Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
Häkkisen metaanin hajoamiskaavasta x=e^(-kt) ei löydy sijaa mainitulle ekv-arvolle 160. Tein numeronmurskausta taulukkolaskelmana ja sain mielenkiintoisen kellokäyrän 300 ktn:n vuotuissyötteellä. Yhtälön mukaan kumuloivuus näkyy ensimmäiset 15 vuotta kääntyen taantumaksi ja palaten lopulta lähtöarvoon. Kuvaajassa ilmenee merkillistä temporaalista riippuvuutta eli kuinka se sovitetaan nykyiseen päästötilanteeseen, kun lähtötila ei ole 0-päästö? Kuinka relevantti yhtälö on kuvaamaan todellisuutta onkin pohdinnan paikka. Laskelmassani voi olla systemaattista syötevirhettä, mutta tulokset ovat toki mielenkiintoiset! Häkkinen ilmeisesti liittää oman kuvaajansa lehden kuvakollaasiin vertailupohjaksi.
”aSanta en jaksa jankata kanssasi.”
Kuten filosofi Wittgenstein teoksessaan Tractatus logico-philosophicus opastaa: ”Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava”, tulisi kaikessa vuorovaikutuksessa pyrkiä selkeyteen ja vakiintuneeseen käsitteistöön, jotta debattikin olisi rakentavaa. Viimekädessähän debatissa kyse ei ole väittelyn voittamisesta, vaan oman tietoisuuden ja ymmärryksen kasvattamisesta – se on arvokkain ’hedelmä’, jonka inhimillisessä vuorovaikutuksessa voi saavuttaa!
”tiedustelusatelliitit näkevät yksittäiset puut – ja niiden päästöt”
Nyt nimimerkki Perko taitaa elää salaliittoteorioiden värittämässä virtuaalitodellisuudessa – ei jenkkisarjojen vakoilusatelliittifiktioita kannata ottaa liian vakavasti.
Nimimerkki Scientist sekoittaa nyt nimimerkit a Sanna (’yksi Sanna’) ja a Santa (’yksi pyhimys’) keskenään, eikä taida ymmärtää myöskään vakiintuneita käsitteitä, kuten kumulaatio: kertyä, kasaantua. Kyllä se kuvaa metaanin ilmakehäempiriaa huomattavasti paremmin kuin tarjottu vaihtoehtokäsite virtaussuure, joka on fysiikassa ja tekniikassa käytetty käsite, joka kuvaa jonkin ominaisuuden tai aineen määrän kulkeutumista tietyn pinnan tai alueen läpi aikayksikössä.
Häkkinen jatkaa vänkäämistään perusidealistin tapaan: ”Jos metaanin elinikä on n 12 vuotta niin miten se voisi kumuloitua ilmakehään?”
Häkkinen sekoittaa tahallisesti tai tahattomasti puoliintumis- ja hajoamisajat. Metaanin hajoamiskaavan mukaan 12 vuoden puoliintumisajalla päästömetaanista vielä 50 vuoden kuluttua lähes 2 % on ilmakehän säteilytasapainoa manipuloimassa – jos ei tätä aikasykliä voi kutsua kumulatiiviseksi, korvautuu empiria virtuaalitodellisuudella, mikä vaikuttaa koskevan myös ’pseudoscientistia’.
”Jossain keskustelussa oli huomautus, että satelliitti ei edes mittaa suoraan hiilidioksidia.”
Satelliittisensorit ovat pääosin passiivisia eli ne tukeutuvat ulkoiseen säteilylähteeseen eli aurinkoon. Niiden havainnointi perustuu pääosin säteilyn eroavuuteen tietyllä aallonpituusalueella, jolla tutkitun kaasun tai komponentin eli tässä tapauksessa CO2-molekyylin heijastavuus on suuri. Vertaamalla satelliitin rekisteröimän suoran säteilyn intensiteettiä tutkimuskohteesta heijastuvaan kyseisen säteilykaistan intensiteettiin, voidaan määrittää tutkittavan aineen määrää kohteessa: kullakin kaasumolekyylillä on ominaisreflektanssi eli heijastavuus eri säteilyaallonpitoisuuksilla. Sopivilla sensoreilla kaukokartoitus on hyvinkin luotettavaa – resoluutiorajoituksin.
Häkkinen jaksaa väittää, ettei metaani kertyisi ilmakehään. Kun validiteettini ei riitä, ehkä TM:n artikkeli vakuuttaa:
Empiiristen mittaushavaintojen kumoamiseen integraalifunktiot eivät valitettavasti riitä.
”Hyvää on ettei metaani kumuloidu ilmakehässä.”
Vakiopäästönä tuo ei pidä paikkaansa – kumuloituvuus tarkoittaa kasautumista ja kertymistä eli vähitellen sen osuus kasvaa ajan funktiona, kun sen ilmaantuminen suljettuun järjestelmään on suurempaa kuin sen häviäminen siitä!
”Kyllä satelliittihavainnointia kehittämällä olisi mahdollista saada vertailukelpoisia arvoja hiilinieluille ja EU voisi halutessaan siirtyä niihin ilmastopolitiikassaan.”
Kyllä nykyisin poliittisin kriteerein tuo on mahdotonta, sillä noiden kyseisten satelliittisensorien resoluutio (4km*4km) ei yksinkertaisesti riitä niin yksityiskohtaiseen spatiaaliseen tarkkuuteen, mitä laskenta edellyttää.
Häkkisen aiemmin kertoman metaanin hajoamisyhtälön e^(-kt) mukaan 20 vuoden päästä vielä n. 19 % metaanista olisi jäljellä ja 30 vuoden jälkeen vielä >8 %. Häkkinen ei myöskään huomaa, että metaanin hajoaminen on eksoterminen reaktio, jonka lopputuloksena syntyy kasvihuonekaasuja CO2 (1 mol) ja vesihöyryä (2 mol) kaavalla
CH4 + 2O2 → CO2 + 2H2O (reaktio vapauttaa lämpöä noin 890 kJ/mol).
Häkkinen vaikuttaa tyypilliseltä idealistilta, joka ei ideologisista syistä suostu hyväksymään todellisuutta ja tarkentamaan näkemyksiään – aiheesta ei siten synny rakentavaa debattia, joten aiheessa ei liene enempää keskusteltavaa!