Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Meillä männiköt lannoitetaan (metsän NP) viisi (5) vuotta ennen ensiharvennusta. Ensiharvennussato onkin sitten luokkaa 100 kiintoa. Toinen sato korjataan viisi (5) vuotta myöhemmin. Sekin on luokkaa 100 kiintoa. Lannoituksen kiihdyttämä kasvu jatkuu sitten ensiharvennuksen tuottaman runsaan hakkuutähteen ansiosta seuraavat kymmenen vuotta. Siitä lähtien lannoitamme kuuden (6) vuoden välein. Olemme lannoittaneet säännöllisesti 30 vuotta.
Tämä lannoitusrytmi tukevoittaa puut kestämään tuulta hyvin.
Lukijoiden kuvista löytyy 1987 ja 1991 istuttamalla perustetut metsiköt.
Ei tuollaisia AVOPESIÄ (munat paljaana) ole missään luonnossa. Kyllä siinä munien päällä makaa hautoja, joka on mestari välttämään saaliiksi joutumista.
Yksi metsästysorganisaation tekemä tarkoitushakuinen HUTKIMUS on täysin arvoton. Samaa luokkaa lumikkohypoteesin kanssa.
Kaikki muut OIKEAT tutkimukset (google scholarista löytyy 15700 kappaletta) osoittavat väitteen harhaksi.
Supikoirasta löytyy oikeaa tietoa google scholarista. Sen tiedon pohjalta aihetta on käsitellyt silloisen RKTL:n Kaarina Kauhala nisäkästieteen päivillä jo 2011 (biologi maija karala): ”…Eniten on epäilty supikoiran syövän riistalintuja ja niiden munia. Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta esitteli massiivisen aineiston, jossa oli mukana lähes kaikki supikoiran ruokavaliosta missään päin maailmaa tehty tutkimus. Tulos oli yksiselitteinen: kana- ja sorsalintujen osuus ruokavaliossa on mitätön, ja uhka riistalintukannoille kuviteltu…”
Minulla on tuossa pöydällä LOHKON KUUTIOMÄÄRÄ JA TAKSAPERUSTESELVITYS 11.11.2002, siis parinkymmenen vuoden takaa. P-ALA 1,8 HA. Vuoden 1950 ilmakuvista näkee puolella alasta säännöllisen taimikon (ensimmäinen istutusala meillä) ja toinen puoli on tuossa kuvassa aukeaa. KUUSITUKKI 1089 RUNKOA, YHTEENSÄ 1420 RUNKOA, 853,3 KIINTOKUUTIOMETRIÄ. Tältä kuviolta oli aiemmin korjattu vankka vanerikoivusato, niin vankka, että hehtaari oli pitänyt istuttaa. Ja se hehtaari tuotti rapiassa viidessäkymmenessä vuodessa liki 1000 kiintoa. Siinä luomupuolikkaassa oli enintään 200 kiintoa.
”…MYYRIIN HANKALAMPI VAIKUTTAA…”
Kaivelee google scholarista esille: Population oscillations of boreal rodents: regulation by mustelid predators leads to chaos, ja siitä sivulla 234 olevan d-graafin. Siinä näkyy keskisessä suomessa myyrämäärä sataa (100) pyyntivuorokautta kohti 1972-1992. Itse olen tutkinut tuota samaa ilmiötä parikymmentä vuotta ja todennut, että tuo vuosien 1972-1980 myyrätaso voidaan helposti toistaa.
Vuoteen 1980 asti myyrien pääkannanvakauttajaa kettua tapettiin vuosittain luokkaa kaksikymmentätuhatta (20000) yksilöä ja siitä eteenpäin tappotaso nostettiin nopeasti kuuteenkymmeneentuhanteen (60000) vuodessa. Tästä johtuvat myyrätuhot, joita ovat myös räjähdysmäisesti lisääntyneet ketuntappajien toimesta järjestetyt punkkivälitteiset myyrätaudit (borrelioosi, TBE…), kuten myös myyräkuume.
Ja mitä sudet vaikuttavat hirvikantaan, niin asiaa työkseen tutkivat kertovat, että suomen luokkaa 200 sutta (joita vieläpä koko ajan häiritään) ottaa hirvikannan tuotosta viisi (5) prosenttia. Kun aktiivimetsästäjät (luokkaa 200000) teljetään tyrmään viideksi vuodeksi, niin suomesta ei löydy viittätuhatta hirveä, puhumattakaan pienemmistä sorkista. Avautuu mahdollisuus tuottaa helposti 200 miljoonaa kiintoa laadukasta puuta.
Viime viikolla ruokaili tässä pihapiirini koivikoissa yli sadanviidenkymmenen (150) teeren parvi. Tässä hiukan vajaa tuhannen hehtaarin alalla ei ole saanut tappaa yhtään myyränsyöjää viiteentoista (15) vuoteen. Tuon kokoisia teeriparvia näkyi viimeksi yli 60 vuotta sitten. Silloin ei ollut ketunajokoiria, ei luolakoiria; ei myöskään riistanhoidon nimellä harjoitettua riistantuhoamista. Mutta oli kettuja. Ja kanahaukkoja.
Kuinka pitkiin aikasarjoihin nuo TIMPPAn havainnot perustuvat? Minä olen analysoinut vuosikaudet värriön luonnonpuiston vuodesta 1967 alkaneita kanalintuaikasarjoja. Siellä lopetettiin kaikki metsästys 1995, jonka jälkeen metsohavainnot ovat moninkertaistuneet, huolimatta siitä, että kettuhavainnot ovat samassa ajassa kolminkertaistuneet, samoin näätähavainnot (puiston alueella pesii myös kotkia). Koko valtakunnan tasolla vuodesta 1956 jatkuneet helsingin yliopiston talvilintulaskennat osoittavat metsohavaintojen vähentyneen 95 prosenttia, huolimatta siitä, että kettuhavainnot on onnistuttu puolittamaan. Sillä tosin on hintansa: punkkivälitteiset myyrätaudit (kettu on tärkein myyräkannan säätelijä) borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat kymmenkertaistuneet.
Eikä tässä vielä kaikki. Nuo hooyyn talvilintulaskennat osoittavat riekkohavaintojen vähentyneen 99 prosenttia, kun taas värriön luonnonpuistossa riekkohavainnot ovat lähes kymmenkertaistuneet. Eikä tässä vielä kaikki. Värriössä asuu, pesii ja elää riekon päävihollinen tunturihaukka. Timpan teorian mukaan värriön riekkokannan tulisi olla sukupuutossa tuolla menolla. Samaa mieltä on Suomen riistakeskuksen johtaja JARI VARJO. Siinä se sylttytehdas ja tehtailija. Tuohon kanalinturomahdukseen ja punkkivälitteisten myyrätautien räjähdykseen johtanutta (ja koko ajan pahenevaa) operaatiota johtaa tällä hetkellä ylimpänä kukkona tunkiolla METSÄSTYStalousministeri JARI LEPPÄ.
