Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”Jos Suomi olisi jenkkilä, Luke olisi jo lakkautettu kansallisten etujen vastaisesta toiminnasta, käyttää verovaroja kansallisia etuja vastaan”
Mikä käsitellyssä asiassa on niin epäselvää? Luke on ’virkalaitos’ ja toteuttaa ohjelmaa, mihin se määrätään ja sitä määräystä sen virkamiehet myös toteuttavat. Nykyinen hiilinielulaskelma on poliittisesti EU:n ohjauksessa toteuttamassa EU:n intressejä, jotka ovat osoittautuneet täysin empiriasta poikkeaviksi. Lukelaisten syyttelyn sijaan on vastuu poliittisilla päättäjillä, jotka tällaiset epäpätevät mittausmenetelmät määräävät! Lukelaiset ovat vain virkamiehiä, joista Erno Paasilinna aikoinaan osuvasti määritteli olevan kuin postihevosia, jotka ajetaan kievareiden välillä täyttä ravia loppuun ja vaihdetaan tuoreisiin seuraavalla kievarilla.
Suosittelen Häkkiselle turvautumaan tekoälyn sijaan logiikkaan! Kyllä metaani kaasuna nöyrtyy logiikan perussääntöihin sekä empirian lakeihin ja kausaliteettiin. Juuri tuo elinikä luo sen kumulaation, kun uutta päästöä syntyy vanhan päälle, jolloin vähintään tuon 12 vuoden ajan pitoisuus kumuloituu.
”Metaanin puoliintumisaika ilmakehässä on noin 10–12 vuotta, ja sen ilmastoa lämmittävä vaikutus kestää pääosin 20–30 vuotta. Metaanipäästöjen vähentäminen tarjoaa nopean ja tehokkaan keinon ilmaston lämpenemisen hidastamiseen lyhyellä aikavälillä.” (ChatGPT)
Tuon vakiopäästön osalta haaste on kumuloitumisessa, eli kumuloituva päästö ei pitoisuutena vakioidu kuin vasta pitkällä viiveellä nk. puoliintumisajasta riippuen, ja ilmastomuutokselle tai pikemminkin sen torjunnalle tuo viive on ’myrkkyä’! Myöskään metaani ei pitoisuudellaan itsessään ole kriittinen, mutta yhteisvaikutuksella muiden kasvihuonekaasujen kanssa, ilmakehän lämpenemisen myötä myös vesihöyrypitoisuus ilmakehässä kasvaa ja ’vesihöyrytakaisinkytkentänä’ se jos mikä on dystopiaa, sillä ’hirviökasvihuonekaasuna’ se kumuloi niin ilmakehän lämpötilaa kuin luo ilmakehän ääri-ilmiöinä myrskyjä, tulvia, syöksyvirtauksia, tornaadoja… – Amerikanlahden saari- ja reunavaltiot tulevat olemaan jatkossa helisemässä!
Häkkinen väittää: ”khk laskenta ja ilmastonmuutokseen johtava lämpeneminen eivät korrelloi.” Empiiriset havainnot eivät valitettavasti tue kyseistä väitettä:
Kuvaaja määrittää mitattujen lämpötilojen ja ilmakehän CO2-pitoisuuden suhteita viimeisen reilun sadan vuoden ajalta. Jollei tuossa havaitse korrelaatiota, on varsinainen ’puusilmä’! Kausaalisuhteen osalta toki tarvitaan laajemman parametriston analyysi.
Häkkiseltä on jäänyt huomaamatta Annelin kommentin: ”..talousmetsässä josta hakataan pääomaa pois..”, mikä tarkoittaa talousnormaalimetsärakenteen säilyttämistä, kun vanhimmasta ja ’lihavimmasta’ päästä ’nuorennetaan’ puustoa metsälö- tai kuviotasolla.
”2015-2020 ne tutkimustulokset ei silti ole vastaavia mitattuihin.”
No eipä tietenkään, kun Luke mittaa CO2ekv eli lisää myös metaanin ja ilokaasun päästöt ja erottelee talousmetsät muusta maankäytöstä.
”Onhan tuo jotenkin outo asia että nasan satelliitti saa metsistä hiilinieluja ja samoja tuloksia kuin Norjasta ja Ruotsissa on saatu omissa mittauksissa. Sitten Suomessa paikalliset tutkijat eivät saa läheskään samoja tuloksia.”
Selvitä nyt aluksi referenssi- eli vertailuajankohtien identtisyys, tuo vasta sen jälkeen viisautesi julki!
”7 mm kerros turvetts vastaa 7 m3 runkopuuta…”
Päästönä 15 tnco2ekv/ha/vuosi merkitsee 1,5 kgco2ekv/m2 vuosipäästöä. Jos turpeessa lignoselluna on puolet hiiltä, vastaa päästömäärä n. 1,1 kg:n turvemäärää eli n. 10 litraa turvetta. Neliölle levitettynä kerroksen paksuus on n. 1 cm eli vastaa Häkkisen laskelmaa. Avohakkuu kuitenkin paljastaa aluskasvillisuuden yhteyttämään, mikä sitoo vastaavan hiilimäärän, joten reaalipäästöjä tuskin juurikaan aiheutuu. Tyypillisenä esimerkkinä ovat nk. keidassuot, joiden keskialueet ovat reunoja korkeammalla, eli turpeen kertymä on ollut hajoamista nopeampaa.
”Riittääkö talousmetsäsoilla, jos kartoitetaan pohjaveden pinnan taso ja sen vaihtelu…”
Tunnetusti metaania syntyy vain hapettomissa olissa eli vedenalaisessa turvemaassa, joten metaanin osalta täytyisi tuntea koko tilavuus, mutta CO2-päästöjen osalta riittäisi pohjaveden syvyystieto.
Alueellinen turpeen synty lienee historiassa sangen vakio, samoin kuin turpeen hajoaminenkin. Turpeen ’putkinäytteestä’ voidaan määrittää hajoamisnopeus, kun tunnetaan lähtötilanne (pintaturpeen rakenne) ja rakennemuutokset suon syvyyden funktiona eli näytteistä eri turvesyvyyksiltä. Valtakunnallisesti tarvittanee vain muutama suotyyppikohtainen analyysi. Lisäksi tarvitaan soiden syvyyskartoitus esim. lumikelkkavetoisella maatutkalla. Lämpötilakehityksen vaikutus päästöihin voidaan simuloida lämpösummasiirtymänä ’etelään’, eli arvioida eteläisten soiden päästöarvojen siirtymänä pohjoisempaan.