Käyttäjän Antonin poika kirjoittamat vastaukset
-
Kiitokset Tanelille kommentista herra A:n suuntaan. Ainakin 99% lukijoista on samaa mieltä.
Olen joskus vertaillut hirvituhokorvauksien ja hirivikolarien määriä, ja näyttää siltä, että korvausluvut seuraavat hirvikannan kehitystä noin 3-4 vuoden viiveellä. Kolarimäärät voivat olla laskusa parikin vuotta, kun hirvikorvaukset vielä nousevat.
Hirvikantaa on leikattu aika lailla viime vuosina.Vaikea uskoa, että hirvikanta on missään noussut, mutta luultavasti leikkaus ei monilla alueilla ole vielä ollut riittävä. Itse kävin eilen raivaamassa 2 ha kuviota, laikutettu, istutettu kuuselle, ja mäntyä oli luontaisesti tullut aika lailla. Mutta – kaikki männyn taimet hirven syömiä.Tulevassa hirven kannanhoitosuunnitelmassahan pyritään lisäämään eri intressiryhmien yhteistyötä, ja että metsätalous tulisi voimakkaammin mukaan hirvikannan suunnitteluun. Täytyy toivoa, että näin myös tapahtuu. Riippuu tietenkin metsätalouden edustajista erilaisissa neuvostoissa.
Mutta toivoakin on. Tässä ote Päijät-Hämeen mhy:n pari päivää sitten tulleesta tiedotteesta:
Hirvikyselyn tulokset
Tämän pienen sähköpostikyselyn vastausten perusteella voi todeta että hirvikanta on vihdoin tasapainossa metsänhoitoyhdistyksen eteläisessä osassa. Valitettavasti alueen pohjoisosissa on edelleen hirvikannan pienentämisen tarve. Metsänhoitoyhdistys on koko 2000-luvun voimakkaasti vaikuttanut ja painostanut metsästäviä tahoja alueen hirvikannan alentamiseksi metsien sietokyvyn rajoille. Alentunut hirvikanta mahdollistaa vihdoin myös männyn ja koivun uudistamisen yritykset alueellamme. Ongelmia uudistamisessa on valitettavasti edelleen pohjoisosissa aluetta. Nykyinen aleneva suunta hirvikannan tasossa tulee edelleen olla tavoitteena. Mhy:n esittämä tavoitetaso on 2 hirveä/tuhannella hehtaarilla. Mhy seuraa ja vaikuttaa tilanteeseen kaikkien vaikutuskanavien kautta jatkossakin.Anton,
Olet jauhanut lumikkohypoteesistä monet vuodet. Miksi et vastaa, kun lukijat pyytävät. Et siis osaa etkä pysty. Taas yksi kestovalheistasi paljastuu.
Anton,
Lukijat vaativat sinua selvittämään luimikkohypoteesin. Sinä olet varmasti paras asiantuntija, sillä kuten edellä todettiin, kukaan muu ei siitä kirjoittanut.
Vai etkö osaa vastata. Oletko siis viilannyt silmään koko lukijakuntaa monet vuodet.
Myyrätuhoista on kirjoitettu jo 1930-luvulla. Ja on hyvin tiedossa, kuinka 1970-luvun pellometsitysbuumi koivulla hiipui myyrätuhoihin. Ja niin kävi ensimmäiselle hybridihaapainnostukselle samoina aikoina. Ja jos oikein muistan Metlan historiaa lukeneeni, niin laitokseen perustettiin myyrätutkijan virka vuonna 1972, KOSKA MYYRÄTUHOT OLIVAT MUODOSTUNEET NIIN SUUREKSI ONGELMAKSI. Virkaan valittiin Terttu Teivainen. Ja mitäs jos lukisitte vanhoja Metsälehtiä; Terttu Teivainen raportoi pahoista myyrätuhoista pitkin 1970- ja 1980-lukua. Muistelen itse esim. 1986-kevään jälkiä lumen sulamisen jälkeen – valkoista kuorittua risua metsät täynnä, samoin 1989 ja 1992.
Muistuu vaan mieleen, että vielä pari vuotta sitten eräs herra väitti tällä palstalla, että myyrätuhoja ei ole esiintynyt ennen 2000-lukua. Nyt annetaan periksi jo 1990-luvun alkuun. Toivotaan, että vauhti takautuvaan kiihtyy,
Onnittelut, Anton, siteeraa vaan enemmän Henttosta oikein, niin rupeavat sinun numerosi menemään oikealle tuhatluvulle.
Naalinsuojeluun liittyvä kettujahti avotunturissa (lähes kaikki kyseisen tiukan luvan saaneet ovat saamelaisia ammattiriekonpyytäjiä) on pysynyt samanlaisena, eikä tahti ole kiristynyt, koska ammuttavien kettujen määrälle on kiintiö. Etkö olet tiennyt tuosta kiintiöstä? Jos kiintiö saavutetaan, jahti loppuu. Joka vuosi ei ole edes tullut kiintiö täyteen. Ja esim. Käsivarressa on vuosia, jolloin ei ole ammuttu yhtään kettua (vrt Antonin aiempi tuhat vuodessa).
