Käyttäjän Arja H kirjoittamat vastaukset
-
Uteliaisuus voitti, piti kurkata vielä.
Kiitos GLa:lle ”hirvimyrkkyasian” selvittämisestä. Pitää miettiä vielä sekin vaihtoehto, onnistuuko Trico-ruiskutus omana harrastetyönä. Palveluna sen ruiskutus on kaiketi liian kallista. Aika öklöttävä harrastus olisi. Harrastan kirjallisuutta, mitä sinä? Lampaanrasvan levitystä!
En heittänyt sitä metsäsuunnitelmaa ihan fyysisesti roskikseen, vaan suhtautuminen tuli hyvin kriittiseksi. Alkuun teos näytti ihan hyvältä. Hakatulta aukolta saatu puumääräkin oli arvioitu siinä yllättävän tarkkaan oikein. Aukkokuvion käsittely ja taimikon aikaansaanti näkyy kuitenkin olevan aivan lottoarvontaa. Eli siinä oli ensimmäinen musta aukko, johon uusi metsänomistaja putosi.
Nyt kysyisin vielä jatkuvan kasvatuksen asiasta. Tiedotusvälineistä näkyy tulevan tietoiskuja, miten se on parempi kuin avohakkuisiin perustuva. Metsänomistajan ei tarvitse tehdä mitään, metsä säilyy metsänä ja metsätulo on suurempi. Lieneekö tässä taas se tilanne, että jos joku asia näyttää liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei ole totta.
Sain käsiini kirjan Sauli Valkonen. ”Jatkuvasta kasvatuksesta”. Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää metsän jatkuvasta kasvatuksesta.
Yksinkertainen kysymys. Onko tämä paras saatavissa oleva tietolähde, jos haluaa puolueetonta tietoa jatkuvapeitteisen kasvatuksen eduista ja haitoista?
Arja H 5.1.2020, 10:38No niin, näyttää, että ne keskustelun jyvät on löydetty ja mielikuvitus vie pojat mennessään paikkaan missä on maailman lyhimmän miehen parta, joten on loppuyhteenvedon aika.
Jalkaska tuolla jo huomasikin, että otsikko oli laadittu tahallaan provosoivaksi, että se erottuu somevirrasta. Toimi. Vierestä kyllä varoitettiin, että listivät siellä sinut, mutta ei listitty, vaikka giljotiinilla uhattiin.
Se metsäsuunnitelma-mappi lentää nyt roskikseen. Se on laadittu johonkin ideaalimaailmaan, jota ei ole olemassa. Metsään.fi palvelusta löytyvät tarvittavat kuviokartat ja tiedot sovellettavaksi. Taimikon aikaansaamiseksi kannattaa lähinnä peesata naapureita ja katsoa mikä menetelmä on samanlaisissa olosuhteissa onnistunut.
Keväällä teemme epäonnistuneelle kuviolla omana työnä täydennysistutuksen kuuselle, välineet saamme lainaksi metsänhoitoyhdistykseltä. Kokeilumielessä yritämme tehdä Timpan ehdottaman kylvön, istutuksen lisäksi. Kynsimme ja raavimme pintamaata rikki kohdista, jotka eivät ole pahasti heinittyneet ja kylvämme niihin käsin männynsiementä.
En kylläkään usko, että kylvetytkään männyt saavat olla rauhassa, mutta kokeillaan. Joulun jälkeen kuljimme ristiin rastiin läpi metsämme ja koukkailimme myös naapurien puolelle. Mitä männyn taimia oli metsätien varteen ja muihin vapaisiin paikkoihin luontaisesti syntynyt, niin oli ne kaikki typistetty tai katkottu, miksi ne kylvötaimetkaan säilyisivät?
Metsätiekin oli kuin ravirata, vain sillä erotuksessa, että juoksijoilla on sorkat jaloissa. Se metsästysseuran mieskin sanoi silloin suoraan, ettei valkohäntäkauriita enää pystytä metsästämällä vähentämään ja toisaalta hirviä ei saa vähentää. Rivien välistä antoi ymmärtää, että tilanne tulee pahenenmaan. Kyse ei siis ole siitä, että metsäämme olisi sattunut eksymään jokin satunnainen lauma, ei, siellä asutaan, lisäännytään ja ruokaillaan vakituisesti sankoin joukoin.
