Etusivu › Keskustelut › Antti321 › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Antti321 kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
1 2
  • Antti321 5.9.2021, 11:35

    Antti321 5.9.2021, 11:33

    @Timppa Varteenotettava ajatus, että keskimääräisen tilavuuskasvun rinnalla tarkastelemme tilavuuskasvun muutosta. Tällä kertaa samalla kuviolla esiintyi sekä tasaisen- että hidastuvan kasvun näytteitä. Mutta ehdottomasti lisätutkinnan arvoista on selvittää, miten puut reagoivat harvennuksen jälkeen, ja miten kauan sen kasvua lisäävä vaikutus kestää.

    Suurempi kuva kairauksen tuloksista: https://ibb.co/fXqtsBC

    Antti321 4.9.2021, 17:06

    Noniin, palataan sorvin ääreen. Kävin kairaamassa neljä uutta kuviota. Kahdesta otin kolme näytettä ja kahdesta vain yhden näytteen.

    D=keskiläpimitta ja samalla mittausläpimitta.
    PPA=pohjapinta-ala.
    Tulokset: vuotuinen tilavuuskasvu prosentteina.

    Kuvio 1: 60v Kuivahko kangas, D17, PPA22.
    Etelärinne. Harvennushakkuu tulossa nyt syksyllä.
    **Metsävaratiedot: 5.7% (-0.8%yks)
    __Pukkalan kaava: 5.4%(-1.1%yks)
    _______Kairaus 3x: 6.5% (ero kairaukseen nähden yllä)

    Kuvio 2: 80v Tuore kangas, D23, PPA21.
    Avohakkuu tulossa nyt syksyllä.
    Metsävaratiedot: 2.9% (-0.8%yks)
    Pukkalan kaava: 4.5% (+0.8%yks)
    _____Kairaus 3x: 3.7%

    ***Kuvio 3: 60v Kuivahko kangas, D23, PPA19.
    Metsävaratiedot: 7.2%
    Pukkalan kaava: 4.4%
    _____Kairaus 1x: 4.4%

    ***Kuvio 4: 60v Tuore kangas, D21, PPA20.
    Metsävaratiedot: 7.7%
    Pukkalan kaava: 5.2%
    _____Kairaus 1x: 7.0%

    *Kuvio 5: 60v Tuore kangas, D21, PPA20.
    Metsävaratiedot: 4.2%(-0.2%yks)
    Pukkalan kaava: 5.2%. (+0.8%yks)
    _____Kairaus 3x: 4.4%

    *Kuvio 5 on kesäkuun mittaus, jonka viimeksi esittelin.
    **Metsävaratiedon tilavuuskasvun korjauskerroin on 1.5x, kuten kesäkuussa viittasin, miten ne tullaan päivittämään lähitulevaisuudessa.
    ***Yhden kairauksen kuvioita ei huomioitu alla olevassa tulkinnassa.

    Tulkinta:

    Metsävaratiedon (1,5xMETLA) tilavuuskasvun ero kairaukseen keskimäärin 0.73%yks, yhteensä 2,2%yks. Suhteellisesti keskimäärin 13%.

    Pukkalan kaavan tilavuuskasvun ero kairaukseen keskimäärin 0.83%yks, yhteensä 2,5%yks. Suhteellisesti keskimäärin 19%.

    Nyt kun metsävaratiedon kaavassa on korjauskerroin, tilavuuskasvut ovat melko samassa linjassa, suhteellisen keski-eroavuuden jäädessä alle 20%. Tämä lienee nykyinen tarkkuus mihin pääsemme niin kaavoissa, maastomittauksissa kuin laserkeilauksessa. 1,5x kertoimella metsävaratieto yhä aliarvioi tilavuuskasvun kaikissa kolmessa kuviossa. Pukkalan kaava kenties hieman yliarvioi, ainoastaan etelärinteen kuvion se aliarvioi. Tosiaan lienee kiistatonta, että etelärinteessa puut saavat enemmän valoa, ja siten kasvu on keskimäärin nopeampaa verrattuna tasaisen maaston metsään. Kaavat tietenkään eivät tätä kykene huomioimaan.

