Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
Kyse on kokonais-CH4-päästöistä. Karjatalouden metaanipäästöt ovat olleet ilahduttavasti laskussa, joten ne eivät vertailussa olekaan ongelmana. Ne talouden sektorit, joilla kasvihuonekaasujen hallinta on haastavinta, tuleekin olla kehityksen ja muutoksen kärkinä. Esim. päästökaupan ulkopuolinen energiasektori pitäisikin vapauttaa ’vapautuksestaan’ ja sisällyttää taakanjakosektoriin! Globaaliin oikeudenmukaisuuteen tähdätessä fossiilienergian tuottajien kivihiilitonnit, raakaöljygallonat ja maakaasukuutiot tulisikin tuoda päästökaupan piiriin ja asettaa niille hiilivero, mikä parantaisi vähäpäästöisenä mm. bioenergian kilpailukykyä.
P.S. Tuo pulushakki-analogia oli hauska, vaikkei tässä tapauksessa voi miinaharavan tavoin todeta… 😉
”Vakio metaanipäästöllä on ilmastoon muutosvaikutusta vain silloin, kun se alkaa (lämpeneminen) ja silloin, kun se päättyy (kymeneminen). Väliajan sen vaikutus on plus miinus nolla.”
Päättely ilmentää empiirisen harhan, sillä jo normaalin eli ilmakehässä nykyilmastoa ylläpitävän ’kaasuseosrakenteen’ ylittävillä kasvihuonekaasutasoilla on ilmastoa lämmittävä vaikutus, vaikka ne kuinka edustaisivat ’vakiota’. Jos nykyistä vakiopäästötasoa ylläpidetään, merkitsee se kasvihuoneilmiön ylläpitoa ja jopa kiihtymistä, minkä vuoksi referenssi- eli vertailutasoksi on valittu vuoden 1990 päästötaso, johon siis tähdätään. Tämä edellyttää ilmakehäpäästöjen vähentämistä myös metaanin osalta – tuo vähennys ei ole nielu, vaan paluu vuoden 1990 päästötasolle.
”Annelille, että metaanin ilmaston lämittävä vaikutus tapahtui jo kauan sitten muinaisuudessa silloin, kun Suomen nautakarjan metaanipäästötkin alkoivat.”
Vertailuvuotena tilastoinnissa käytetään vuotta 1990, joten nykypäästöjä verrataan tuon vuoden päästöihin Suomessa – kyseessä ei siis ole ’muinaisuus’. Keskustelulle ei ole relevanttia pohjaa, jos perusteita ei tunneta.
”Raportointi menee hämäräksi jos päästöjen alenemista aletaan nimittää nieluksi, joten ei ryhdytä siihen” – tuo on viisasta päättelyä!
Itsekin ajan ’pierumersulla’ eli biometaanilla, mutta kuten muste kirjeen tekstinä edustaa hyvää ja tarkoituksenmukaista ilmentymää, kun sama muste valkoisella paidalla on pahasta, samoin metaani ilmakehässä tuottaa ongelman, kun kaasuauton säiliössä se luo potentiaalin.
’Vakio’ CH4-päästö luo tasapainotilallaan ongelman, kun se aiheuttaa tuolla vakio-osuudellaan ilmakehän lämpenemistä – nielupäättely tuon vakiotason alenemisesta on empiiristä harhaa, sillä taustalla on tuon päästön historiallinen muutos kasvuna. Alenema on siten palaamista normaaliin, ei nielu.
”Mutta se ei muuta lopputosta.”
Joka on siis, että metaani on voimakas kasvihuonekaasu ja karjatalouden tuloksena ihmisperäinen päästö, jolle on laskettavissa relevantti kasvihuonevaikutus. Metsätalouteen nähden karjataloudella ei juuri nieluja ole määritettävissä, maatalouden osana kasvituotanto luo oman nielunsa.
”Onko aSanta tosiaan sitä mieltä, että lehmä heinää syömällä voi lisätä hiiltä ilmakehää?”
Kyse ei ole hiilestä ilmakehässä vaan hiilen sidosmuodoista, joista ilmastovaikutukset riippuvat! Hiili metaanina on paljon haitallisempaa kuin hiili dioksidina. Jälkimmäinen kiihdyttää hiilen ilmakehäkiertoa lisäämällä fotosynteesiä, edellinen taas on lähinnä fotosynteesimyrkky ja voimakas kasvihuonekaasu. Ei tässä kausaliteetissa pitäisi olla juurikaan epäselvyyttä.
”Suomen märehtijöiden metaanipäästöt ovat jo jatkuneet niin kauan, että varasto on vakio. Sinne tulee päästöjä 2,3 Mtn-ekv vuosittain ja lähtee saman verran joka vuosi hajoamisen vuoksi pois.
Kerro miksi näin ei olisi?”
Oletus, että nykyiset päästöt olisivat vakiot, ei trendinä pidä paikkaansa, sillä päästöt riippuvat niin märehtijämäärän kuin ruokinnankin muutoksista. Teknisesti moderneissa navetoissa metaani ionisoidaan teknisesti CO2:ksi ja ruokinnalla sekä pötsin bakteeristoa manipuloimalla metaanipäästöjä voidaan vähentää. Toisaalta mm. Siperian ikiroutasoilta löydetään lisääntyvästi ’kraatereita’, jotka oletetaan ex-metaanitaskuiksi, jotka roudan sulaminen on vapauttanut. Lähtökohtaisesti nautojen määrän kasvattaminen lisää metaanipäästöjä ja siten ilmakehävarastoa, jonka ekv on tuo 28 CO2:een nähden ja tuon hajoaminen CO2:ksi kasvattaa ilmakehän CO2-pitoisuutta suhteessa 1:1. Ilmakehän CH4-varasto on siten haitallisempi kuin CO2:n, sillä sen vaikutus on voimakkaampi eikä sillä ole samaa kasvua kiihdyttävää vaikutusta kuin CO2:lla.
Nautojen CH4-päästöt ovat siten ’kulttuurellisia’ eli inhimillisen toiminnan seurausta, eikä sen hajoamista voi rinnastaa nieluksi.
”Mutta onko metaanin hajoamisreaktio tyystin toisenlainen?
”
Ilmakehässä metaani hajoaa kyseisen kaavan mukaisesti ionisoivan säteilyn katalysoimana, eli kun metaanimolekyylin elektronivöiden alkeishiukkaset virittyvät siirtymällä ulommille energiavöille, jolloin ’itsesyttyminen’ mahdollistuu.
”Vakio metaanipäästö ei nosta lämpätilaa jatkuvasti lisää kuten CO2-päästö”
Tuokaan analyysi ei taida kestää kriittistä tarkastelua, sillä vakio metaanipäästö kumuloi ilmakehän metaanipitoisuutta, jollei se ole sama kuin metaanin hajoaminen samanaikaisesti, tai itse asiassa pienempi kuin hajoaminen, sillä hajoamisessa muodostuvalla CO2:llakin on khv.
”Minä lähden siitä, että karjatalouden ja luonnonsoiden metaanin hiili on otettu ilmakehän hiilidioksidista. Sen hiilen palauttaminen takaisin ilmakehään ei lisää yhtään ilmakehän hiiltä.”
Tuossa analyysissa jää huomiotta kasvihiilestä pötsissä ja suossa prosessoituvan metaanin ekv28-kerroin, joka vaikuttaa CO2:ksi konvertoitumisajan. Tuon konvertoitumistuotteenkin (CO2) khv on suurempi kuin kasvihiilen. Jonkun analyysi ei ole ajantasalla.