Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 131)
  • aSanta

    Tuo turpeen hautaaminen vaatii niin suurien maamassojen liikuttelua, ettei siihen ole kenelläkään varaa tai aikaa! Maatalous on niin alhaisella katteella toimivaa liiketoimintaa, ettei viljelijöillä ole siihen varaa, eikä persaukinen kansantalouskaa ole sitä valmis rahoittamaan.

    aSanta

    Tuhka on energialaitoksille jätettä ja omaa optimaalisen lannoitepotentiaalin puustolle, joten hidasliukoisena sen vesistöhaitatkin ovat marginaaliset millaisilla kohteilla hyvänsä. Visuaalista analyysia tarkempaa päättelyä sen käyttöön turvemailla tuskin tarvitaan! Toki kaikille metsänparannustoimille taloudelliset kalkyylit tarvitaan, mutta tuolloin tulee huomioida myös hiilitasevaikutukset.

    aSanta

    Kyllä kyseinen Multalan tapauskin osoittaa, että poliitikot ovat täysin populismin kyllästämiä ja alttiita epävalidille kritiikille. Ei siinä paljoa ’totuudet’ paina, sillä kyllä miljoona kärpästä tietää: pa$… on hyvää!

    aSanta

    Ojasen tutkimusten pohjalta säteilypakotteen osalta rehevillä metsäisillä soilla tulisi tuhkalannoittaa ja pohjaveden pintaa laskea jopa alle 60 cm:n (mitä etelämpi sijainti, sitä alemmas pohjavesi) ja karuilla metsäisillä soilla pohjaveden pinta <30 cm ja tuhkalannoitus. Vesiensuojelun vaatimukset huomioiden soiden käsittelyä tulee harkita tapauskohtaisesti ja monimuotoisuusvaateet luovat lisärajoitteita. Puustoisuusvaade suosinee korvissa kuusikon osalta jatkuvapeitteisyyttä ja siten koivikkoverhopuuston käyttöä uudistumisen tukena mm. hallantorjuntaan. Uudistaminen voi edellyttää suojuspuuhakkuun yhteydessä ko/lehtipuun viljelyä, korvissa ehkäpä terveleppää tai tammea etelässä.

    aSanta

    Noissa mielipidekirjoituksissa on niin värikästä mutu- ja rahi-tietoa, että debatti siellä on aika turhauttavaa. Harvoin siellä validi empiirinen tieto saa kannatusta, kun keskustelijat painavat puhtaasti tunteella besserwissereinä! ”Konditsionaali” pitäisi on yleisin ja pääargumentti.

    aSanta

    Tuo AJ:n metaani-argumentti mainosmielipiteeseen oli osuva! Lyhyen tähtäimen päästöhallintaan ennallistamisesta ei ole, se on vain hyväksyttävä.

    aSanta

    Nasan lisäksi Carbon Mapper tuottaa reaaliaikaista päästödataa CO₂:n ja CH₄:n osalta. Tuolta saadaan varmaankin lähiakoina referenssidataa Luken laskelmien validointiin ja vertailuun.

    aSanta

    Noista Ojasen arvioista soiden päästöistä löytyy dataa lähteestä: https://www.slideshare.net/slideshow/3-paavo-ojanen-metsnkasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupstt/91123103#3. Mielenkiintoista on, että typekkäiden soiden nieluprosessi tehostuu valtavasti ojituksen ja lannoituksen avulla, kun ennallistaminen johtaa päästölähteeksi. Kun pyysin tekoälyltä tarkennusta Ojasen päästöarvioista, paljasti ChatGPT, että Ojanen on arvioinut sen olevan 14 Mtn CO₂-ekv. +12,4 Mtn:n sijaan 😉 koskien varmaankin lähivuosia, mitä julkaisussa ei paljasteta. Liekö Lukella aiheessa joku ’poliittinen’ agenda.

    aSanta

    Tuossa AJ:n vinkkaamassa artikkelikeskustelussa Anita Gynther tuo mielenkiintoisen selityksen Luken havaitsemalle latvusten kapenemiselle ja supistumiselle, mikä on alentanut neulaskarikkeen määrää. Perusteena olisi rästiin jääneiden harvennusten purkautumisen ilmentymä, kun rästien vaikutus on tullut tilastollisesti havaittavaksi otantamittauksissa. Kaukokartoituksessa nuo kohteet ’paistavat’ muutoskartoilla, jolloin otanta voi painottua niihin.

    aSanta

    Kannanotollani pyrin vain havainnollistamaan kuinka epävarmalla pohjalla tuo ’varastoihin’ kategorisointi lepää. Historialla on tapana paljastaa virheet ja allokoida prosesseja validemmiksi. Lukehan perustaa karikepäästöt Yasso07-mallinnukseen, jossa pääperiaatteena on jakaa karike viiteen eri kemialliseen fraktioon (vesiliukoiset, etanoli-liukoiset, happohydrolysoitavat, ligniini ja inertti hiili), joiden koosteena karikeosasien hajoamista mallinnetaan.

    Tiivistetysti ilmaisten hiilipäästöjen ajallinen vapautuminen hakkuutähteistä jakautuu seuraavasti:
    1–10 vuotta: Neulaset, lehdet ja pienet oksat hajoavat nopeasti → suurin osa CO₂-päästöistä.
    5–20 vuotta: Keskikokoiset juuret ja oksat hajoavat, päästötahti jatkuu mutta hidastuu.
    20–100+ vuotta: Kannot, suuret juuret ja sydänpuu hajoavat hitaasti → pitkäaikainen hiilen vapautuminen.

    Hakkuun vaikutukset eivät siis näy hiilitaseessa välittömästi, vaan hiilen vapautuminen tapahtuu temporaalisesti, jopa yli 100 vuoden aikajänteellä, jolloin rajuillakaan tilapäisillä karikelisäysvaihteluilla ei ole suurta vaikutusta taseeseen, sillä valtaosa karikkeesta on hitaasti hajoavaa, jopa vuosikymmeniä vanhaa juuri- ja kantomassaa. Jokaisessa hakkuussahan juuri- ja kantomassan vs. oksa- ja lehvästömassan suhde on n. 8/7, juurenniskan alaisen puun eduksi – poikkeuksena kuusikot.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 131)