Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”Ymmärrän tuon, mitä Häkkinen yrittää sanoa, että maksimikasvu metsissä saavutetaan vain silloin, kun kaikki kasvu hakataan.”
Kasvun kausaalisuus ei taida toimia noin: jos kasvu on ideaalin eksponentiaalista, kuten se rajattoman kasvun tilassa on, tuottaa nuori taimi esim. 10 versoa 1. kesänä ja niihin kuhunkin 10 silmua. Seuraavana kesänä se kasvattaa silmuista 100 uutta versoa ja 10 silmua kuhunkin uuteen versoon, tuottaen seuraavana kesänä jo 1000 uutta versoa – näin siis teoreettisesti kasvutekijöiden suhteen rajattomassa tilassa. Jos em. tapauksessa kaikki 1. kesän versot poistetaan, ehkäistään ekspotenttiaalinen kasvu.
Varttuneen puuston maksimikasvu saavutetaan, kun kaikki kasvutekijät tulevat optimaalisesti hyödynnetyiksi, mitä rajoittaa kriittinen kasvutekijä, mikä lopulta määrää kokonaiskasvun – klassisena esimerkkinä tästä on puutynnyri, minkä veden korkeuden määrää lyhin seinämälauta. Jos kaikki vuosikasvu hakataan, muodostuu yhteytysmassa kriittiseksi kasvutekijäksi, sillä valon fotonivirta jää kasvavasti alihyödynnetyksi kasvutekijäksi. Tästä voidaan päätellä, että lievin hakkuin tasaisesti kasvava puustomäärä tuottanee kiertoajan maksimaalisen kokonaiskasvun, mitä havainnollistetaan usein harvennuskuvaajilla ja puuston hitaasti tasaantuvilla kasvukuvaajilla.
”Kovasti näköjään jotkut yrittävät vängätä, että puuvaraston kasvatus on sitä todellista nielua.”
Ketkähän moista väittävät? Itse olen todennut, että hakkuiden ja nielujen nykysuhteella lisääntyvä puusto kyllä ’mahtuu’ Suomen metsiin, mutta ilmastomuutosriskin kasvaessa myös mm. tuulituhojen riski niittää tuo hiilivarasto maan tasalle (hyönteistuhoseurannaisvaikutuksineen) myös kasvaa – on siis hyväksyttävä tuhoriski, jos puuvarantoa kasvatetaan. Normaalimetsän nykyparametrivalinnoilla (ympäristö, monimuotoisuus, hiilinielut…) kiertoaikoja pidennetään ja puustoa järeytetään ja tihennetään, mikä jossain määrin lisää kokonaisnielua, mutta kasvattaa samalla tuhoriskiä – valinta ja päätös siitä on poliittinen niin kansallisella kuin direktiivitasollakin!
”170 m3/ha pohjois-suomessa on jo päätehakattu”
wau, paljonko lie puustoa ollutkaan ennen päätehakkuuta 😉
”Ehkä professori Calculus maksimoi puuston kasvua eikä puuston määrää?”
Normaalimetsään voidaan asettaa nuo vaihtoehtoiset tavoitteet, muttei molempia samaan aikaan maksimitavoittein!
”Vastaus on yksinkertainen. Maaperä, suomi on täynnä karuja soita. Etelä-suomesta ne on tosin pääosin vuosisatojen aikana kuivatettu”
– höpö, höpö!
Häkkinen saivartelee: Suomessa keskimääräinen puustotilavuus on 122 m3/ha, kun vastaava arvo on Ruotsissa 156 m3/ha. Mikä on siis se puuston kasvua rajoittava tekijä, ettei Ruotsin metsille pitkälti rinnasteiset suomalaiset metsät voisi helposti saavuttaa Ruotsin vastaavaa puustotilavuutta? Calculus Häkkinen! Lopeta tarpeeton saivartelu ja heitä rätingit pöytään valideista perusteista esittämääni kysymykseen, vai pettääkö teoriasi.
”Minä en näe hakkuuta päästönä vaikka EU ja khk-inventointi näkevät” – kuvaako tuo priorisointiasi julkisen ja henkilökohtaisen ’totuuden’ suhteen 😉 Sitä tuskin kiistät, etteikö noista hakkuista seuraisi päästöjä!
Sääntely on jo nyt tärkeä inhimillisten toimintojen ohjauskeino mm. alv:n ja autojen päästösanktioiden muodossa, metsien käyttöön suuntautuminen ei toisi siten merkittävää yhteiskunnallista muutosta. Sikäli kun päästökauppa realisoituu kattavaksi, tuskin metsätalouskaan voi sen ulkopuolelle jättäytyä, de facto!
”Suomen nykyistä kasvua 103 milj m3/vuosi vastaa puusto 2700 milj m3. Nykyinen puusto on 2550 milj m3. Nykyisellä n 10 milj m3 hakkuusäästöllä tuo vuosikasvua vastaava puusto saavutettaisiin 15 vuodessa.”
Millähän validilla perusteella Suomen metsiin ei ’mahdu’ enempää puustoa? Ja millä perusteella nielu tuolloin nollautuu?
”Esimerkit ovat aSantalla tiedon keruuta”, josta yksinkertaisin laskelmin määritetään puuston arvo, metsän kokonaisarvo, vuotuinen arvonlisäys… – jos joku, niin eikö tuo loukkaa omaisuuden suojaa, sehän vastaa pankkisalaisuuden loukkausta!
”Metsäomaisuuden käytön pakollinen säätely” – mikä ihmeen pakollinen säätely? Jo nyt joudumme puuston taloudellisesta hyödyntämisestä maksamaan veroa – kuinka päästöjen arvotus eroaa puuaineen arvotuksesta markkinataloudessa?
”päästökaupasta hyötyisi eniten nuoren metsän omistaja” – nuoren metsän omistajan ensimmäiset hakkuutulot ovat pääosin energiapuusta, josta ’päästövero’ on suuri, johon nielukorvaukset valtaosin hupenevat, kun järeästä metsästä korjataan sahatavaraa tai hirsiaihioita, joiden ’päästövero’ on alhainen eivätkä ne verota suuresti nielukorvausta päinvastoin kuin energiapuuhakkuu. Nuori metsä vaatii myös panoksia mm. taimikonhoitoon ja kasvun ylläpitoon, josta kertyy myös paljon päästöjä riippumatta korjaako energiapuun vai ei.
”Vappaehtoisena nielukauppa olisi ok, pakollisena olisi liiallinen puuttuminen metsän omistajan omaisuuden suojaan.”
Kuinka on mahdollista, että Metsaan.fi-palvelussa yksityisten metsien rakenteesta kootaan niin yksityiskohtaista, suorastaan omaisuuden suojaa loukkaavaa dataa – lupaa metsänomistajalta kysymättä, ja vielä oikeusvaltio Suomessa? Kuinka verottajalla on oikeus päästä yksityishenkilöiden pankkitietoihin perustelluissa veronkiertoepäillyissä oikeusvaltio Suomessa? Kuinka jokainen kiinteistö on velvollinen liittymään julkiseen jätehuoltoon oikeusvaltio Suomessa? Onko jotain perusteita, ettei jokaista metsäkiinteistön omistajaa voida velvoittaa lain nojalla osallistumaan hiilidioksidipäästöjen hallintaan, jos kansanedustuslaitos suuressa viisaudessaan tai EU direktiiveissään niin päättää?