Usvasta tuli esiin pistoolisankari, lännen mies ja ampui täysillä kohti minua ja metsä..?..ministeriä.
Luin ne kommentit moneen kertaan ja toisaalta luin Jalkaskan yhdessä kommentissa olleet kaksi linkitettyä juttua. Toisessa metsä..?…ministeri peräänkuuluttaa ihmisenkokoisia ilmastotekoja. Toisessa Metsäkeskuksen herra tarjoilee ne kultalautasella. Metsäkeskushan on maa-ja metsätalousminiteriön hallinnonalalla. Ministerin alaisilla olisi resepti valmiina, jos hän ymmärtäisi astua alas ministeriön aitiosta ja ottaa ne käyttöön?
Lännen pistoolisankari on varmaan siinä oikeassa, että metsien kasvua ja sitä hiilidioksidin sitomista voitaisiin lisätä huomattavasti, jos metsän hoito voitaisiin tehdä sen roskikseen heittämäni mapin mukaisesti eli valita aina puulaji ainoastaan metsänhoidollisin perustein. Nyt valinnan joutuu tekemään muilla perusteilla ja käteen jää pelkkä kuusi.
Tästä tulikin aasinsilta kepuun. Minusta näyttää, että kepu on nyt potkinut metsänomistajatkin joukoistaan sopulivaellukselle etsimään uutta kotia. Ei varmaan kerää kannatusta, että maaseudun ihmisten elämään vaikeutetaan. Polttoaineveroa korotetaan ja metsien hoitoa vaikeutetaan. Miksei Timpan anneta ampua niitä hirviä niin kuin parhaaksi näkee? Miksi ei muille jaeta vaikka e-pillereitä, että voi tehdä pienen ruokintapaikan ja ripotella muonan sekaan vähän lisääntymisenestoainetta?
Todetaan nyt vielä lopuksi, ette te lukijat mitään heikkolahjaisia ole. Vika on siellä pääkonttorissa, eikä vian tarvitse olla suuri jos se on päässä. Hoitakaa, että seuraava m-ministeri on metsäministeri. Metsäalan koulutuksen saanut ja käytännön kokemusta omaava, joka omistaa metsää hirvituhoalueella. Sitten alkaa tapahtua.
Kiitos, näkemiin ja hyvää alkanutta metsävuotta kaikille!
Arja H 4.1.2020, 17:07Kyllä otsikossa on siteeksi tottakin, nyt vaan ilmeni, että olisi pitänyt kirjoittaa, että ovatko epäjärkevät metsäalan ihmiset kerääntyneet maa-ja metsätalousminiteriöön.
Ihmettelin ”yleisellä tasolla” onko metsänhoidon taso laskenut, enkä ajatellut anella täältä mitään metsänhoito-ohjeita, mutta pari kommenttia kuitenkin.
Kuvio josta pahoitin mieleni on merkitty metsäsuunnitelmassa VT, se on pääasiassa loivan rinteen yläosaa ja jääkauden vetäytyessä täältä lounaasta, siihen on lajittunut kaikkein hienoin kiviaines, hiesu lienee lähinnä oikea määritelmä. Syksyllä ja keväällä se on paikoin lähes kittimäistä märkää velliä, johon saappaat imevät kiinni kesällä se taas kuivuu korpuksi. Kyllä se routii, syksyllä oli muokatut paikat täynnä pystyssä olevia pieniä jääpuikkoja.
Kun sanoin, että metsä pitäisi jättää seuraavalle sukupolvelle parempana kuin on itse saanut, niin en tarkoittanut, että metsän puuvarannon pitäisi olla suurempi. Meitä opetettiin, että jos teet aukon niin pitää huolehtia, että sen tilalle alkaa kasvaa vähintään yhtä hyvä, mieluummin parempi, metsä kuin olet itse kaatanut. Minusta oli ihan kohtuullista, että sijoitin noin 7% (netto) saamastani hakkuutulosta takaisin aukkoon, että sukupolvivelvoite tulee suoritettua.