    On hyvä, että on kolme eri tapaa määrittää tilavuuskasvu, jolloin tuloksia voidaan verrata ristiin. Yksi heikkous on, että jokaiseen tulee syöttää keskiläpimitta ja pohjapinta-ala, joiden niin automatisoitu kuin manuaalinen mittaus on altis virheille. Ainoa absoluuttinen tulos on sädekasvu, jonka puristuminen ja luku luo myös alttiutta virheille. Lisäksi puiden tarkka pituusmittaus ja vuotuisen pituuskasvun arviointi on niin mahdoton laji, että käytämme tosiaan komponenttimenetelmässä  olettamaa pituuskomponentin prosentuaalisesta kasvusta, joka riippuu ainoastaan metsävaratiedon mukaisesta metsän iästä. Se miten puu priorisoi säde- ja pituuskasvun riippuu varmasti monista tekijöistä.

    Kenties ainoa toivo on siinä, että jos tätä muutaman vuosikymmenen harrastaa, silmä harjaantuisi arvioimaan keskiläpimitan ja pohjapinta-alan suhteessa muihin metsän lainalaisuuksiin. Tällöin nämä D-, PPA- ja pituuskasvun virheet pistäisivät silmään.

    Tahtotila on ollut päästä mittaamaan nuoria ensiharvennusmetsiä, jotta voisin arvioida tilavuuskasvun näkökulmasta ensiharvennuksen optimaalista ajankohtaa. Valitettavasti tällä kertaa se ei onnistunut, joten tämä siirtyy loppuvuodelle. Muutoin on syntynyt rutiini  ja mittauksia varttuneista ja uudistuskypsistä metsistä on kertynyt tyydyttävä määrä. Mainittakoon, että nuo 3x kairamittaukset kuvioilta olivat hyvin linjassa keskenään – Keskihajonta saman läpimitan puiden välillä on ollut vähäistä.

    Antti321 3.7.2021, 23:03
    mittaus

    Tuossa vielä edeltävät mittaustulokset. Runkolukujakauman ja PPA selvittäminen mittaussaksilla ei ole kovin vaikeaa. Vaikeinta on vain pysyä mukana siitä mitkä rungot on mitannut. Muistaa sitten suhteuttaa koealan koon, kun tavallisesti puhumme hehtaareista. Eli (N tai PPA ) x (hehtaari/koealan pinta-ala.) Tässä 1/4 ha koealalla N153 ja 4m2, joten hehtaarilla N612 ja 16m2.


    @aegolius     Tuo on varteenotettava ajatus. Kasvu on tosiaan heikentyneenäkin normaali. Joten kysymys on miksi kasvu on ollut näin voimakasta ja nyt 5-10v sitten palautunut normaaliin. Kohteella on nyt meidän mökki, joten metsätaloudellisia toimenpiteitä ei ole tehty 30 vuoteen. 30v sitten paikalla oli vain nuorta mäntymetsää kun mökki rakennettiin. Toki paikka on metsätaloudellisesti siitä erikoinen että lampi rajaa 1/4 ha alueen poukamaksi. Näytepuu on vain 1m päässä lammesta.

    Antti321 3.7.2021, 23:02

    Pari päivitystä:

    1) Mainitsin aiemmin kun Pukkalan kaava ja Ilvessalon kahden taulukon yhdistelmä antoi muita lähteitä korkeampaa tilavuuskasvua. Syy on selvinnyt: Pukkalan kaava antaa vastauksen 5v läpimitan kasvuna ja Ilvessalon kaavaan syötetään 5v sädekasvu. Läpimitan kasvu on tietysti kaksi kertaa sädekasvu. Joten muokkasin taulukot yhteensopiviksi ja tämän seurauksena kaikki kolme tiedonlähdettä ovat nyt hyvin linjassa keskenään:
    A) Päivitetyt metsävaratiedon kasvumallit
    B) Em. kaava+taulukot
    C) Kairaustulokset

