Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”Minusta riisille voisi laittaa kovat tullimaksut” – trumppilainen tullisota tuskin globaaliin ongelmiin tuo ratkaisua! Yhteinen laaja sopimusjärjestelmä voisi olla ainut toimiva ratkaisu, mutta siihen ennen suuria ympäristökatastrofeja tuskin on valmiuksia.
Hiilinielut missään EU-maassa tuskin ovat merkittävästi kasvamassa, joten päästöoikeuksien vaihtokaupat unionin sisällä tuskin toteutuvat. Analyysini pohjalta ilman LULUCF-sektoria Suomen 0-päästötaso saavutetaan v. 2048-49, joten panikointiin ei ole tarvetta – globaalit realiteetit tulee kuitenkin hyväksyä ja kasvavaan riskitasoon varautua, eli ilmastonmuutoksen lisäämiin ympäristötuhoihin ja -katastrofeihin. Metsien hiilivaraston säilymisen epävarmuus tuuli- ja hyönteistuhojen osalta kasvaa merkittävästi, mistä Saksa ja muut Keski-Euroopan maat toimivat varoittavina esimerkkeinä. Toki hiiltä tulee edelleen ja kasvupyrkimyksin ’niellä’, mutta varastoida turvalliseen, pitkäkestoiseen infrastruktuuriin, synteettisiin polttoaineisiin ja hätäratkaisuna kallioperän kaasutaskuihin.
Tein harjoitteena analyysin Suomen, jenkkilän ja globaalista kasvihuonekaasupäästökehityksestä v. 1991 jälkeen. Herää kysymys, mikä merkitys Suomen päästöhallinnalla on globaalissa merkityksessä ilmaston lämpiämisen kannalta, viitaten linkin päästötrendikaavioon? Linkki: Päästötrendiviivat.png
Koneen säätiö: ”Sertifikaatit eivät riitä!”
Mitä ympäristösertifiointeja kaivosteollisuus ja öljyn- sekä kaasunporaus tai maatalous tai palmyöljyviljelmät tai kalastus… käyttävät? – retorinen kysymys 😉
”Mutta kasvun ja poistuman runkopuukerroin ei ole sama 1,27, vaan kasvun 1,245 ja poistuman 1,34.
Mutta mitä tarkoittaa 0,7 Tarja Tuomaisen vastaus, kun siinä puhutaan kokonaisbiomassasta?”
Postuman kertoimen suuruutta voi selittää Häkkisen kriminalisoima kantojen nosto, joka kasvattaa ’ainespuupäästöjä’ ja tuo kerroin 0,7 on muuntokerroin, jolla runkopuutilavuus muutetaan biomassatonneiksi, johon sisältyy rungon lisäksi oksat, lehvästö, kannot ja juuristo.
”Mikä on kerroin 0,7 – mitä sillä tehdään tässä laskelmassa ja yksikkö?”
Lukelaisten vastaus koski muuntokerrointa, jolla runkopuutilavuudesta saadaan koko puun biomassa, joka on siis tuo 0,7 eli 1 m3:n runkopuisen metsäpuun kokonaisbiomassa on keskimäärin läpi koko puuston 0,7 tn.
”En kuitenkaan onnistu pääsemään ihan tuonne kertoimeen 2, jota Kurki siteeraa.”
Täytyy muistaa, että hiilinielu käsittää koko yhteytysprosessin, joka tuottaa sokereita niin puun omaan metaboliaan kuin mm. mykorritsan ravinnoksi. Kesäisin ongelmaksi koettu, mm. autoja tahriva tienvarsipuiden ’mesisadekin’ sitoo hiiltä, muttei näy runkokasvuna. Liekö tuota energiavirtasuhdetta tutkittu, siitä löytyisi lisädataa todelliseen hiilinieluun!
”Menikö paljon pieleen?”
Vaikuttaa relevantilta laskelmalta! Yksi kysymysmerkki kohdistuu puumassaan (400 kg/m3), sillä oksamassat kuusen (900) ja männyn (750) osalta ovat huomattavasti runko- ja juuripuuta suurempia. Tarvittaisi siten puulajiosuuksien lisäksi tieto puunosien suhteellisista osuuksista tarkkaan analyysiin.
Ihminen on progressiivinen entiteetti, jota ajaa eteenpäin nk. kehitysdraivi. Pelkästään talouden inflaatio johtaa talouden kasvamattomuudella sen taantumaan. Määrän sijaan viisaampaa onkin kohdistaa kasvupyrkimys laatuun – kestävään kasvuun, mutta valinta on eksistenttiaalinen, vapaan tahdon varaista.
”Varmasti Kotiahon neuvoilla pelastuisi, ei epäilystäkään.”
Sinällään mainittuja neuvoja vähättelemättä, olisi niiden noudattamisen globaali vaikutus olematon, joten se siitä ’pelastumisesta’!