Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”Mutta se ei muuta lopputosta.”
Joka on siis, että metaani on voimakas kasvihuonekaasu ja karjatalouden tuloksena ihmisperäinen päästö, jolle on laskettavissa relevantti kasvihuonevaikutus. Metsätalouteen nähden karjataloudella ei juuri nieluja ole määritettävissä, maatalouden osana kasvituotanto luo oman nielunsa.
”Onko aSanta tosiaan sitä mieltä, että lehmä heinää syömällä voi lisätä hiiltä ilmakehää?”
Kyse ei ole hiilestä ilmakehässä vaan hiilen sidosmuodoista, joista ilmastovaikutukset riippuvat! Hiili metaanina on paljon haitallisempaa kuin hiili dioksidina. Jälkimmäinen kiihdyttää hiilen ilmakehäkiertoa lisäämällä fotosynteesiä, edellinen taas on lähinnä fotosynteesimyrkky ja voimakas kasvihuonekaasu. Ei tässä kausaliteetissa pitäisi olla juurikaan epäselvyyttä.
”Suomen märehtijöiden metaanipäästöt ovat jo jatkuneet niin kauan, että varasto on vakio. Sinne tulee päästöjä 2,3 Mtn-ekv vuosittain ja lähtee saman verran joka vuosi hajoamisen vuoksi pois.
Kerro miksi näin ei olisi?”
Oletus, että nykyiset päästöt olisivat vakiot, ei trendinä pidä paikkaansa, sillä päästöt riippuvat niin märehtijämäärän kuin ruokinnankin muutoksista. Teknisesti moderneissa navetoissa metaani ionisoidaan teknisesti CO2:ksi ja ruokinnalla sekä pötsin bakteeristoa manipuloimalla metaanipäästöjä voidaan vähentää. Toisaalta mm. Siperian ikiroutasoilta löydetään lisääntyvästi ’kraatereita’, jotka oletetaan ex-metaanitaskuiksi, jotka roudan sulaminen on vapauttanut. Lähtökohtaisesti nautojen määrän kasvattaminen lisää metaanipäästöjä ja siten ilmakehävarastoa, jonka ekv on tuo 28 CO2:een nähden ja tuon hajoaminen CO2:ksi kasvattaa ilmakehän CO2-pitoisuutta suhteessa 1:1. Ilmakehän CH4-varasto on siten haitallisempi kuin CO2:n, sillä sen vaikutus on voimakkaampi eikä sillä ole samaa kasvua kiihdyttävää vaikutusta kuin CO2:lla.
Nautojen CH4-päästöt ovat siten ’kulttuurellisia’ eli inhimillisen toiminnan seurausta, eikä sen hajoamista voi rinnastaa nieluksi.
”Mutta onko metaanin hajoamisreaktio tyystin toisenlainen?
”
Ilmakehässä metaani hajoaa kyseisen kaavan mukaisesti ionisoivan säteilyn katalysoimana, eli kun metaanimolekyylin elektronivöiden alkeishiukkaset virittyvät siirtymällä ulommille energiavöille, jolloin ’itsesyttyminen’ mahdollistuu.
”Vakio metaanipäästö ei nosta lämpätilaa jatkuvasti lisää kuten CO2-päästö”
Tuokaan analyysi ei taida kestää kriittistä tarkastelua, sillä vakio metaanipäästö kumuloi ilmakehän metaanipitoisuutta, jollei se ole sama kuin metaanin hajoaminen samanaikaisesti, tai itse asiassa pienempi kuin hajoaminen, sillä hajoamisessa muodostuvalla CO2:llakin on khv.
”Minä lähden siitä, että karjatalouden ja luonnonsoiden metaanin hiili on otettu ilmakehän hiilidioksidista. Sen hiilen palauttaminen takaisin ilmakehään ei lisää yhtään ilmakehän hiiltä.”
Tuossa analyysissa jää huomiotta kasvihiilestä pötsissä ja suossa prosessoituvan metaanin ekv28-kerroin, joka vaikuttaa CO2:ksi konvertoitumisajan. Tuon konvertoitumistuotteenkin (CO2) khv on suurempi kuin kasvihiilen. Jonkun analyysi ei ole ajantasalla.
”Lisäksi ojitetujen turvemaiden metaanipäästöt pitää poistaa laskelmista samasta syystä kuin nautaeläinten metaanipäästötkin, sillä niille on nielu, joka on metaanin hajoamainen.”
Perusongelma, eli CO2-ekv ilmakehäkaasupitoisuuden hallinta ei ratkea ’laittamalla pää pensaaseen’. Niin nautojen kuin soidenkin metaanipäästöt lisäävät ilmastomuutosvaikutusta, joten niiden ’laskelmista pois jättäminen’ ei muuta empiriaa! Metaani on ilmastomuutosfuktiossa aina ’uloste’ – ei nielu.
”Väliajalla metaanipäästöllä on nielu eli metaanin samansuuruinen hajoaminen eikä metaanipäästö aiheuta lämpenemistä.”
Empiirisesti ja teoreettisesti tuo pätee, kun CH4-päästöjen + ilmakehän CH4-pitoisuuden + siitä konvertoituneen CO2:n ilmastovaikutukset kumoutuvat reaaliajassa fotosynteesin tai synteettisen CO2-nielun prosesseilla – oli sitten kyse fossiili- tai biogeneettisestä metaanista.
”Miten samaan aikaan pidennetään kiertoaikoja ja lisätään hakkuita?”
Hakkuita lisätään sanktioalueen ulkopuolelle eli kaukomaille, mihin jalostava teollisuus karkaa perässä.
”Luonnonsoiden metaanipäästön vaikutus ilmaston muutokseen on nolla.”
Sikäli kun ilmastomuutoksen lämpövaikutus painottuu pohjoiseen ja tundralle, mitä havainnotkin tukevat, aiheuttaa lämpeneminen ikiroudan sulamista ja metaanin kumuloituvaa vapautumista arktisista luonnonsoista, mikä edelleen kiihdyttää ilmastomuutosta.