Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”Lisäksi ojitetujen turvemaiden metaanipäästöt pitää poistaa laskelmista samasta syystä kuin nautaeläinten metaanipäästötkin, sillä niille on nielu, joka on metaanin hajoamainen.”
Perusongelma, eli CO2-ekv ilmakehäkaasupitoisuuden hallinta ei ratkea ’laittamalla pää pensaaseen’. Niin nautojen kuin soidenkin metaanipäästöt lisäävät ilmastomuutosvaikutusta, joten niiden ’laskelmista pois jättäminen’ ei muuta empiriaa! Metaani on ilmastomuutosfuktiossa aina ’uloste’ – ei nielu.
”Väliajalla metaanipäästöllä on nielu eli metaanin samansuuruinen hajoaminen eikä metaanipäästö aiheuta lämpenemistä.”
Empiirisesti ja teoreettisesti tuo pätee, kun CH4-päästöjen + ilmakehän CH4-pitoisuuden + siitä konvertoituneen CO2:n ilmastovaikutukset kumoutuvat reaaliajassa fotosynteesin tai synteettisen CO2-nielun prosesseilla – oli sitten kyse fossiili- tai biogeneettisestä metaanista.
”Miten samaan aikaan pidennetään kiertoaikoja ja lisätään hakkuita?”
Hakkuita lisätään sanktioalueen ulkopuolelle eli kaukomaille, mihin jalostava teollisuus karkaa perässä.
”Luonnonsoiden metaanipäästön vaikutus ilmaston muutokseen on nolla.”
Sikäli kun ilmastomuutoksen lämpövaikutus painottuu pohjoiseen ja tundralle, mitä havainnotkin tukevat, aiheuttaa lämpeneminen ikiroudan sulamista ja metaanin kumuloituvaa vapautumista arktisista luonnonsoista, mikä edelleen kiihdyttää ilmastomuutosta.
Sikäli kun turve määritetään fossiiliseksi energialähteeksi, ei sen metaanipäästöjäkään voi määrittää biogeenisiksi. Biogeenista metaania lienee lähinnä mädätyksen kautta tuotettu liikennepolttoaine tmv.
”Lentokoneisiin halutaan uusiutuvaa polttoainetta. Mahdollisuus Nesteelle?” Neste on sitonut tekniikkansa kasvavan kilpailun raaka-ainemarkkinaan ja häviämässä kilpailun, mistä kertoo tuoreet yt-neuvottelut ja 600 työntekijän irtisanomiset – osakekurssi pudonnut vuodessa kolmannekseen ja neljässä vuodessa kuudesosaan!
”Useat muut kasvilajit voivat olla nopeampia hiilensidontaan verrattuna puihin” – kuten myös vapauttavat hiilen yhtä nopeasti 😉
Jos rinnastaa tuon turpeen hautaamisen esim. metsätien rakentamiseen, jossa 1 km:n matkalla ’hautaus’ n. 0,6 ha maata tien alle kustantaa ehkä 6000 €, jolloin turpeen hautaaminen maksaisi 10000 €/ha. Prosessi tuplaisi siis peltohehtaarin hinnan, mikä pudottaisi viljelyn kannattamattomaksi. Emme useinkaan myöskään tiedä, mitä jankkoa turpeen alta paljastuu vai onko jopa pohjakallio heti turpeen alla. Kuution kivien myllääminen turpeen alla vaatii jo suuren kaivurin ja prosessina hautaus vaatii aluksi turpeen siirron, sitten kivennäismaan kaivun ja kokoamisen omaksi kasakseen, jonka jälkeen kaivanto täytetään turpeella ja peitetään kivennäismaalla – maita ei saa sekoittaa keskenään tai prosessi on hyödytön. Turpeen alainen jankko on hapetonta ja alunapitoisena todennäköisesti ’myrkyllistä’, jolloin sen prosessointi viljelykelpoiseksi vaatii omat toimenpiteensä ja vie aikaa ehkä jopa useita kasvukausia ja suotovedet voivat myrkyttää alapuolisia vesistöjä. Kokonaisuudessaan prosessi ei vaikuta toteutuskelpoiselta turvemaiden osalta.
Tuo turpeen hautaaminen vaatii niin suurien maamassojen liikuttelua, ettei siihen ole kenelläkään varaa tai aikaa! Maatalous on niin alhaisella katteella toimivaa liiketoimintaa, ettei viljelijöillä ole siihen varaa, eikä persaukinen kansantalouskaa ole sitä valmis rahoittamaan.
Tuhka on energialaitoksille jätettä ja omaa optimaalisen lannoitepotentiaalin puustolle, joten hidasliukoisena sen vesistöhaitatkin ovat marginaaliset millaisilla kohteilla hyvänsä. Visuaalista analyysia tarkempaa päättelyä sen käyttöön turvemailla tuskin tarvitaan! Toki kaikille metsänparannustoimille taloudelliset kalkyylit tarvitaan, mutta tuolloin tulee huomioida myös hiilitasevaikutukset.