1960-luvulla Suomessa ei ollut supikoiraa kuin niukalti. Nykyisin niitä metsästetään 100 000 – liki 200 000 vuodessa. Toisin sanoen, supikoirakanta on räjähtänyt, ja riistantutkijoiden mukaan nykyinen metsästysmäärä ei vaikuta mitään kannan kokoon, koska laji vain lisääntyy entistä tehokkaammin. Antonin logiikalla tämän yleispedon leviäminen Suomeen ja kannan räjähtäminen, mistä johtuen saalistilastojen kasvu, on siis aiheuttanut myyrätuhot. Onhan meillä nykyään satoja tuhansia, jollei miljoonia yleispetoja enemmän kuin 1960-luvulla.

Kettukannan kehityksestä Suomessa tiedetään myös. 1920-luvulla ketun nahan arvo vastasi työmiehen 2 kuukauden palkkaa tai lehmän hintaa. Työmiehen siis kannatti hiihtää kuukausi yhden ketun perässä ja jäi reilusti plussalle. Ilmankon kettuja ei maisemissa näkynyt. Sotien aikana kettukanta nousi, miehet olivat muualla. Seuraava kettukannan nousuvaihe tapahtui, kun nykyinen aukkohakkuutalous pääsi valtaan, eli heinikkoisia aukkoa, joilla peltomyyrät viihtyivät.

Jos ei ymmärrä, että nykyiset saalismäärät ovat paljon suurempia siksi, että saalistettavaa on paljon enemmän, on logiikka antonismin puolella.

Kun Antonin numerot ja lainaukset yleensä heittävät pahasti, niin tässä sanatarkka abstrakti Ruotsissa tehdystä tutkimuksesta ilveksen vaikutuksesta kettukannan kehitykseen. Lukekaa erityisesti viimeiset virkkeet: Ilveskannan nousu vaikuttaa merkittävästi kettukantaa laskevasti, jopa niin että kettukannan lasku voidaan mahdollisesti kokonaa selittää ilveksen nousulla.. Helldin ym, Journal of Zoology 2006, 270:657-663.

”We studied the frequency and pattern of lynx Lynx lynx predation on red foxes Vulpes vulpes in boreal Sweden by the radio tracking of foxes and the snow tracking of lynx. We also assessed the population trend of red foxes after the re-establishment of lynx in the region, based on various population indices. Fifty per cent of recorded fox mortalities in the radio-tracking study (four of eight) were lynx kills. Adult-sized foxes killed by lynx during radio tracking were in normal condition and of prime age, and were killed after the assumed annual population bottleneck. Albeit based on a small number of kills, this pattern may suggest that lynx predation, at least to some extent, is additive to other mortality in foxes. The annual lynx predation rate was 14% on radio-tracked foxes and 4% on snow-tracked foxes. The population indices of foxes in the main study area decreased by about 10% annually during the study period. The population decrease could potentially be explained by lynx predation alone, but we acknowledge some alternative explanations. Our results point out the possibility that red fox populations can be significantly limited by allowing lynx populations to recover.”

Hyvillä malleilla tiivistetään olennaiset perusasiat todellisuudesta.

Mutta ekosysteemien kunnostaminen: meillähän se tarkottaisi suurpetojen laajamittaista palauttamista, jolloin sudet ja ilvekset syövät ketut ym pois. Mitähän Anton tuumaa tästä Jalkasen ajatuksesta?

Omenasyötit tai vastaavat ovat toivottomia niin kauan kuin lämpötila sallii muurahaisten aktiivisuuden. Murkut rakastavat omenaa, ja loukut ovat täynnä muuarhaisia, jos niitä maisemissa on.

Oli linkkiin tullut postittaessa tyhjiä kohtia 2 kpl. Siis koko rimpsu yhteen ilmaan yhtään välilyöntiä