    Kairaus

    2) Sama ongelma aiheutti myös hämmennystä kun tulkitsin ensimmäisiä kairaustuloksia. Hämmästelin miksi 5v lustokasvu vaikutti olevan vain puolet Pukkalan kaavasta ja epäilin suotta että lusto oli puristunut kairatessa, sillä lustojen leveysvaihtelu on merkittävä.
    Nyt kun ymmärrän että näyte kertoo sädekasvun ja Pukkalan kaava läpimitan kasvun, puolet kaavan tuloksesta täsmää. Sitten pitää vain palata selvittämään, miten sädekasvu voi puolittua 5-10 vuodessa. Tilanne oli sama kaikissa puissa ja metsässä ei pitäisi olla mitään vikaa. Yritän tutkia josko selittävä tekijä löytyy läpimitan ja PPA kasvusta viimeisen 10v ajalta. Tämä tietysti hidastaa kasvua ja 25-30% vaikutus kuulostaisi järkevältä, mutta -50% muutos sädekasvussa 5-10v aikana tuntuu selittämättömältä.

    Joten selvitettävä ei lopu kesken, mutta on mukava kun pitkän aikaa vaivannut ongelma ratkesi.

    Antti321 2.7.2021, 12:31

    @A.Jalkanen

    Metsän tilavuuskasvu lienee yksi metsätalouden keskeisistä mittareista. Jos ensin lasketaan yleisiin mittausaineistoihin perustuvalla kaavalla tilavuuskasvu omalle metsälle – Ja sitten verrataan sitä oman metsän todelliseen mitattuun tilavuuskasvuun, voidaan tarkistaa ovatko tulokset yhteneviä. Jos kaava on todettu päteväksi (työn alla), mutta todellinen tilavuuskasvu eroaa siitä huolimatta, näiden kahden eroa voi käyttää yhtenä indikaationa, muiden joukossa, etsiessä syytä metsän poikkeavaan tilavuuskasvuun (taudit, tuholaiset, ravinteet). Tilavuuskasvun avulla voidaan myös arvioida hakkuuajankohtaa (kohtuullisella tarkkuudella kenties 5-20v etukäteen), jos halutaan hakkuusuunnittelussa synkronisoida hakkuut suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tällöin voi laskea onko hakkuuajankohdan keskittämisen hyöty suurempi verrattuna optimaalisen tilavuuskasvun asetelmasta poikkeamiseen. Hakkuuajankohdan lisäksi tilavuuskasvun avulla voidaan simuloida eri hakkuutapoja, niiden voimakkuuksia, ja metsän kasvua hakkuun jälkeen. Esimerkiksi harvennushakkuussa määritetään optimaalinen d-leimausraja ja harvennusvoimakkuus (PPA).

    Ilman tilavuuskasvua ei tietääkseni voida määrittää arvokasvua. Tämä on se silta taloudellisiin näkökohtiin. Tiedän kaksi tapaa lähestyä arvokasvun ja hakkuuajankohdan välistä suhdetta, jossa dynaaminen d-leimausraja seuraa nykyistä puunhintaa ja korjuukustannuksia, ja hakkuuajankohta tulee kun joko:
    1) Puun arvokasvu = tuottovaatimus.
    2) Puun arvokasvu = sen sitoma arvokasvu kilpailussa muihin puihin.

    Karkeasti: Jos puun nettohinta tai tuottovaade on korkea, metsää kannattaa kasvattaa harvana ja hakata nuorena. Jos puun nettohinta tai tuottovaade on matala, metsää kannattaa kasvattaa tiheänä ja hakata vanhana. Dynaaminen d-leimausraja ainakin omasta mielestä kuulostaa melko kätevältä työkalulta, millä sopeutua puun markkinahinnan muutoksiin. Jos viimeiset 10v hinta on ollut matala, silloin on tullut hakattua vähemmän (pääosin siinä määrin että metsän tilavuuskasvu pysyy hyvänä, välitön taloudellinen tuotto on ollut toissijaista). Nyt taas sitten kun hinta on pitkästä aikaa korkealla, on kertynyt puuta ”varastoon” ja voidaan hakata enemmän.

