Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Maanomistajalla tulee olla oikeus poistaa tuholaiset (hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris) mailtaan ilman pinta-alarajoitusta ja lupateatteria. Maat voivat olla edelleen vuokrattuna metsästysseuralle (mutta vain ja ainoastaan sorkkaeläinjahtiin, mutta ei enää yksinoikeudella).
Kauriin ollessa vielä luvanvarainen keittiöni ikkunan ohi vaelsi jopa 20-päisiä kaurislaumoja. Nyt niitä ei näy edes joka vuosi (ja silloinkin yksittäisiä).
Hirviä näkyy (ja tuntuu taimikoissa). Minä lupaan ampua omilta mailtani kymmenen (10) hirveä tänä vuonna ja ongelma poistuu minun osaltani. Seuraavina vuosina tulokkaita onkin enää 1-2 (jotka myös poistan), ja talvilaidunnus loppuu.
Hirvellä on vakiintunut elinpiiri, jonka se valitsee toisena elinvuotenaan.
Heikosti on arton seudulla lintuja. Mutta siellähän tapetaankin kaikki myyränsyöjät. Täällä ne ovat saaneet olla viisitoista (15) vuotta rauhassa. Minun tarvitsee talvella aterioidessani vain katsoa keittiön ikkunasta ulos, niin siellä onkin samaan aikaan pellonreunan koivikoissa einestämässä 50-150 teeren parvia.
Helsingin yliopiston valtakunnalliset talvilintulaskennat (alkaen vuodesta 1956) kertovat hömötiaishavaintojen olleen vakaat aina vuoteen 1990 asti, jonka jälkeen havainnot ovat pudonneet kymmenesosaan. Myös talitiaishavainnot olivat vakaat 1990 asti, josta lähtien havainnot ovat kaksinkertaistuneet. Sinitiaishavainnot olivat myös suht vakaat vuoteen 1990 asti, jonka jälkeen ne ovat jokseenkin suoraviivaisesti lisääntyneet nelikymmenkertaisiksi.
Suora siteeraus vuokolta (mt 54/2022): ”…Vanhakin metsä on kerran ollut nuori. Varttuneen metsän lajit- KUUSTA lukuun ottamatta- ovat syntyneet AUKOLLE, samoin SUURIN osa muista kasveista…”
Kuusta ei tule luontaisesti aukolle, vaan pääasiassa mäntyä ja rauduskoivua, jotka tuottaisivat ilman holtitonta sorkkaeläinlaidunnusta pienellä vaivalla vähintään 200 miljoonaa kiintoa vuodessa. Neljästä koivukiinnosta tulee tonni sellua, joka tuottaa sellufirman kassaan voittoa 1000 €uroa/ha (kasvu 12 kiintoa/vuosi), saman hyötyy yhteiskunta. Ihmettelen suuresti, kun holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen sallitaan jatkua. Meillä on käytännössä yksi puolue, holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien puolue, jolla on 200 kansanedustajaa (edustavat sataatuhatta holtitonta sorkkaeläinlaiduntajaa). Tässä on valtavat käyttämättömät resurssit, jotka on alistettu riistahallinnon alle.
Sellufirma maksaa sahurille hakkeesta juuri sen verran, että sovittu prosentti sahureista menee konkkaan. Sahurin nenän sallitaan olla juuri ja juuri pinnalla. Välillä polkaistaan upoksiin.
Muutama vuosikymmen sitten sahurit yrittivät omaa sellufirmaa. Se nuijittiin heti hengiltä. Hyvään bisnekseen ei tarvita uusia pelureita.
Muutama kuukausi sitten uupeeämmän vaalruussi kehui televisiossa, että jokainen koivusellutonni tuottaa firmalle voittoa 300 €uroa. Siihen koivusellutonniin menee neljä (4) kiintoa koivua. Nykyisellä veroasteella myös yhteiskunta kuittasi tuolloin jokaisesta koivusellutonnista tuon saman 300 €uroa.
Panu
Nuo 1987 ja 1991 istutetut (lukijoiden kuvissa) olen lannoittanut 15 vuotta istutuksesta, muistelen, että 400-600 kiloa/ha. Viime kesänä toinen lannoitus (helikopterilla), tilasin 600 kg/ha. Tuosta eteenpäin lannoitus (MNP/600kg/ha) joka kuudes vuosi. Päätehakkuu tulee ajoittaa vähintään 6 vuotta viimeisestä lannoituksesta (muuten tukehtuu heinään).
UPM:n vaalruussi kertoi taannoin, että jokainen myyty koivusellutonni tuottaa VOITTOa firmalle 300 €uroa. Siihen koivusellutonniin menee koivua neljä (4) kiintoa.
Havusellutonniin menee havupuuta lähes kuusi (6) kiintoa. Tässä meillä on 1987 ja 1991 lähes hirvituhoitta nousseista istutusmänniköistä hakattu myyntiin rapia 200 kiintoa/ha (löytyvät lukijoiden kuvista). Siis reipas 30 tonnia sellua/ha. Havusellu on kalliimpaa kuin koivusellu. Tarkoittaa muunmuassa sitä, että nuo hirvien lähes häiritsemättömät hehtaarit ovat tuottaneet kukin sellufirmalle yli 300 €uroa/vuosi, YHTEISKUNNALLE 50 prosentin veroasteella myös yli 300 €uroa/vuosi. Mitä touhuaa metsästystalousministeri leppä?
