Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”Suomen nykyistä kasvua 103 milj m3/vuosi vastaa puusto 2700 milj m3. Nykyinen puusto on 2550 milj m3. Nykyisellä n 10 milj m3 hakkuusäästöllä tuo vuosikasvua vastaava puusto saavutettaisiin 15 vuodessa.”
Millähän validilla perusteella Suomen metsiin ei ’mahdu’ enempää puustoa? Ja millä perusteella nielu tuolloin nollautuu?
”Esimerkit ovat aSantalla tiedon keruuta”, josta yksinkertaisin laskelmin määritetään puuston arvo, metsän kokonaisarvo, vuotuinen arvonlisäys… – jos joku, niin eikö tuo loukkaa omaisuuden suojaa, sehän vastaa pankkisalaisuuden loukkausta!
”Metsäomaisuuden käytön pakollinen säätely” – mikä ihmeen pakollinen säätely? Jo nyt joudumme puuston taloudellisesta hyödyntämisestä maksamaan veroa – kuinka päästöjen arvotus eroaa puuaineen arvotuksesta markkinataloudessa?
”päästökaupasta hyötyisi eniten nuoren metsän omistaja” – nuoren metsän omistajan ensimmäiset hakkuutulot ovat pääosin energiapuusta, josta ’päästövero’ on suuri, johon nielukorvaukset valtaosin hupenevat, kun järeästä metsästä korjataan sahatavaraa tai hirsiaihioita, joiden ’päästövero’ on alhainen eivätkä ne verota suuresti nielukorvausta päinvastoin kuin energiapuuhakkuu. Nuori metsä vaatii myös panoksia mm. taimikonhoitoon ja kasvun ylläpitoon, josta kertyy myös paljon päästöjä riippumatta korjaako energiapuun vai ei.
”Vappaehtoisena nielukauppa olisi ok, pakollisena olisi liiallinen puuttuminen metsän omistajan omaisuuden suojaan.”
Kuinka on mahdollista, että Metsaan.fi-palvelussa yksityisten metsien rakenteesta kootaan niin yksityiskohtaista, suorastaan omaisuuden suojaa loukkaavaa dataa – lupaa metsänomistajalta kysymättä, ja vielä oikeusvaltio Suomessa? Kuinka verottajalla on oikeus päästä yksityishenkilöiden pankkitietoihin perustelluissa veronkiertoepäillyissä oikeusvaltio Suomessa? Kuinka jokainen kiinteistö on velvollinen liittymään julkiseen jätehuoltoon oikeusvaltio Suomessa? Onko jotain perusteita, ettei jokaista metsäkiinteistön omistajaa voida velvoittaa lain nojalla osallistumaan hiilidioksidipäästöjen hallintaan, jos kansanedustuslaitos suuressa viisaudessaan tai EU direktiiveissään niin päättää?
”PS. En pidä mahdollisena säätää metsien päästökauppaa pakolliseksi.”
EI alv-velvollisuuskaan ole puuntuottajalle pakollista (alhaisilla tuloilla), mutta jos siitä aiheutuu alv:llisia kustannuksia, on alv:llisuus kannattavaa! Sama logiikka ohjannee myös päästökauppaa.
”Nieluasioissa outoa on tuo, että halutaan metsissä olevan mahdollisimman paljon puuta.”
Kun tähdätään hiilineutraaliuteen tietyssä ajassa (vuoteen 2050), joudutaan minimoimaan vuotuisia päästöjä, mikä vähentää hakkuita ja kasvattaa puustopääomaa eli metsien hiilivarastoja. Rajallisessa tilassa rajaton kasvu on mahdotonta (Rooman klubi), joten ’pää tulee vetävän käteen’ jossain vaiheessa. Kehitysoptimistit kuitenkin olettavat, että tällä ’vähäisten hakkuiden’ siirtymäajalla tekniset hiilinielut kehittyvät kilpailukykyisiksi ja ratkaistaan nieluongelmat.
”Minusta tuntuu edelleen, että täällä ei ymmärretä maksimaalisen kasvun dyynaamisen tasapainotilan ominaisuuksia.”
Koko käsite on empiiristä illuusiota: sen saavuttamiseksi tulisi metsiä käsitellä vuosittain paraskasvuisten puiden tuentakäsittelyin eli niiden kasvutekijät optimoivin käsittelyin ja huolehtia samalla puuston tehokkaasta uudistumisesta, jottei puuston aukkoisuus hukkaa puiden poistossa vapautuvia kasvutekijöitä. Samalla tulisi huolehtia kasvun optimoivan sekapuuston ylläpidosta, sillä monokulttuurisuus ei hyödynnä kasvutekijöitä optimaalisesti.
”Empä osaa sanoa voisiko metsänomistaja osallistua tuohon hiilikauppaan ainakaan sillä määrällä, mitä hänen metsänsä sitovat hiiltä eli kasvu miinus hakkuut.”
Sikäli kun metsien hiilinielut ulotetaan päästökaupan piiriin, vaihtoehtoa tuon kaupan ulkopuolelle jättäytymisestä tuskin tarjoutuu, ehkä jokin siirtymäaika kuitenkin! Se, milloin seuranta- ym. tarvittavat rakenteet päästökauppaan ovat kypsät, onkin jo eri asia.
”jossain vaiheessa tulee päästöjä, jos haluaa maksimoida keskimääräisen vuosikasvun. Nielukorvausjärjestelmässä joutuisi maksamaan sakkoja”,
näin sikäli kun päästökaupassa puusto hyväksytään nieluksi, jolloin tarvitaan myös todennusjärjestelmä. Nuo ’sakot/verot’ kohdentuisivat hakkuutuloihin, joiden seurausta päästöt ovat ja määrä riippuisi realistisesta päästöstä, joka siis rakennejalosteena olisi lähes 0, kun polttopuuna lähes täysmääräisesti korjattu hiili. Puutavaran ostaja määrittää jalostustavan ja hinnoittelee ostotarjouksensa sen mukaan, jolloin pylväs- ja hirsitalofirman ostajan puustamaksukyky olisi suurempi kuin halkokauppiaan, johtuen tuosta ’päästösakon’ kytkennästä reaalinieluun.
”Jos tarkkoja ollaan niin metsänomistajalle ei ole mitään perustetta maksaa nielukorvausta talousmetsästään.”
Päinvastoin, sillä se kannustaisi puuntuottajaa pitämään metsänsä kasvuisina ja siten vahvoina nieluina! Hakatun puuston osalta kantorahaa laskisi puun käytön tuottamat päästöt, jotka esim. rakennustavarana olisivat alhaiset ja siten parantaisi sahapuun ostajan puustamaksukykyä.
”Voisiko joku sanoa mitä hiilinielukorvausta minä voisin saada muutaman vuoden päästä, kun metsieni puusto/ha saavuttaa maapohjan jatkuvaa kasvupotentiaalia vastaavan maksimaalisen puuston. Ylläpito vaatii vuosikasvun suuruiset hakkuut, nielu on nolla.”
Teoriassa nettonielun mukaan, eli tapauksessasi 0, mutta hiilikauppahan ei ulotu metsänieluihin, joten aihe on spekulatiivinen.