Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”ei puuntuottaja voi vaikuttaa hakatun puun käyttöön, joten sen ei tulisi vaikuttaa hänen saamaansa hiilivuokraan” – toki puunmyyjä voi vaikuttaa valinnallaan mihin käyttöön ja kelle puunsa myy, jos sillä on hänelle taloudellisia seurauksia kuinka puunkäyttö allokoituu päästötehokkaaseen käyttöön, kuten järeä puu sahatavaraksi tai selluksi polton sijaan. Niin kauan kun päästökauppaa ei voi käydä, jää aihe toki vain spekuloinnin tasolle – ehkä tuo ’hakkuupäästövero’ voisi olla alv-tapaan päästöarvoriippuvaa käyttökohteiden mukaan, jolloin puutavarasta maksukyky riippuisi osin jalostustavasta.
”…metsänomistaja saa hiilivuokraa vuosittain toteutuneen kasvun verran.”
Ongelmana lienee tuon kasvun validointi: paljonko puusto on luotettavasti sitonut hiiltä yli maaperän päästämän hiilen. Entä hakatun puuston päästöt: poltettuna pikapäästöt vs. hirsirakenteena pitkä päästöviive – kuinka käyttö tulisi huomioida ja todentaa päästömäärityksessä, eli tukeeko keskiarvoistus tehokasta päästövähennystä? Entä metsäpalot, kuka korvaa aiheutuneet pikapäästöt: mo., yhteiskunta vai ei kukaan tai vaatiiko erillisen kattavan tuhovakuutuksen – sama ongelma muiden luonnontuhojen osalta, vaikkakin viiveellä? Huomioidaanko metsänparannus korvauksissa, entä hoitamattomuus ja kuinka? Hoituuko nykybyrokratialla vai vaatiiko ^2? Turvautuuko teollisuuden puunsaanti?… Konsepti kaipaa vielä hiomista.
”Autonvalmistajat pääsivät viimeksikin alle ylärajan varsin helposti. Ilmoittivat vain uudet päästöt. Kynä nöyrin palvelija.”
Väitätkö siis, ettei päästöjen sanktiointi laajene liikenteen ulkopuolelle?
”Hinnan vuoksi biopohjaisuus ei priorisoitu kärkeen niin kauan kuin halvempia kovemman tekniikan tuotteita on saatavana ja käytössä. Se on niin yksinkertaista.”
EU pudotti autojen CO2-päästöjen keskimääräisen ylärajan vuoden 2025 alusta alkaen 115 g/km tasosta 93,6 grammaan kilometriltä. Mikäli valmistajat eivät pääse tavoitteisiin, joutuvat ne maksamaan 95 euroa jokaiselta ylittämältään päästögrammalta per myyty auto. Onko perusteltua olettaa, ettei vastaava sanktiointi laajenisi myös muun teollisuuden päästöihin, kun teollisuus kuitenkin on EU:n suurin päästölähde energiatuotannon ja liikenteen ohessa?
”Jos tuo 1300 miljoonaa olisi koko investointi 3% korolla, niin 100e/CO2-tn myyntihinnalla tulos vuodessa olisit 80 miljoonaa ja tuotto 6% luokkaa eli kannattava.”
Syytä muistaa, että suurimmat kustannukset syntyvät pelkistetyn hiilidioksidin laivaamisesta Norjan kaasukentille ja kaasun pumppaamisesta käytöstä poistuneisiin kaasukenttiin.
”sama kohtalo kuin kohutulla puisella autonakulla” – tarpeetonta yksinkertaistamista! Kysehän on kivihiilipohjaisen hiilen korvaamisesta ligniiniperäisellä hiilellä akkujen grafiitin tuotannossa, mikä on edelleen tutkimuksen ja kehittelyn alla. Akkutekniikka on kehityksessä niin moneen suuntaan, ettei biopohjaisuus priorisoidu kärkeen, mutta oletettavasti priorisoituu kuitenkin jatkossa.
Metsien nielukaupan keskeinen haaste on validioinnin osalta kompensaatio puuntuottajille ja siihen liittyvä hakkuiden aiheuttamien päästöjen ’sanktioinnin’ määritys. Myrskytuhot ovat yleensä myös paikallisia ja puustotuhomenetysten lisänä uhkaavat päästösanktiot hupenevien nielujen päälle.
”Haber-Bosch -prosessi on edullisuutensa vuoksi” ja silti mm. jenkeissä suljettiin vuosituhannen alussa 25 ammoniakkitehdasta pysyvästi maakaasun kalleuden vuoksi. Prosessi on toimintavarma ja uudet menetelmät vaativat investointeja, joten pakotteiden puutteessa ei päästöoikeuksien puitteissa ole motivaatiota prosessien päivittämiseen päästötehokkaampiin – sama homma kuin Laihialla, missä pirttiin poikennut vieras ihmetteli ääneen kuinka riuska nuori mies vain makaa pankolla, kun vanha äiti puurtaa pirtissä. Poika siihen: ”Meillä vanha käytetään loppuun ennen kuin uutta otetaan käyttöön!” 😉
”puuhakkeen poltto on uhattuna tuulisähkön vallatessa lämpölaitosten kattiloiden lämmityksen” – suunnitellut alumiinin ja vedyn tuotantolaitokset energiaintensiivisinä tulevat nostamaan sähkön kysynnän ja hinnan niin korkeaksi, ettei tuota korkeajalosteista energiamuotoa kannata lämpölaitoksissa tuhlata!
”keinolannoitteiden valmistamisen hiilijalanjälki on iso, koska valmistamisessa tarvitaan maakaasua” – näin toki vanhassa Haber-Bosch prosessissa, jossa ammoniakin tuotannon vety pelkistetään maakaasusta, mutta vaihtoehtoisesti vety voidaan pelkistää vedestä elektro-, foto- tai termolyyttisin menetelmin. Sähköenergialla elektrolyysi on tehokkainta esim. tuulivoimalla, mutta aurinkovoimalla taas fotolyysi, kun sähköksi konvertoinnin hukka ehkäistään. Lannoitteiden ’ilokaasuuntuminen’ on kylvöteknisin menetelmin pääosin ehkäistävissä. Tuhkalannoitus toki on top, mutta tehokas pääosin ravinteisilla turvemailla, sillä kasvien pääravinnetta, typpeä, se ei sisällä. Ehkä sopivilla tuhkan alkalisten oksidien inhibiittoreilla tuhkan ’terästäminen’ typpilannoitteilla mahdollistuisi.