Käyttäjän aSanta kirjoittamat vastaukset
-
”aSanta saattaa ajavan oikeaa ajatusmallia, mutta sanallinen ilmaisu on päin seiniä.”
Täytyy tunnustaa, että kyllä arvioijankin verbaalisesta tajunnanvirran annista vähintään puolen merkityksen joutuu arvaamaan! 😉
”metsälön ikäjakauma on vuosikasvun lisäksi keskeinen hakkuumahdon arvioinnissa”
jaan pitkälti Häkkisen näkemyksen, mutta käyttäisin muuttujana puuston rakennetta ikäjakauman sijaan.
”metsälössä voi olla puusto/ha paljon isompi kuin lopullinen maksimikasvun dynaamista tasapainotilaa vastaava puusto/ha”
Häkkisen analogia heittää tässä kyllä ’heprealle’ – ehkä hän tarkoittaa, että uudistuskypsävaltaisissa metsälöissä puuston kasvu ei vastaa vastaavan kasvupaikan normaalimetsän kasvua ikärakennepainotuksen vuoksi – mene ja tiedä 😲
”Tuossa kasvu vs. hakkuut tarkastelussa pitää kertoa puhutaanko yhdestä metsiköstä (aSanta) vai yhden omistajan metsälöstä (Häkkinen). Yleensä varoitetaan, että kasvusta ei voida päätellä paljonko voidaan hakata.”
En tunnista itseäni arviosta: kyllä estimaattini on suoraan skaalattavissa valtakunnan tasolle. Kasvu on yksi keskeinen parametri hakkuumahdon arvioinnissa, niissä on siten niin kausaalinen kuin korreloiva suhdekin. Sertifioinnitkin elävät ajassa, eikä ole mitään ehdotonta varmuutta niiden muuttumattomuudesta – nykytrendi toki on selvä.
”Ymmärrän tuon, mitä Häkkinen yrittää sanoa, että maksimikasvu metsissä saavutetaan vain silloin, kun kaikki kasvu hakataan.”
Kasvun kausaalisuus ei taida toimia noin: jos kasvu on ideaalin eksponentiaalista, kuten se rajattoman kasvun tilassa on, tuottaa nuori taimi esim. 10 versoa 1. kesänä ja niihin kuhunkin 10 silmua. Seuraavana kesänä se kasvattaa silmuista 100 uutta versoa ja 10 silmua kuhunkin uuteen versoon, tuottaen seuraavana kesänä jo 1000 uutta versoa – näin siis teoreettisesti kasvutekijöiden suhteen rajattomassa tilassa. Jos em. tapauksessa kaikki 1. kesän versot poistetaan, ehkäistään ekspotenttiaalinen kasvu.
Varttuneen puuston maksimikasvu saavutetaan, kun kaikki kasvutekijät tulevat optimaalisesti hyödynnetyiksi, mitä rajoittaa kriittinen kasvutekijä, mikä lopulta määrää kokonaiskasvun – klassisena esimerkkinä tästä on puutynnyri, minkä veden korkeuden määrää lyhin seinämälauta. Jos kaikki vuosikasvu hakataan, muodostuu yhteytysmassa kriittiseksi kasvutekijäksi, sillä valon fotonivirta jää kasvavasti alihyödynnetyksi kasvutekijäksi. Tästä voidaan päätellä, että lievin hakkuin tasaisesti kasvava puustomäärä tuottanee kiertoajan maksimaalisen kokonaiskasvun, mitä havainnollistetaan usein harvennuskuvaajilla ja puuston hitaasti tasaantuvilla kasvukuvaajilla.
”Kovasti näköjään jotkut yrittävät vängätä, että puuvaraston kasvatus on sitä todellista nielua.”
Ketkähän moista väittävät? Itse olen todennut, että hakkuiden ja nielujen nykysuhteella lisääntyvä puusto kyllä ’mahtuu’ Suomen metsiin, mutta ilmastomuutosriskin kasvaessa myös mm. tuulituhojen riski niittää tuo hiilivarasto maan tasalle (hyönteistuhoseurannaisvaikutuksineen) myös kasvaa – on siis hyväksyttävä tuhoriski, jos puuvarantoa kasvatetaan. Normaalimetsän nykyparametrivalinnoilla (ympäristö, monimuotoisuus, hiilinielut…) kiertoaikoja pidennetään ja puustoa järeytetään ja tihennetään, mikä jossain määrin lisää kokonaisnielua, mutta kasvattaa samalla tuhoriskiä – valinta ja päätös siitä on poliittinen niin kansallisella kuin direktiivitasollakin!
”170 m3/ha pohjois-suomessa on jo päätehakattu”
wau, paljonko lie puustoa ollutkaan ennen päätehakkuuta 😉
”Ehkä professori Calculus maksimoi puuston kasvua eikä puuston määrää?”
Normaalimetsään voidaan asettaa nuo vaihtoehtoiset tavoitteet, muttei molempia samaan aikaan maksimitavoittein!
”Vastaus on yksinkertainen. Maaperä, suomi on täynnä karuja soita. Etelä-suomesta ne on tosin pääosin vuosisatojen aikana kuivatettu”
– höpö, höpö!
Häkkinen saivartelee: Suomessa keskimääräinen puustotilavuus on 122 m3/ha, kun vastaava arvo on Ruotsissa 156 m3/ha. Mikä on siis se puuston kasvua rajoittava tekijä, ettei Ruotsin metsille pitkälti rinnasteiset suomalaiset metsät voisi helposti saavuttaa Ruotsin vastaavaa puustotilavuutta? Calculus Häkkinen! Lopeta tarpeeton saivartelu ja heitä rätingit pöytään valideista perusteista esittämääni kysymykseen, vai pettääkö teoriasi.
”Minä en näe hakkuuta päästönä vaikka EU ja khk-inventointi näkevät” – kuvaako tuo priorisointiasi julkisen ja henkilökohtaisen ’totuuden’ suhteen 😉 Sitä tuskin kiistät, etteikö noista hakkuista seuraisi päästöjä!
Sääntely on jo nyt tärkeä inhimillisten toimintojen ohjauskeino mm. alv:n ja autojen päästösanktioiden muodossa, metsien käyttöön suuntautuminen ei toisi siten merkittävää yhteiskunnallista muutosta. Sikäli kun päästökauppa realisoituu kattavaksi, tuskin metsätalouskaan voi sen ulkopuolelle jättäytyä, de facto!
”Suomen nykyistä kasvua 103 milj m3/vuosi vastaa puusto 2700 milj m3. Nykyinen puusto on 2550 milj m3. Nykyisellä n 10 milj m3 hakkuusäästöllä tuo vuosikasvua vastaava puusto saavutettaisiin 15 vuodessa.”
Millähän validilla perusteella Suomen metsiin ei ’mahdu’ enempää puustoa? Ja millä perusteella nielu tuolloin nollautuu?