kompleksinen.

    aSanta

    ”Perkolle, etteivät metsäkoneet ja niiden polttoaineet ole mukana metsämaan hiilinielua laskettaessa.”

    Onkohan tuolle väitteelle jotain validia dokumenttia vahvistukseksi?

    aSanta

    ” Minä panostaisin teorian oikeellisuuteen.”

    Jotta teoriaa voi evaluoida, tulee sen rakenne ja funktiot tuntea!

    aSanta

    Kysyin vain hakatun puuston painokertoimen rakenteesta, en sen eroavuudesta kasvavan puuston nielupainokertomeen – tekoäly vastaa eksaktisti kysyttyyn kysymykseen. Toki siltä voi kysyä myös ehdottamastasi asiasta, ja voit tehdä sen itsekin – mutta jotta asiassa olisi älyllistä haastetta, kannattaa tuon kysymyksen pohtimisen jättää keskustelijoiden kontolle.

    aSanta

    Tekoäly antoi tiivistetyn vastauksen kyseisestä raportista, mitä siltä pyysin – niin yksinkertaista se on!

    aSanta

    ”Ehkä paras jos Luke vastaisi kun me emme tiedä emmekä osaa arvata mitä kaikkea kertoimien estimoinnissa on huomioitu.”

    Luken sotkeminen keskusteluun tuo tarpeetonta viivettä, joten käännyin tekoälyn puoleen ja Gemini vastasi seuraavasti:

    On totta, että hakatun puuston kasvihuonekaasupäästökertoimen määrittely on monimutkainen prosessi, joka vaatii tarkkaa huomioimista moniin eri tekijöihin. Tässä tarkennetaan, miten se yksityiskohtaisesti määritetään:

    Perusperiaatteet

    Hakatun puuston päästökerroin pyrkii kuvaamaan sitä, kuinka paljon hiilidioksidia vapautuu ilmakehään, kun puuta hakataan ja siitä tehdään erilaisia tuotteita.
    Laskennassa otetaan huomioon koko puutuotteiden elinkaari, eli hakkuusta aina tuotteiden hajoamiseen asti.
    Määrittämisen vaiheet ja huomioitavat päästöt:

    Hakkuutapahtuma:
    Hakkuussa vapautuu suoraan pieniä määriä hiilidioksidia hakkuukoneiden polttoaineen kulutuksesta.
    Lisäksi maaperästä voi vapautua hiiltä, jos hakkuut aiheuttavat maaperän häiriöitä.

    Puutuotteiden valmistus:
    Puutavaran kuljetus metsästä teollisuuteen aiheuttaa päästöjä.
    Teollisuusprosessit, kuten sahaus, sellun valmistus ja paperin tuotanto, kuluttavat energiaa ja aiheuttavat päästöjä.

    Puutuotteiden käyttö:
    Pitkäikäiset puutuotteet, kuten rakennusmateriaalit, varastoivat hiiltä pitkään.
    Lyhytikäiset tuotteet, kuten paperi ja kartonki, hajoavat nopeammin ja vapauttavat hiilen takaisin ilmakehään.

    Puutuotteiden elinkaaren loppuvaihe:
    Puutuotteiden hajoaminen kaatopaikoilla tai polttaminen vapauttaa hiilidioksidia.
    Laskennassa käytetään malleja, jotka ennustavat puutuotteiden hajoamisnopeutta ja hiilen vapautumista.

    Ekstrapoloidut arvot:
    Kyllä, laskelmat sisältävät ekstrapoloituja arvoja, jotka ennustavat puutuotteiden tulevia päästöjä.
    Nämä ennusteet perustuvat tutkimustietoon puutuotteiden hajoamisesta ja hiilen vapautumisesta eri olosuhteissa.

    Muita huomioitavia päästöjä:

    Maanmuokkaus: Metsän uudistamiseen liittyvä maanmuokkaus voi vapauttaa hiiltä maaperästä.
    Metsänhoitotoimenpiteet: Lannoitus ja muut metsänhoitotoimenpiteet voivat vaikuttaa hiilen sitoutumiseen ja vapautumiseen.
    Metsäpalot ja muut luonnonhäiriöt: Metsäpalot ja muut luonnonhäiriöt voivat vapauttaa suuria määriä hiiltä ilmakehään.

    aSanta

    ”Kyllä poistumalla on CO2-sidonta olemassa, joka sitten lasketaan päästösi.

    Mitä keskuteltavaa täässä on?”

    Selittämään kasvulle ja hakkuille määritettävien painokertoimien eroavuutta.

    aSanta

    ”Hwp:ssä on puoliintumisajat eri tuotteille”

    -> päästöjä, jotka ekstrapoloidaan hakkuuvuodelle.

    aSanta

    ”Kyse on hiilinielun laskennasta, jossa kasvun CO2-sidonnasta vähennetään poistuman CO2-sidonta ja saadaan hiilinielu.”

    Nieluna tuo ’CO2-sidonta’ ei vähennä nielua, mutta päästönä se tekee sen, kuten laskelmien analogia esittää.

    aSanta

    ”Hakkuujalosteiden ei luulisi vaikuttavan tässä kohtaa, koska niillä on oma puutuotteiden hiilinielu hwp.”

    Tottakai niillä on nielu, mutta koska ne eivät empiriassa ole ikuisia, tulee niille laskea myös päästö! Se tuleeko vientituotteille laskea päästö tuotantomaassa onkin kiperämpi filosofinen haaste – tuolloinhan fossiilituotteidenkin kuten tuontienergian päästöt tulisi sälyttää tuontimaalle kuten Venäjälle, Norjaan tai Lähi-itään öljyvaltioille.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 131)