Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
Sikäli kun turve määritetään fossiiliseksi energialähteeksi, ei sen metaanipäästöjäkään voi määrittää biogeenisiksi. Biogeenista metaania lienee lähinnä mädätyksen kautta tuotettu liikennepolttoaine tmv.
”Lentokoneisiin halutaan uusiutuvaa polttoainetta. Mahdollisuus Nesteelle?” Neste on sitonut tekniikkansa kasvavan kilpailun raaka-ainemarkkinaan ja häviämässä kilpailun, mistä kertoo tuoreet yt-neuvottelut ja 600 työntekijän irtisanomiset – osakekurssi pudonnut vuodessa kolmannekseen ja neljässä vuodessa kuudesosaan!
”Useat muut kasvilajit voivat olla nopeampia hiilensidontaan verrattuna puihin” – kuten myös vapauttavat hiilen yhtä nopeasti 😉
Jos rinnastaa tuon turpeen hautaamisen esim. metsätien rakentamiseen, jossa 1 km:n matkalla ’hautaus’ n. 0,6 ha maata tien alle kustantaa ehkä 6000 €, jolloin turpeen hautaaminen maksaisi 10000 €/ha. Prosessi tuplaisi siis peltohehtaarin hinnan, mikä pudottaisi viljelyn kannattamattomaksi. Emme useinkaan myöskään tiedä, mitä jankkoa turpeen alta paljastuu vai onko jopa pohjakallio heti turpeen alla. Kuution kivien myllääminen turpeen alla vaatii jo suuren kaivurin ja prosessina hautaus vaatii aluksi turpeen siirron, sitten kivennäismaan kaivun ja kokoamisen omaksi kasakseen, jonka jälkeen kaivanto täytetään turpeella ja peitetään kivennäismaalla – maita ei saa sekoittaa keskenään tai prosessi on hyödytön. Turpeen alainen jankko on hapetonta ja alunapitoisena todennäköisesti ’myrkyllistä’, jolloin sen prosessointi viljelykelpoiseksi vaatii omat toimenpiteensä ja vie aikaa ehkä jopa useita kasvukausia ja suotovedet voivat myrkyttää alapuolisia vesistöjä. Kokonaisuudessaan prosessi ei vaikuta toteutuskelpoiselta turvemaiden osalta.
Tuo turpeen hautaaminen vaatii niin suurien maamassojen liikuttelua, ettei siihen ole kenelläkään varaa tai aikaa! Maatalous on niin alhaisella katteella toimivaa liiketoimintaa, ettei viljelijöillä ole siihen varaa, eikä persaukinen kansantalouskaa ole sitä valmis rahoittamaan.
Tuhka on energialaitoksille jätettä ja omaa optimaalisen lannoitepotentiaalin puustolle, joten hidasliukoisena sen vesistöhaitatkin ovat marginaaliset millaisilla kohteilla hyvänsä. Visuaalista analyysia tarkempaa päättelyä sen käyttöön turvemailla tuskin tarvitaan! Toki kaikille metsänparannustoimille taloudelliset kalkyylit tarvitaan, mutta tuolloin tulee huomioida myös hiilitasevaikutukset.
Kyllä kyseinen Multalan tapauskin osoittaa, että poliitikot ovat täysin populismin kyllästämiä ja alttiita epävalidille kritiikille. Ei siinä paljoa ’totuudet’ paina, sillä kyllä miljoona kärpästä tietää: pa$… on hyvää!
Ojasen tutkimusten pohjalta säteilypakotteen osalta rehevillä metsäisillä soilla tulisi tuhkalannoittaa ja pohjaveden pintaa laskea jopa alle 60 cm:n (mitä etelämpi sijainti, sitä alemmas pohjavesi) ja karuilla metsäisillä soilla pohjaveden pinta <30 cm ja tuhkalannoitus. Vesiensuojelun vaatimukset huomioiden soiden käsittelyä tulee harkita tapauskohtaisesti ja monimuotoisuusvaateet luovat lisärajoitteita. Puustoisuusvaade suosinee korvissa kuusikon osalta jatkuvapeitteisyyttä ja siten koivikkoverhopuuston käyttöä uudistumisen tukena mm. hallantorjuntaan. Uudistaminen voi edellyttää suojuspuuhakkuun yhteydessä ko/lehtipuun viljelyä, korvissa ehkäpä terveleppää tai tammea etelässä.
Noissa mielipidekirjoituksissa on niin värikästä mutu- ja rahi-tietoa, että debatti siellä on aika turhauttavaa. Harvoin siellä validi empiirinen tieto saa kannatusta, kun keskustelijat painavat puhtaasti tunteella besserwissereinä! ”Konditsionaali” pitäisi on yleisin ja pääargumentti.
Tuo AJ:n metaani-argumentti mainosmielipiteeseen oli osuva! Lyhyen tähtäimen päästöhallintaan ennallistamisesta ei ole, se on vain hyväksyttävä.