Käyttäjän Antonin poika kirjoittamat vastaukset
-
Onkohan jo kymmenettä vuotta kun Anton-ressu pyörittää aina vaan samaa nauhaa ja nyt kahdella kanavalla yhtaikaa.
Lumikko – kettu vertailuun vastaus on selvä. Totta kai lumikolla on paljon suurempi vaikutus, koska se on hangen alla myyrien käytävissä, kun kettu puolestaan on taivasalla hangen päällä.
Mitä puhtauteen tulee, niin onhan meissä eurooppalaisisakin se 2-5% neardenthalia, mutta oikeina ihmisinä meitä kai pidetään. Tosin ainoat tosipuhtaat ihmiset, ilman neardenthal- tai denisovageenejä ovat Afrikassa.
Tenun kannattaisi lukea vaikkapa Aspin vetämiä tutkimuksia: hän voisi katsella kuvaa, jossa on esitetty Suomessa tutkittujen susien ja koirien DNA-analyysit. Sudet ovat kauniisti omana ryhmänään, koirat omanaan,ja muutamat Suomesta aikanaan pyydetyt koirasudet siinä selvästi välissä. Kyseessä ei ole mikään liukuva sarja, vaan erilliset ryhmät.
Kun olemme evoluution tulosta, emme erikseen luotuja, niin onhan meillä sama DNA:n perusrakenne kuin baktereillakin. Riippuu siitä, mitä evoluution syvyystasoa halutaan mitata. Jos verrataan eläinluokkia, tai vielä kaukaisempia ryhmiä, käytetään eri geenimarkkereita kuin esim. lähisukuisia verratessa. Ensinmainitut laittavat koiraeläimet yhteen pötköön, mutta muilla herkemmillä menetelmillä saadaan yksilötkin erikseen, kuten vaikkapa isyystesteissä. Esimerkksi suden kannanarvio on siirtymässä DNA-pohjaiseen yksilölliseen määritykseen. Ei tarvitse kiistellä, onko kolmen provinssin alueella liikkkuva lauma yksi vai kolme laumaaHohhhoijjaa Antonin kanssa. Tapansa mukaan, kun mies ei pysty vastaamaan kommenttiin, hän vaihtaa aihetta. Kysymyshän oli tästä: Anton yritti myyräkuumetilastojen perusteella väittää, että petokampanjan takia myyrävaihtelut ovat voimistuneet ja myyriä on enemmän. Totesin, että eri aikakausien tilastot eivät ole laisinkaan vertailukelpoisia (tällä ei ole mitään tekemistä Lähdevirran väitöskirjan kanssa). Virus löydettiin 1979, jonka jälkeen vasta-ainemenetelmiä on kehitetty, ja siten taudin luotettava määrittäminen vasta oli mahdollista. Vertailukelpoinen THL:n tilasto alkaa 1995. Huomautin myös, että 2008 myyrähuipun jälkeen vaihtelut ovat Suomen eteläpuoliskossa vaimentuneet ja myyräkuumetapauksia on selvästi vähemmän kuin edellisellä vuosikymmenellä. Anton jättää kaikkeen tähän vastamaatta, tietenkin.
Samoin Anton jättää vastaamatta toiseen kysymykseen. Miksi kannanvaihteluiden pitkäaikaiset muutokset tapahtuvat samanaikaisesti laajoilla alueilla Pohjois-Fennoskandiassa täysin riippumatta siitä, onko jossain osassa käynnissä petokampanjaa tai ei. Itsestään selvä vastaus on, ettei petokampanjoilla suuntaan tai toiseen ole tässä mitään merkitystä.
Sudet ja koirat eroavat DNA:ltaan. Ei ollenkaan niin vaikeata kuin Jalkanen antaa ymmärtää.
Mitä tulee Tanelin mainitsemaan venäläiseen lausuntoon Perhon susista, niin suomeksi sanottuna, sillä ei ollut tieteellisesti edes vessapaperin arvoa..Minkä oikeus täydellisesti ymmärsi.
Myyrien kannanvaihtelu muuttui, siis vaimentui, koko pohjoisessa Fennoskandiassa 1980-luvun puolivälissä. Tämä alue ulottui Pohjois-Kainuusta läpi koko Suomen Lapin Pohjois-Norjaan ja Pohjois-Ruotsiin aina Uumajaan asti etelässä. Ja mielenkiintoista kyllä, voimakas sykli palasi koko tälle alueelle yhtaikaa 2010-11. Ketun rautapyynnin muutokset jossain Värriön erotuspaikalla eivät selitä tällaisia laaja-alaisia ”makroekologisia” muutoksia, vaikka Anton luettelisi mitä tahansa ulosteprosentteja. Ja kettujahtia ja ”järjetöntä petokampanjaakaan” ei ole ollut suuressa osassa ko alueesta. Mahdollisesti kyse on ilmastollisista vaikutuksista. Vaikea on muuten näin laaja-alaisia samanaikaisia muutoksia selittää. Mallitukset laajoista suomalaisista koko maan kattavista aineistoista viittaavat siihen, että ilmaston vaihtelut vaikuttavat pikkupeto – myyrä interaktioon, saalistukseen, ei sinänsä suoraan myyriin, ja tämä voisi selittää pitempiaikaiset trendit kannanvaihteluissa. En otaksukaan, että Anton näitä ymmärtäisi – muille lukijoille kirjoittelen, kun täällä fiksuja lukijoita on.
