Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 131)
  • aSanta

    AJ:n sinällään relevanttia estimaattia voisi vielä tarkentaa ja kalibroida puulaji- ja -ainestiheyspäivityksillä, jolloin CO2-ekv -kertoimeksi tulisi 0,78, joten hiilitase olisi 6,76 Mtn CO₂-ekv. (27*0,78-14,3) nielun hyväksi. Maankäytön osalta tase olisi siten -5,08 Mtn CO₂-ekv.(6,76-11,84), jolloin LULUCF-arvo painuisi päästöksi. Huomiotta tällöin kuitenkin jää kokonaisfotosynteesin vaikutus, kun laskelmassa jää huomioimatta metaboliapainotus juuristoon (jopa 70%) ja siten maakarikkeeseen, jonka todentaminen jää puutteelliseksi.

    aSanta

    Sinällään ei ole rationaalista rinnastaa päästöjen ja nielujen osalta orgaaninen ja fossiilinen hiili niiden ’hyötysuhteen’ eriarvoisuuden vuoksi: pumppaaminen ja louhiminen jalostukseen on hyötysuhteeltaan niin paljon tehokkaampaa kuin fotosynteesin kautta varastointi orgaaniseen rakenteeseen – näiden rinnastaminen ’hiilikiertona’ on suorastaan absurdia! Fossiilisen ja orgaanisen hiilen kierto tulisi selkeästi ja avoimesti erottaa toisistaan ja sen poliittista toteuttamista tukea ja siihen painostaa. Vertaisten konversiokertoimien, esim. 20/1 orgaanisen hiilen tueksi tulisi asettaa globaalissa mittakaavassa hiilen kiertoa pyrittäessä hallitsemaan. Käytännössähän tämä tarkottaisi fossiiliselle hiilelle 20-kertaista sanktiota esim. tulli- tai veromaksujen muodossa orgaaniseen hiileen nähden poltto- ja vastaavassa hiilidioksidiksi pelkistävässä käytössä. ”Drill Baby, Drill”-asenteesta on globaalisti luovuttava ja siihen luotava sopimukset ja läpinäkyvät auditointimenetelmät.

    aSanta

    Luken mukaan: ”Suomessa hakattiin vuonna 2023 kaikkiaan 72,7 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta”, tosin luonnonpoistuma mukaanlukien kokonaismäärä onkin tuo 86,8 Mm³, miltä pohjalta laskien kokonaispoistuma onkin 1,8*86,8 -> 117 Mtn CO₂-ekv.  Täten saadaan hiilitaseeksi 12,4 Mtn CO₂-ekv (143,7-117-14,3 Mtn) – aina vain supistuu, mutta jää edelleenkin positiiviseksi 😉

     

    Haasteeksi jää edelleenkin puubiomassan kokonaiskasvun validi määritys – rahi-menetelmään ei ole luottaminen, kertoimien tulee olla evaluoitavia ja valideja!

    aSanta

    179 Mm³ on puuston (runko+oksisto+juurakko) kokonaiskasvu (biomassakasvu) estimoituna kokonaismassojen mukaan. Luke tosin laskee kokonaispoistumaksi 1,8*runkopuupoistuma (1,8*72,7 -> 98 Mtn CO₂-ekv), vaikka tuo pitäisi oksa- ja kantopuun osalta laskea nettonykyarvona lahoamisen tuottamalla viiveellä. Jos huomioidaan tuo Luken arvo ja siihen lisätään vielä erikseen ’maahengitys’ 14,3 Mtn, saadaan hiilitaseeksi 31,4 Mtn CO₂-ekv (143,7-98-14,3 Mtn), 143,7 on kok.biomassakasvun hiilisidonta.

    aSanta
    aSanta

    Luke1

    Luke2

     

     

    aSanta

    Palstalla ilmenee merkillistä, oppineisuuden kanssa heikosti korreloivaa nokittelu-kulttuuria, mutta jos joku katsoo laskelmani perehtymisen arvoiseksi, julkaisen sen vielä kertaalleen päivitettynä mahdollisen keskustelun pohjaksi.

    Poistuma on laskelmassani kokonaispoistuma, suosittelen tutustumaan lähteisiin ennen kommentointia! CO₂-ekv-kertoimet ovat laskelmassa samat kuin Luken käyttämät: laskettu puulajeittain tiheyksistä ja hiilipitoisuuksista moolimassoittain. Hakkuiden suhteellinen tasaisuus tasoittaa oksa- ja juurimassan (osa kariketta) vuotuista hajoamaa ja poistumaa eli maaperäpäästöjä, jotka sisältyvät ’maahengitykseen’, mikä Luken mukaan oli v. 2023 14,3 Mtn CO2-ekv.

    Palsta näköjään hävittää dataa, joten päivitetty laskelma tässä:

    Avaan hieman metsiemme hiilitaseproblematiikkaa, v. 2023:

    VMI13: – runkopuun kasvu ~103 Mm³ (tot. runkopuu 1039 Mtn),
    – oksa- ja lehvästöpuumassan kasvu ~35,5 Mm³ (tot. oksapuu 344 Mtn),
    – juuri- ja kantopuun kasvu ~40,5 Mm³ (tot. juuri- ja kantopuu 401 Mtn) ja
    – biomassakasvu yht. ~179 Mm³ (tot. biomassapuu 1784 Mtn).
    Lähde: Luke, kasvut estimoitu lineaarisesti massaosien tilavuussuhteista.

    Hakkuut (poistuma) v. 2023: 86,8 Mm³, joten puuston hiilinielu oli 179-86,8 Mm³= 92,2 Mm³ = 72,1 Mtn CO₂-ekv. puuaineen osalta. Tuosta tulee vähentää maahengityksen määrä 14,3 Mtn CO₂-ekv, joten metsiemme hiilitase oli Elon laskuopin mukaan 57,8 Mtn CO₂-ekv. (72,1-14,3 Mtn).

    Arvon muuttaminen CO₂-päästöksi vaatii suorastaan magiikkaa!

     

    P.S. Emeritusprofessori-Pukkalan mukaan fotosynteesituotteista 70% suuntautuu juuristoon, vaikka laskennallisesti sen tulisi olla <25%, mikä kasvattaa laskennallista hiilinielua vielä huomattavasti, sillä merkittävä osa todellisesta hiilinielusta jää tällöin piiloon tunnistamatta ja validoimatta.

    aSanta

    Harmillista, ettei noista julkaisurajoitteista informoida laajemmin, sillä viestini sisältää useita linkkejä. Päivitän viestini ohjeistuksen mukaan vain kaksi linkkiä sisältäväksi ja muu referenssi jää jatkossa esittelyn varaan.

    Eipä onnistunut lähetys kahdella linkillä, kokeillaan ilman linkkejä seuraavaksi.

    aSanta

    Kaikella kuunioituksella Kurki, mutta sen evaluointi jää nyt julkaisuongelman vuoksi tulevaisuuteen.

    aSanta

    A.Jalkanen, ohjeistuksesi hyvästä tarkoituksesta huolimatta ei puutu aiheeseen liittyvään paradigmaharhaan, jota koitan laskelmallani havainnollistaa. Se ei kuitenkaan julkaisuongelman vuoksi onnistu, ja ohjeistusta kaipaan lähinnä tähän problematiikkaan.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 131)