Ne joilla metsätalous on ainoa tai merkittävin tulolähde varmaan osaavat sopeuttaa toimensa muuttuviin olosuhteisiin ja laskevat kannattavuutta ja sijoitustuottoja. Uskallan kuitenkin väittää, että 90% yksityisistä metsänomistajista tekee miten heitä joku muu neuvoo, koska omistajakunta on etääntynyt metsistään. Kyllä tässä joku ongelma on kun neuvot ovat kaikki erilaisia. Valinnanvapaus on tietysti hieno periaate, mutta kyvyt eivät riitä valitsemaan, jos on kymmenen erilaista vaihtoehtoa ja siitä ns parhaasta sanovat kaikki muut paitsi ohjeen laatija, että se on tuhoon tuomittu yritys.
Arja H 4.1.2020, 11:01Kiitos mielenkiintoista kommenteista.
Me olimme ”tyttöporukka” naisille järjestetyllä raivaussahakurssilla. Siellä oli mielenkiintoista keskustelua osallistujien kesken. Meillä oli isien perintönä ohje, että metsä pitää jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin on itse saanut. Niin olivat isät tehneet. Nyt tämä hyvä perinne katkeaa. Vaikka parhaamme teemme, niin itse emme osaa. Jos ohjetta hakee, niin joka paikasta tulee erilainen, niin kuin näkyy tästäkin keskustelusta. Teemme niin tai näin, näyttää väkisin siltä, että kaadetun tilalle syntyy huonompi metsä kuin entinen.
Kuitenkin palaan vielä otsikkoon. Eikö nyt kuitenkin jossain ole epäviisautta, jos ennen on osattu hoitaa metsää edellistä sukupolvea paremmin ja nyt suuntaa kääntyy toisinpäin. Onko se sitten se maa-ja metsätalousministeriö, missä epäviisaus muhii ja josta pitäisi astua metsään katsomaan.
Arja H 3.1.2020, 19:29Taisi olla vähän huono otsikko. Se ei koske metsänomistajia, metsureita eikä koneenkuljettajia, eikä kaikkia muitakaan. Kyllä tuossa on ihan fiksu metsänhoitajakoulutuksen saanut pankinjohtajanakin. Ei saisi yleistää. Mikä lie piru tuli päähäni hiilihangon kanssa laatimaan otsikkoa. Anteeksi!
Tarkennan vielä mitä tarkoitin. En tarvitse metsänhoito-ohjeita ja vielä vähemmän sijoitusohjeita tai myy mettäs pois ohjeita. Hämmästelen vaan metsäalan neuvontaa ja ohjeita.
En ole yksittäistapaus. Metsänhoitoyhdistyksen ja metsäkeskuksen metsänomistajille järjestetyissä koulutuksissa on ollut paljon ”kohtalotovereita”. Kaikilla oli sama sanoma, että männyn istutus on tuhoon tuomittu yritys ja metsänhoitoyhdistyksen neuvojakin sanoi, että tilanne on kestämätön. Miksi sitten kuitenkin metsätaloussuunnitelmassa on merkitty useaan kuvioon uudistuksen jälkeen ”istutus mänty”. Mikä ihmeen järki siinä on?
Toimintaympäristö on muuttunut pysyvästi, eikä istutus enää onnistu. Miksi sellaista taimikon perustamistapaa kaupataan, minkä tiedetään olevan tuhoon tuomittu yritys? Ymmärrän kyllä, että asioita opitaan vähitellen kantapään kautta ja ennakoimattomia vastoinkäymisiä tulee. Mielestäni on vastuutonta myydä ohjeita, joiden etukäteen tietää olevan käyttökelvottomia, ymmärtääkseni metsänhoitosuositukset ovat vielä peräisin valtion rahoittamista lähteistä.
Kiitos nimimerkki ”Timpalle” asiallisesta kommentista. Kysäisinkin heti metsänhoitoyhdistykseltä miksi kylvöä ei ehdotettu. Kyseisen kuvion maaperä on kuulemma hienojakoista, jossa kylvö ei routimisen vuoksi, onnistu.