    Eli tilavuuskasvu ja arvokasvu kulkevat tietyssä mielessä käsi kädessä, painopisteen vaihdellessa markkinatilanteen mukaan. Tärkeää on toki mitä hakkuusta saa, mutta yhtä lailla on tärkeää miten metsä kasvaa harvennushakkuun jälkeen. Sillä metsätalous on varastoitunutta pääomaa vaihtelevalla tuotolla, josta määrä X realisoidaan sopivalla hetkellä. Sitten tietysti voidaan laskea saako 50v aikana paremman tuoton hakkaamalla nyt paljon tai vähän. Toki haaste on että puun hintaa ja yleistä inflaatiota/deflaatiota emme voi kovin pitkälle ennustaa. Kolmas muuttuja on metsätalouden investoinnit,  jotka asettavat hakkuuajankohdalle/tuottovaatimukselle omat rajoitteensa.

     

    Vielä tilavuuden määrittelystä se, että olen päätynyt melko samaan kuin yllä mainittiin: Puu ei ole lieriö eikä kartio, vaan melko tarkalleen siinä välissä, riippuen iästä. Valitettavasti en ole löytänyt kaavaa tilavuuden tarkkaan laskemiseen, toki puiden muodoissa varmasti esiintyy vaihtelua jossain määrin. Olen tavallisesti käyttänyt tilavuustaulukkoja, mutta niissäkin tuntuu olevan omat epätarkkuutensa.

    Ymmärtääkseni harvalla pohjapinta-alalla (erityisesti kitukasvuisella metsämaalla) puut panostavat oksiin, joka on energiataloudellisesti halvempi keino lisätä neulasmassaa. Tiheällä pohjapinta-alalla puut panostavat korkeuteen joka on energiataloudellisesti kalliimpaa, mutta valokilpailussa ja tiheässä metsässä elinehto.

    Antti321 2.7.2021, 10:59

    @ tuottoarvo

    ”nuori männikkö jossa ppa. 20 m2/ha ja pituuskasvu 30 cm, hehtaarikasvu on 6m3.

    (muotokorkeuden kasvuprosentti)
    20v/h6/pituuskasvu 30cm/v = 3.4% mkk
    120v/h20/pituuskasvu 30cm/v = 0.9% mkk

    (PPA kasvuprosentti)
    20v/d10/PPA20 7.6% ppak
    120v/d30/PPA20 2.1% ppak

    (tilavuuden kasvuprosentti)
    20v tk = 3.4% + 7.6% = 11.0%
    120v tk = 0.9% + 2.1% = 3.0%

    (rungon tilavuus)
    20v/d10/h6 V = 0.027 m3
    120v/d30/h20 V = 0.659 m3

    (absoluuttinen tilavuuskasvu/runko/v)
    20v tkabs/N = 0.027 m3 x 0.11 = 0.00297 m3/N/v
    120v tkabs/N = 0.659 m3 x 0.03 = 0.01977 m3/N/v

    (runkojen määrä hehtaarilla)
    PPA20/A(d10) = N2548/ha
    PPA20/A(d30) = N283/ha

    (absoluuttinen tilavuuskasvu/ha/v)
    20v tkabs = 0.00297 m3/N/v x N2548/ha = 7.6 m3/ha/v
    120v tkabs = 0.01977 m3/N/v x N283/ha = 5.6 m3/ha/v

    PPA20:ssa sinun nyrkkisääntö 6m3/ha/v näyttää pitävän hyvin paikkansa. Omat laskelmani pohjautuvat VT-männikköön, Väli-Suomeen, lämpösumma 1018. Joten voi olla vielä nopeampi kasvu Etelä-Suomessa.

     

     

    Antti321 1.7.2021, 17:42
    Kairaus


    @Perko     Tässä on eräs näyte. Muut olivat hyvin samanlaisia. Ihmettelen vain miten vuosiluston paksuus muuttuu noin nopeasti 1 -> 2 mm. Mietin josko Haglöffin kasvukairalla näyte tiivistyy alkupäästä ja luo mittausvirheen. Kannattaisiko mittaustulos kenties katsoa 20v keskiarvona tai loppupäästä, vaikkakin tämä aiheuttaa omat haasteensa.