Jos Anton myös kertoisit, mitä tekstissä on vialla?
Tekisi Antonille hyvää lukea joku Henttosen myyräkuumejuttu, niin saattaisi jopa ymmärtää jotain myyräkuumeesta.
Sallan rintamalla 1942 ollut epidemia todettiin myyräkuumeeksi vasta 1990-luvulla, kun veteraanien vasta-aineita tutkittiin.
Puumala-virus löydettiin 1979, jonka jälkeen voitiin kehittää testejä. Nykyinen, nimenomaan vertailukelpoinen testaus ja seuranta on ollut voimassa vuodesta 1995. Näin ollen, kun Anton vetoaa vaikkapa 1960-lukuun, niin kyse on huijauksesta tai tyhmyydestä. Olennainen tekijä myyräkuumetapausten nousussa on ollut taudin parempi diagnosointi ja tunnettavuus.
Viimeinen suuri myyrähuippu maan eteläpuoliskossa oli 2008. Sen jälkeen, huolimatta edelleen jatkuvasta ”järjettömästä petokampanjasta”, myyrävaihtelut ovat selvästi vaimentuneet. Fiksu lukija päättelee tästä, että petokampanjalla ei ole yhteyttä myyräsykleihin. Samoin myyräkuumetapausten määrä on pysynyt selvästi alempana kuin edellisellä vuosikymmenellä. Jos petokampanja olisi sattumoisin aloitettu esimerkiksi 2010, niin Anton ei voisi päätellä muuta kuin että petokampanja vähentää myyriä.
Jänisruttohuippu esiintyy vuosi myyrähuipun jälkeen, mutta huolimatta petokampanjasta ihmistapausten määrä on jatkuvasti vähentynyt 1995 lähtien.
Kun Ammattiraivooja kysyi, onko Antonilla jotain siitä, ettei myyräsyklejä ennen ollut, niin eihän sillä ole, koska myyräsyklejä ja -huippuja on ollut iät ja ajat. Dokumenttejä on vuosisatojen ajalta. Ja kun Antonin sekoiluja muistelee, niin tuo kriittinen ajankohta syklien alkamiselle on Antonin kirjoituksissa muuttunut monta kertaa.”Minulla ei ole valtuuksia jakaa uusinta tietoa” — Ikään kuin suomalainen tartuntatautirekisteri olisi Antonin hallussa. Tíedoksi Antonille ja muillekin, että THL:n ylläpitämä julkinen, kaikkien nähtävissä oleva tartuntatautirekiseri löytyy täältä:
https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri
Luin Henttosen punkkijutun viimeisestä Metsälehdestä: mielenkiintoinen kirjoitus, jossa monia sellaisia ekologisia aspekteja, mitä ylensä punkkikirjoituksissa ei tapaa. Antoninkin kannattaisi sitä tavata — jo muutamankin kappaleen ymmärtäminen toisi hänelle valaistusta.
Ja kannattaa muistaa, että parin ensimäisen vuoden jälkeen visakoivuja pitää hoitaa vuosittain. Muutama vuosi unohdusta ja sivuoksaa ja kaikkea muuta pukkaa vaikka kuinka. Visalla on tähän liki uskomaton taipumus. Riippuen kuinka suuren alan aiot kasvattaa, jopa hehtaareja (?), niin juhannuksen jälkeen saat varata aikaa visakoivujen hoitoon. Alan lehdissä on tästä vuosittain ohjeita. Minulla on muutamia pikkuviljelmiä sopivissa laikuissa, ja kokemattomuuttani aikoinaan ensimmäinen yritelmä pääsi hieman karkaamaan liaan harvaan tapahtuneen hoidon takia, Myöhemmissä otin opikseni.
Korjataanpa taas Kettu-uskovaista.
Jotta saa kuljettaa asetta moottorikelkassa, tarvitaan erikoislupa. Naaliprojektin puitteissa tämän henkilön ehdottaa poliisille Metsähallitus, ja henkilön pitää olla eri osapuolien (poliisi, poromiehet, paikallisyhteisö jne) hyväksymä. Kyseessä ei siis ole mikään villi moottorikelkkasafarijahti. Käsivarressa näitä henkilöitä on muutamia. Aiemmin mainitsemassani artikkelissa (Angerbjörn ym, 2013) on esitetty mm. Käsivarressa naaliprojektin yhteydessä ammuttujen kettujen määrä, joka on kaikkiaan keskimäärin noin 10 vuodessa. (Pyydän anteeksi, edellisessä viestissä mainitsin vahingossa 20, mutta pienempi luku vain vahvistaa argumenttiani). Ei siis tuhansia, kuten joskus aiemmin Anton väitti, tai edes 50 – 100 henkilöä kohti, kuten nyt edellä huijaat. Lukisit Anton joskus oikeita tutkimuksia, etkä säveltäisi hatustasi kaikkea mahdollista. Lisäksi koko kettujahdille naalisuojelun yhteydessä on vielä MMM:n asettama vuotuinen kiintiö, joka on vaihdellut 200 – 300 kettua välillä, siis koko Ylä-Lapissa. Antonin maitsemat 100 kettua henkeä kohti Käsivarressa ovat siis mahdottomia, kun koko Lapin kiintiö on max 300, ja suurin osa kiintiöstä pyydetään Utsjoella.