Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
…kakskytvuotiaalla almerallakin… Minäpä ajan kakskytkahdeksan (28) vuotiaalla mutta en almeralla (näkyy profiilikuvassa kuusitukkipinon vieressä).
näätä: …saada kommentteja Mikko Riipilältä… Ota yhteys sähköpostilla: mikko.riikila@metsalehti.fi, ainakin minulle on tähän asti aina vastannut.
Minun taloudessani metsätalouden menot ovat luokkaa 10% (metsätalouden) tuloista. Suunta on laskeva, joka johtuu istutusten sadonkorjuusta.
Aloittajan kohtaan 2: nyt näkyy tuo lukema koko maan osalta olevan 229 (siis 229 teertä helsingin yliopiston talvilintulaskennan kevätosiossa koko maan laskentareiteillä tänä vuonna).
Tunnen tuon värriön blogiin kirjoittaneen henkilön.
Värriön luonnonpuiston, jossa sijaitsee helsingin yliopiston värriön tutkimusasema, yleisin kanalintu on riekko. Helsingin yliopiston talvilintulaskennassa on riekon arvo ollut 0,753 vuonna 1959, kun se on tänä vuonna 0,008 (tarkoittaa yksilöä/laskentalinja). Havainnot ovat pudonneet lähes sadaosaan. Värriön aikasarjat alkavat vuodesta 1968. Esimerkiksi 1976-77 riekkojen jälkiä oli laskentalinjalla keskimäärin 19 kunakin talvena, kun 2016-2017 niitä on ollut keskimäärin 95. Kun kettujentappoalueilla riekkokanta on saatu romahtamaan jokseenkin sadasosaan, niin värriössä kanta on viisinkertaistunut. Kettujen jälkihavaintoja on ollut värriössä 1976-1977 keskimäärin 21, kun kahden viimeisimmän talven (2016-2017) keskiarvo on 353, seitsemäntoistakertainen (17). Kun kettuhavainnot 17-kertaistuivat niin riekkohavainnot 5-kertaistuivat.
Koko maassa yhä kiihdytetympänä jatkettava myyränsyöjien henttosen hypoteesiin voimakkaasti nojaava tappokampanja metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi on pudottanut kettukannan puoleen ennen aloitusta vallinneesta tilanteesta ja vastaavasti riekkokannan noin sadasosaan. Mutta onhan myyrätauti borrelioosi saatu nousemaan viisinkertaiseksi.
Eikä tässä vielä kaikki: helsingin yliopiston talvilintulaskennan syysosiossa 2016 havaittiin värriössä 6 metsoa (koko maassa laskettiin 542 linjaa), kun niitä (metsoja) löytyi koko maasta 47. Värriö edustaa koko maan laskentalinjojen määrästä alle 0,2 prosenttia, mutta metsohavainnoista lähes 13 prosenttia. Lumikkohypoteesiin hirttäytyneiden puupääprofessorien (ja älyttömien peesarien) mukaan tuo ei ole mahdollista.
Värriössä täysrauhoitus (ei saa metsästää mitään) tuli voimaan 1995.
Minun tietojeni mukaan metsänomistajia on 740000; siitä joukosta harjoittaa hirvenmetsästystä 40000, siis 5,4 prosenttia. Hyvin marginaalinen vähemmistö. Juuri tämä marginaali kekkuloi riistahallinnossa. Ja juuri tuon marginaalin sepusteluihin vetoavat maattomat mafiosot (siis enemmistö). Joka tapauksessa metsänomistajat ovat riistahallinnossa vähemmistönä (jota maaton enemmistö käskyttää).
Tuossa metsälehden jutussa ollaan Tammelassa sijaitsevan Mustialan yhteismetsän mailla, jonka toiminnanjohtaja Kasper Nurmi kertoo, että: ”15 vuoteen emme ole istuttaneet yhtäkään männyntainta. Koivunviljelyä ei voi ajatellakaan”.
Hän (siis kasper nurmi) esittelee tyypillistä hirvien talvilaidunta. Kumpareella sijaitsevassa harvassa taimikossa sinnittelee pensasta muistuttavia koivuja ja tupsulatvaisia mäntyjä. Kuuselle maaperä on liian karua, joten kunnon tukkimetsää mäelle ei synny.
Tänä vuonna (2017) julkaistun tutkimuksen (luke) mukaan jokainen hirvi aiheuttaa taimikoihin laatua alentavia vikoja keskimäärin 2,5 hehtaarin alalle vuodessa. Nykyinen talvikannan (100000) saldo on kaksisataaviisikymmentätuhatta (250000) hehtaaria. Metsiä kuitenkin uudistetaan vuosittain vain sataviisikymmentätuhatta (150000) hehtaaria. Metsästystalousministeri lepän kuten myös MTK:n metsästysvaltuuskunnan puheenjohtajan tiirolan olisi ehkä syytä katsoa peiliin.
Minä olin ymmärtävinäni visakallon puheista että kyseisessä kohteessa karsittujen puiden valinta oli epäonnistunut.
Meillä talouskeskukseen rajautuvaan pystykarsittuun (karsin kohteen 70-80-luvuilla) männikköön tulee ensi kesänä viides (5) lannoitus.
Visakallon nuoremmissa (alle 40 vuotta) männiköissä en huomannut yhtään runkoa, jota hirvet eivät olisi vioittaneet. Hirvien jälkiä kyllä riitti metsäteillä.
Kun niitä omia maita pitää nykysysteemin mukaan olla vähintään tuhat (1000) hehtaaria yhdessä palassa. Täällä sellaisia isäntiä on tasan yksi. Viidenkymmen (50) kilometrin säteellä. Sen isännän mailla ei ole talvella hirviä eikä syksyllä hirvikärpäsiä (tappaa ja syö kaikki hirvet mailtaan). Eikä hirvituhoja. Eikä myyrätuhoja. Mutta on kettuja. Ei ole myöskään punkkeja.
Minulle on yksi ja sama millä tuo luonnonmukainen (0,5 hirveä/1000ha) taso saavutetaan. Sudet hoitaisivat asian viidessä vuodessa.
Sama metsästystalousministeriö käynnisti henttosen hypoteesiin voimakkaasti nojanneen myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojentappokampanjan metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi 2001. Päämyyräkannanvakauttajan ketun kanta on onnistuttu puolittamaan tuon holtittoman kampanjan ansiosta. Kanalintukannat ovat juuri siksi alempana kuin koskaan (pisimmät aikasarjat 61 vuotta). Mutta myyrävälitteiset taudit korkeammalla kuin koskaan.