    @Puuki     Kyllä, seuraava aikomus on todentaa miten kaava soveltuu erilaisiin metsiin. Siitä olen samaa mieltä että arvokasvu on hyvin olennainen. Onneksi tilavuuskasvu on helppo muuttaa arvokasvuksi puun läpimitan mukaisella arvokasvukertoimella, joka ymmärtääkseni kattaa kuitutilavuuden muuttumisen noin kolme kertaa arvokkaammaksi tukiksi, sekä korjuukustannusten alenemisen kuutiota kohti. Tapion taskukirjasta löytyy esimerkkitaulukko, mutta toki kertoimet on hyvä päivittää nykyhetken mukaiseen puuhintaan ja korjuukustannuksiin. Esimerkiksi tilavuuskasvu d20 =3.7%, arvokasvukerroin d20=1.7 . Arvokasvu on 3.7% x 1.7 = 6.3%

    Antti321 1.7.2021, 13:48

    @tuottoarvo

    Pituuskasvu on kiinnostava tapa lähestyä tilavuuskasvua hieman eri kulmasta. Palasin Tapion taskukirjan Ilvessalon taulukoihin, ja sieltä löytyy myös absoluuttinen pituuskasvu. Ainoa haaste on, ettet maininnut metsän ikää. Jos puu kasvaa pituutta 10 cm vuodessa, sen muotokorkeuden kasvuprosentti vaihtelee 1.3% (20v puu) – 0.4% (120v puu) välillä.

    Jos katsotaan noille keskimääräinen sädekasvu, saadaan tilavuuskasvuprosentiksi 12.8% (d10/20v) ja 4.1% (d30/120v). Prosentit ovat huimia, sillä pohjapinta-ala on tosiaan 10m2/ha. Jos 20v keskipituus on 6m ja 120v keskipituus 20m, 10PPA metsien tilavuudet ovat karkeasti 34m3 (20v) ja 93m3 (120v). Tällöin keskimääräinen absoluuttinen tilavuuskasvu/1v on:
    34m3/ha x 0.128/v = 4.4 m3/v/ha
    93m3/ha x 0.041/v = 3.8 m3/v/ha

    Itse saan siis nelinkertaisen arvon verrattuna nyrkkisääntöön PPA10, kun puut kasvavat pituuden lisäksi keskiarvon sädekasvua. Itse asiassa on vaikea kuvitella tilannetta missä metsä kasvaa kituen 1m3/v PPA10 kuviolla, jolla tilavuuskasvun tulisi olla melko optimaalista. Katson PPA20 vaikka huomenna. Suurin haaste pituuspohjaisessa tilavuuskasvulaskennassa lienee keskimääräisen pituuskasvun tarkka mittaaminen. Oma kokemus rajoittuu yksittäisten puiden pituuden mittaamiseen, mutta kuvittelisin pituuskasvun mittaamisen olevan haastavampaa verrattuna sädekasvun kairaamiseen.

    EDIT: Tein aluksi virheen kun pituuskasvu ilmaistaan vuotta kohden, sädekasvu 5v kohden ja tilavuuskasvu vuotta kohden. Näiden yhteensovittaminen oli hieman haastavaa.

    Antti321 24.6.2021, 13:15

    Tein 1/4 hehtaarin koealan mökin läheisyyteen. Tulokset olivat seuraavia:

    Mitattu runkolukusarja: Varttunut metsä, josta 30% uutta alikasvustoa (<d7).
    Runkolukusarjan PPA-painoitettu keskiläpimitta: d21
    Kairattu tilavuukasvu (N3d21avg): 4.4%

    Metsävaratieto tilavuuskasvu: 2.8% vanha ja 4.2% uusi*
    Kaavan tilavuuskasvu d21: 5.2%
    Kaavan tilavuuskasvu runkolukusarja PPA-painotettu: 5.5%
    Kaavan tilavuuskasvu runkolukusarja N-painotettu: 6.7%

    *Tuore Metsälehden uutinen, joka on huomioitu metsävaratiedon tilavuuskasvussa:

    Kasvutasot saivat kaivatun päivityksen

    Tulkinta: Päivitetty metsävaratiedon tilavuuskasvu 4.2% on hyvin linjassa kairatun tilavuuskasvun 4.4% kanssa. Kaavan painotuksesta riippuva 5-6% tilavuuskasvu on yhä em. korkeampi. Teen seuraavaksi koealoja nuoriin ja eri-ikäisiin metsiin nähdäkseni onko ero siellä vastaavanlainen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
1 2