Käyttäjän Antonin poika kirjoittamat vastaukset
-
Jos suot olisivat hirvien ydinhabitaattia, niin mitä ne hirvet syövät siellä jäätyneellä jänkhällä keskitalvella — meinaan vaan että jo vanha kansakin tiesi että vuodenaikainen elinympäristön vaihto, jonkinmoiset vaellukset, kuuluvat hirven perusbiologiaan. Tämä se ongelma onkin. Keskitalven hirvikertymät voivat olla alueilla missä ei muina vuodenaikoina juurikaan ole hirviä. Siinäpähän suunnitellaan lupamääriä. Ja kun hirvimäärät ovat useita vuosia laskeneet, niin seurauksena on näitä em. tyhjiä alueita, ja sitten näitä hyvien talvihabitaattien kertymiä. Ei käy kateeksi hirvitutkijoita.
Ei välttämättä ketjun aiheeseen mutta Anton, kannattaisi ensin perehtyä asiaan, mistä kirjoittaa.
Metsäkanalintutyöryhmän muistio. – Työryhmämuistio MMM 1999:23, Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. 80 sivua. (Työryhmän kokoonpano: Seppo Mattila, pj., Harto Lindén, vpj., Timo Helle, Jukka Keränen, Kirsi-Marja Korhonen, Jouko Kostamo, Jari Pigg, Suvi Raivio, Aarne Reunala, sihteerit Pekka Helle ja Sauli Härkönen).
Ensinnäkin, eipä taida joukossa olla kuin yksi professori, itse oikeutetusti riistaprofessori Linden. Muut taitavat olla riistaviranomaisia tms virkamiehiä.
Toisekseen, itse muistiossa kyllä pedotkin mainitaan, mutta enemmän ja laajemmin kirjoitetaan metsätalouden vaikutuksista ja metsästyspaineesta. Sen aikaisten Metsästäjä-lehtien perusteella voisi päätellä, että sittemmin nimenomaan ministeri Hemilä otti tuon petoasian framille, muistaakseni monen rivimetsästäjän mielestä siksi, että suurin syyllinen, voimakas metsätalous, pääsi näin vähemmällä syyttelyllä.Kokeilin pakettipellossani koivuntaimilla tavallisia 60 cm Tubexeja niiden tultua markkinoille noin 20 v sitten. Muuten hyvä, mutta kuten edellä todettiin, nuo alkuvuosien mallit eivät hajonneet tarpeeksi nopeasti ja niitä piti leikellä irti. Englantilainen valmistaja taisi saada valituksia ja oppi nopeasti, ja aika pian putkiin tuli sivuille ”lasersauma” joka nopeutti hajoamista. En tiedä, onko noita miehen mittaisia 180 cm putkia Suomessa myyty ja onko niissä saumoja. Forestumin Pertti Rajala varmastikin tietää kun tätä kamaa myy. Jossakin muistan nähneeni maininnan Metlan Valkosen tutkimuksesta, kuinka tammi kasvaa 120 cm putkessa selvästi paremmin kuin ilman. Mutta kuten jees sanoo, aika raskasta taimikohtaista suojausta, mutta jos jänikset syövät kaiken, niin mitäs teet, jos tammenkasvatus himottaa. Luin jostakin mainoksesta vuosi sitten, että Tubexin nykyiset mallit perustuvat uusiin tärkkelyspohjaisiin biomuoveihin, ei öljypohjaiseen polypropeeniin.
Täysin samaa mieltä Puun takaa – kanssa. Jänikset söivät tammen taimet hangen päältä monena talvena, mutta kun asensin 120 cm suojat, niin johan kasvoivat. Mutta tekivät oksaa heti kun putkestä pääsivät. Englannissa kuulemma käyttävät uusien puistojen istutuksissa 180 cm suojia, kuin haluavat nopeasti puustoa.
On se hyvä Anton, että noin avoimen rehellisesti osoitat lukijoille tietämättömyytesi Borreliasta.
Toistetaanpa. Kyse ei ole alalajeista, vaan siitä, että Euroopassa on monta Borrelia-lajia, joista klassinen B. burgdorferi on vain yksi. Ihmisten kannalta olennaista on se, että eri lajit aiheuttavat erilaisen sairauden. Esim. se oikea B. burgdorferii aiheuttaa niveloireita, B. garinii keskushermosto-ongelmia, ja B. afzelii kroonisia iho-ongelmia. Ja eri lajit kiertävät luonnossa eri reservuaarieläinten kautta. Ei ihan turhaa tietoa.
CDC kirjoittaa, että ei ole luotettavaa todistetta muiden kuin punkkien levittämästä borrelioosista. Duodecimin juttu heijastaa tätä: joskus harvoin….ehkä… siis käytännössä ei tai hyvin vähäistä epidemiologista merkitystä. Kuiten sanoin edellisessä kirjoituksessani, hyttysiltä ja kärpäsiltä puuttu se proteiini, joka edistää Borrelian tarttumista punkeista. Ainakaan hyttysillä tehdyissä kokeellisissa tutkimuksissa hyttyset eivät pystyneet siirtämään Borreliaa jyrsijästä toiseen, vaikka jotkut hyttyset saivat Borrelian infektoituneesta jyrsijästä. Varmasti lisätutkimuksen arvoinen aihe tulevaisuudessa.