Antonin mukaan ketut vakauttavat ja kettujahti epävakauttaa. Kilpisjärvellä myyräsyklit vakaantuivat noin 1990, kymmenisen vuotta ENNEN Käsivarren kettujahtia. Em. kettujahti (keskiarvo alle 20 kettua vuodessa) alkoi 1999, siis kymmenisen vuotta myyräkannan vakaantumisen JÄLKEEN. Kettujahdin aloittamisen jälkeen myyräkanta vaihteli niin kuin oli vaihdellut ennen jahtia. Antonin mukaan myyrien olisi pitänyt räjähtää. Eli hommat menevät päinvastoin kuin Anton esittää. Vuosien 2010-11 suuri myyrähuippu ilmeni yhtaikaa kaikkialla Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja -Norjassa täysin riippumatta metsästettiinkö jossain vai ei.
Huh huijaa…
Anton, älä valehtele.
Tuskin olet pystynyt Imsin kansa edes järkevästi keskustelemaan.
Toisekseen, Ims tietää tarkalleen mitä Suomen puolella tapahtuu, koska hän johtaa Norjan puolen naalitutkimusta. Jos joku haluaa oikeaa tietoa naalisuojeluun liittyvästä ketunmetsästyksestä, niin katsokoon yhteispohjoismaista tutkimusta Angerbjörn ym, 2013, Journal of Applied Ecology, jossa on koottu yhteen pitkän ajan tulokset. Siellä on eri naalialueet kerrottu erikseen.Koko Ylä-Lapin (Käsivarsi, Pöyrisjärvi, Paistunturi, Kaldoaivi) avotuntirissa on vuosittain ammuttu noin 200 kettua, vuosien väliustä vaihtelua tietenkin on.
Tälläkö parin sadan ketun tappamisella Etelä-Suomen kokoisella alueella Anton kuvittelee olevan jotain vaikutusta myyrä- tai sopulikantoihin. Että tarkoituksena on saada aikaan sopulisyklejä.
Taitaa sihteerin tärkeimpänä tehtävä olla, että veisi Antonin hoitoon ajoissa.
Jo vain Anthon on hauska mies, vaikka välilllä paranoiat liian usein yltyvät tragediaksi. Minua aina ihmetyttää, kun normaalijärkinen ihminen yleensä yrittää kätkeä vajaavaisuuksiaan, niin tämä sankari rinta rottingilla mainostaa ”originellia” luonnettan. Mitä enemmän Anton kirjoittaa, sen paremmin kaikki ymmärtävät, mistä on kyse.
Metsuri motokuski, olen samaa mieltä että Kilpisijärven myyrillä on aika vähän merkitystä Suomen metsille. Mutta sanopa Metsuri motokuski, miten saisimme Antonin ymmärtämään, että Käsivarren avotunturissa vuosittain ammuttujen noin 20 ketun (Anton, siis 20, ei 1 000) kohtalo vaikuttaaa aika vähän Lapin metsätalouteen 200 km tai 400 km etelämpänä.
Onkohan Antonilla menneet osoitteet sekaisin. Ei ole kutsua näkynyt eikä kuulunut.
Voi Anton parka,
Rupeaako happi loppumaan, kun pitää sedimenteistä kaivaa vanhoja ketjuja, jotka kaiken huipuksi osoittavat että Anton itse huijaa, vrt Vierumäen johtajan lausunto. Ei mene Antonilla hyvin.
Niinpä…. Samaa antonismia. En kirjoita kommenttejani Antonille, sillä hänen vainoharhoilleen ei mitään voi, mutta lukijoiden hiljainen enemmistö kuuntelee myös tosiasioita. Tämä ketju alkoi Antonin perinteisestä mokasta, ei ymmärtänyt lukemaansa. Vastasin ja oioin. Seurauksena oli perinteiseen tapaan Antonin änkyräkommentteja. Sen jälkeen tuli muutama asiallinen kirjoitus. On hyvä että lukijat osoittavat vastauksillaan kyllästyneensä Antonin harhoihin ja haluavansa asiallista keskustelua. Tietenkin osallistujina olivat myös ne vakiomäntit, jotka ovat kaikista tosiasioista ulkona niin kuin lumiukot Timbuktun torilla.
Antonin alkuperäinen viesti kritisoi Science-julkaisua. Kun selitin asiayhteydet, niin Anton vaihtoi aihetta ikuissekoiluunsa lumikkohypoteesiin. Kummassakaan referoimassani julkaisussa ei käytännössä puhuta lumikoista mitään. Anton siis ei tiedä mitään ko tutkimuksista, mutta sehän ei hänen ”asiantuntemustaan” haittaa. Ja tätäkö Sudenjälki pitää myyrätutkimuksen esittelynä.
Sudenjälki valittaa, että Metlan myyrätutkijat eivät informoi. Olen lukenut Metsälehteä noin 25 vuotta ja aina keväin syksyin, ja usein välissäkin, lehdessä on myyräraportteja. Ainakin minä olen seurannut ohjeita, ja olen siten todennäköisesti välttänyt pahan myyrätuhon taimikoissani parikin kertaa. Ja tiedotteet näyttävät leviävän mediassakin hyvin. Pyydä terävää anoppiasi lukemaan sinulle myyrätiedotteita.
Antonille suosittelen tilastotieteen alkeiskurssia. Kokeellisessa tutkimuksessa sama koeasetelma toistetaan monta kertaa, jotta saadaan varmuus, ettei kyse ole sattumasta. Jos on vain yksi koe ja kontrolli, eli vapausasteita 0, niin johtopäätöksien tekeminen loogisesti on mahdotonta.
Seurasin tällä saitilla 2 vuotta sitten, kun Henttonen korjasi Antonin kestovalheita. Taisi Antonille ottaa koville, koska hän useaan kertaan väärensi Henttosen nimeä. Paavo Havas, arvostettu edesmennyt kasvitieteen professori, ei millään tavoin ollut mainittuna siinä keskustelussa.