Teollisuusliitto esittää hallituksen kehysriiheen sopeuttamista ohjaavia periaatepäätöksiä Petteri Orpon hallitus on valmistelemassa kehysriiheensä 2024 talouden lisäsopeuttamistoimia. Kehysriihitavoitteissaan Teollisuusliitto esittää näkemyksensä, miten taloutta pitäisi kehysriihessä ja loppuvaalikaudella sopeuttaa. Teollisuusliiton esittämät toimet sisältävät julkista taloutta sopeuttavia vaikutuksia yhteensä noin 800 miljoonan euron edestä. Tavoitteissa esitettyjen sopeutuskohteiden tarkoituksena ei ole vastata kolmen miljardin euron arvioituun sopeutustarpeeseen. Yksittäisiä sopeutuskohteita tärkeämpänä Teollisuusliitto pitää niitä periaatteita, joiden varassa hallitus tekee hallitusohjelman ulkopuolista sopeutusta loppuvaalikauden aikana. – Esitämme hallitukselle kehysriiheen kahta poliittista periaatepäätöstä, joiden tarkoituksena on ohjata hallituksen toimintaa loppuvaalikauden aikana tilanteessa, jossa hallitusohjelma ei enää vastaa hallituksen tarpeisiin julkisen talouden tasapainottamisesta. – Periaatepäätökset yhteensovittavat hallituksen julkiseen talouteen liittyvät intressit erityisesti heikommassa asemassa olevien väestöryhmien kykyyn sopeutua jo tehtyjen leikkausten vaikutuksiin, sanoo liiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta. Ensimmäinen ehdotettu periaatepäätös liittyy Valtiovarainministeriön arvioon siitä, että Suomen kokonaisveroaste laskee merkittävästi vaalikauden loppuun mennessä, ellei uusia verotuksellisia toimia tehdä: Julkista taloutta sopeutetaan loppuvaalikauden aikana ensisijaisesti verotuksellisin keinoin veroasteen rakenteellisen laskun taittamiseksi (1. periaatepäätös). – Veroasteen laskuun on kehysriihessä vähintäänkin kiinnitettävä huomiota. Julkista taloutta ei saada tasapainoon, jos hallituksen linja suhteessa verotukseen säilyy yhtä nuivana kuin tähänkin asti. – On hyvä muistaa, että hallitusohjelmassa on linjattu vain siitä, ettei kokonaisveroastetta kiristetä hallituksen päätöksillä. Veroasteen laskun taittamiseen tähtäävät toimet ovat siten täysin linjassa hallitusohjelman kanssa, Nevaranta sanoo. Toinen ehdotettu periaatepäätös liittyy hallitusohjelmassa sovittuun menosopeutukseen, jonka myötä eri sosiaaliturvan muodoista on leikattu jo miljardi euroa. Ylivoimaisesti suurin osa tehdyistä leikkauksista on kohdistunut samoihin ihmisryhmiin – työntekijöihin ja pienituloisiin. Teollisuusliitto katsoo, että nämä ihmisryhmät pitää rajata menosopeutuksen ulkopuolelle: Hallitus ei tee loppuvaalikauden aikana menosopeutusta työntekijöille tärkeistä etuuksista, kuten työttömyysturvasta. Hallitusohjelman ulkopuolinen menosopeutus ei kohdistu pienituloisiin (2. periaatepäätös). – On kestämätöntä, jos työntekijät ja pienituloiset joutuvat kantamaan yksin taakan sopeutustoimista. Hallituksen pitää yksiselitteisesti rajata nämä ryhmät kaiken uuden menosopeutuksen ulkopuolelle, Nevaranta sanoo. Teollisuusliitto esittää veroa itselleen – leikkauksia yritys- ja maataloustukiin Teollisuusliiton kehysriihitavoitteet sisältävät sopeutuskohteita noin 800 miljoonan euron edestä. Veropohjan laajentamiseksi Teollisuusliitto esittää kahta veroratkaisua. Ensimmäinen niistä on 5 prosentin lähdeveron säätäminen rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen osingoille. Koska ehdotettu vero koskee yhtä lailla yleishyödyllisiä yhteisöjä, vero osuu myös ammattiyhdistysliikkeen sijoitustuottoihin. Veron tuotto on arviolta 90 miljoonaa euroa. – Ay-liikkeellä ei ole mitään sitä vastaan, että tällainen lähdevero säädetään. Oleellista on, että verotus toteutetaan tasapuolisesti, eli jos yhtä verotetaan, sitten verotetaan kaikkia. Tähän asti ehdotettu lähdevero ei ole käynyt oikeistolaisille piireille, koska ne ovat halunneet suojella itselleen myötämielisiä säätiöitä verotukselta. Toinen Teollisuusliiton esitys veropohjan laajentamiseksi liittyy listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen. Kehysriihitavoitteissaan liitto katsoo, että listaamattomien yhtiöiden huojennettu osinko pitää supistaa neljään prosenttiin. Uudistuksen verotuotto on yhteensä 430 miljoonaa euroa. Samalla se tekee osinkoverotuksesta investointeihin kannustavampaa.

http://Dun & Bradstreet ennustaa, että loppuvuonna konkurssiin kaatuu vielä yli 2300 yritystä. Muun muassa luotto- ja yritystietoja tarjoavan Dun & Bradstreetin (ent. Bisnode) tuoreen ennusteen mukaan konkurssien riski on edelleen Suomessa kasvussa. Suurin konkurssiriski on ennusteen mukaan hotelli- ja ravintola-alalla. Yhtiö ennakoi, että loppuvuonna lukumääräisesti eniten konkursseja nähdään kuitenkin rakennusalalla ja vähittäiskaupassa.                                KYLMÄÄ KYYTIÄ.

Myyntikanava asia ajo toimisto erikoistunut tilakauppoihin. Hoiti kaikki ja siirti rahat tilille.

Noista metsäyhtiöiden tarjouksista ovat paljon alakanttiin. Yksi tila myyty metsäyhtiön tarjous oli puolet jonka muu maksoi. Teettä tila-arvion ja sitten myyntiin. Valintaa on minne laittaa sitten ilmoituksen. Sitä voi miettiä jokainen itse.

Laita koogleen puhehaku ja seuranta päälle siinä. Siinä tekoälyä Siri taas Apple puhelimissa. Siis älykännyissä Niissä vanhoissa mummo/ukki. puhelimissa ei älyä ole.