Mitä tulee tarttuvuuden nopeuteen, niin puutiasiaivokuumevirus tarttuu nopeasti, mutta Borrelia hitaasti. Useissa ohjekirjoissa sanotaan, että kestää ainakin 24 tuntia punkin tarttumisesta ennen kuin tartunta tapahtuu.Tähän perustuu vallalla ollut ajatus päivittäisen punkkitarkastuksesta: riittää kun kerran päivässä tarkistaa punkit. Uusimmat tutkimukset tosin osoittavat, että Borrelia-lajien välillä on eroa tarttuvuusnopeudessa. Euroopassa tavattavat Borrelia afzelii ja B. garinii- lajit saattavat tarttua jopa 8 tunnissa. Nämä lajit aiheuttavat etupäässä iho- ja neurologisia oireita. Jos parhailla tartuttajilla, punkeilla, kestää tunteja siirtää Borrelia eteenpäin, niin tuntuu epätodennäköiseltä että pistohetkellä poispyyhkäisty hyttynen tai paarma olisi siihen kyennyt – varsinkaan kun niiden tartuttamkiskyky ylipäätään on epäilyksenalainen.
Tämä Borrelia-keskustelu on ollut taattua Antonia, roppakaupalla väärää informaatiota. Antonhan kopio webistä harhoihinsa sopivia lauseita ymmärtämättä niiden merkitystä.
Pari esimerkkiä, tila ei riitä kaiken korjaamiseen.
Anton väitti hyttysten ja hirivkärpästen levittävän borrelioosia. Mitä sanoo CDC (Centers for Disease Control, USAn ”kansanterveystieteen laitos”, maailman johtava tutkimuskeskus alalla)
”There is no credible evidence that Lyme disease can be transmitted through air, food, water, or from the bites of mosquitoes, flies, fleas, or lice.” Laajaa Borrelia-katsausta voi lukea http://www.cdc.gov/lyme/ — Uskoako Antonia vai maailman johtavaa tutkimukeskusta?Antonilla on mennyt sekaisin se, että Borreliaa on joskus löydetty esim. hyttysistä, mutta hyttyset eivät todennäköisesti voi levittää Borreliaa eteenpäin, koska hyttysissä ja kärpäsissä Borrelia ei säily kauan eikä niissä muodostu sitä proteiinia, joka punkeissa muodostuu, ja on tarpeen, jotta punkki voi Borreliaa hyvin levittää.
Anton myös väitti valkohäntäpeurojen olevan reservuaareja. Antonille voidaan tässä antaa hieman anteeksi, koska kyseinen kohta Zoonosikeskuksen sivuilla on väärin. Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran merkitys punkeille on siinä, että ne tarjoavat aikuisille punkkinaaraalle runsaan veriaterian, jonka turvin punkit tuottavat paljon munia ja siten uusia punkkitoukkia.Hirvieläimet myös siirtävät punkkeja alueilta toisille. Punkit harvemmin, jos koskaan, saavat Borreliaa näistä hirvileläimistä, koska Borrelia kasvaa niissä huonosti. Mutta pienten hirvieläinten runsaus määrää punkkien runsauden. Borrelian punkit, ennen kaikkea nuoret toukat ja nymfit, saavat etupäässä metsämyyristä ja -hiiristä, joissa pöpö kasvaa hyvin. Hyviä reservuaareja ovat myös oravat ja päästäiset. Aikuiset punkit puolestaan suosivat isompia nisäkkäitä. Euroopassa on ainakin 6 eri Borrelia-lajia, joista osa ei kierrä nisäkkäiden kautta laisinkaan, vaan on linnuissa ja sisiliskoissa.
Visakoivun kasvatus ylipäätään on taidetta. Alkuvaiheessa ei voi jättää karsinnassa yhtäkään vuotta väliin. Visa rakastaa haaromista, ja yllättävän äkkiä sivuoksa on niin paksu, ettei ilman vahinkoa sitä voi leikata. Typistämisen voimakkuus on myös hienovaraista: kannattaa ottaa huomioon puiden lähivuosien kasvu ja miten varjostus ja sitä myötä luontainen karsiutuminen vaikuttaa. Nyrkkisääntö: älä päästä alaoksia alle 3-4 metrin kasvamaan ja paksuuntumaan. Karsi ajoissa. Toisaalta, ei pidä leikata lähekkäin olevia oksia liikaa kerralla vaan jakaa se useammalle vuodelle. Esim. samassa kiehkurassa olevan usean oksan samanaikainen leikkaaminen ei ole hyvästä. Leikka pari, typistä pari muuta, ja palaa niihin vuosi kaksi myöhemmin. Itselleni typistäminen on isojen oksien kärkien katkomista niin, että lehteviä pikkuoksiakin jää reilusti jäljelle, mutta kuitenkin niin että kasvuvoima hieman hiipuu, mutta ei kuole. Saattaa olla, että eri ihmisille typistäminen merkitsee voimakkuudeltaan erilaisia toimintoja. Mutta niin sitä ei pidä ymmärtää, että katkaistaan iso oksa 30 cm tynkään ja jätetään sellaiseksi muka karsiutumaan. Sellaistakin olen nähnyt.
Itse käytän korkeammalla olevian haarojen varovaiseen typistämiseen Fiskarisn pitkävarrellista leikkuria. Aika hyvä. Eivät kasva oksat paksuuttaa liikaa ja kasvu suuntautuu latvaan.
Mutta sanokaapa palstan viisaat, karsitaanko lehtikuusta kesällä vai talvella. eli lehtipuun vai havupuun tapaan.
Kaikella kunnioituksella Tarzan, mutta löydätkö Antonin vastauksesta merkkejä älystä? Meinaan kun kehuit Antonin älyä. Minulle ainakin vastaus on täyttä hebreaa.
Ei taida tässä maassa kukaan muu olla hirttäytynyt lumikkohypoteesiin kuin Anton itse. Ja Anton taitaa olla niin pahasti naru kaulassa että aivoverenkiertoa näyttää tosissaan haittaavan, siksi päätöntä on tuo mesoaminen.