Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Tänään pöllytti oikein kunnolla lunta (pakkasta 5 celsiusta), mutta stihl 490 pelasi eikä hökinyt.
Siteeraan jutun toimittajaa: ”…Kun toisen tavoitteena on kasvattaa puuntaimia ja toisen tavoitteena on kasvattaa puuntaimia syöviä hirviä, niin ei siinä ihan helposti sopua ja yhteisymmärrystä löydy… …Sekään ei helpota tilannetta, että toiselle osapuolelle kyseessä on elinkeino ja toiselle harrastus…”
Ei takuulla tule koskaan löytymään yhteisymmärrystä: hirvet pois puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria). Niille jää vielä toistakymmentämiljoonaa hehtaaria. Sen pitää riittää.
Tammelassa sijaitsevan Mustialan yhteismetsän (ainakin 5000 hehtaaria) toiminnanjohtaja Kasper Nurmi kertoo: ”15 vuoteen emme ole istuttaneet yhtäkään männyntainta. Koivunviljelyä ei voi ajatellakaan”.
Hän esittelee tyypillistä hirvien talvilaidunta. Kumpareella sijaitsevassa harvassa taimikossa sinnittelee pensasta muistuttavia koivuja ja tupsulatvaisia mäntyjä. Kuuselle maaperä on liian karua, joten kunnon tukkimetsää mäelle ei synny (juttu on metsälehdessä 8/2007, jolloin RKTL:n mukaan hirvien talvikanta oli 79000-93000, eli sama kuin nyt).
Tässä taannoin metsälehdessä oli juttu kuusikosta, jossa on 650 runkoa hehtaarilla ja joista jokaisen vaippa on vähintään 30 neliömetriä ja keskimääräinen lustonohuus vähintään 3 (kolme) millimetriä. Kuten metsälehdessä (kolmen ämmän käsikassara suoraan alenevassa polvessa) on tapana artikkelin kirjoittaja tarkisti kasvun (kun valmiiksi lasketuista taulukoista ei löytynyt arvoja noin suurille puille) suoraan kasvuvastaavalta professorilta (sijaintipaikka silloinen metla, nykyinen luke). Professorihan ei kysymystä hätkähtänyt, vaan laukaisi välittömästi: kyllä se toistakymmentä kuutiota kasvaa.
Tuo 100 miljoonaa kuutiota mankelin läpi käytyään tuottaa kansantalouteen 90 miljardia euroa. Valtion budjetti on 55 miljardia. 50 prosentin veroasteella tuo sorkkaeläinlaidunnuksen lopettaminen tuottaa valtion kassaan lisää 45 miljardia. Silloin sitä rahaa riittää vaikka lehmille syöttää.
Käsittämättömän typerää maan hallitukselta sallia mitättömän kokoisen marginaaliryhmän (100000= satatuhatta holtitonta sorkkaeläinlaiduntajaa) terrorisoida koko yhteiskuntaa. Toinen hyysättävä ovat poronpurijat. 36 prosenttia maan pinta-alasta on mustalla muralla porojen (=hallituksen typeryyden) ansiosta.
Meillä on tarjolla pikakasvatettua mäntyä pystykarsittuna. Lusto on tasaisesti 4-5 millimetriä. Se säädetään tuohon tasoon oikea-aikaisilla harvennuksilla ja lannoituksella. Hyvin kelpaavat. Luston tasapaksuus (4-5 mm) on tärkeä kriteeri.
Kuusikoissa (istutettu tiheyteen 2000/ha) valtapuissa lustot luokkaa 5-7 mm. 6 millin lustolla 10 neliön vaippa tuottaa 60 litraa vuodessa. Mutta paljonko (vai vähänkö) tuottavat hakkuussa jätetyt 1000 (tuhat) runkoa?
Siinähän arto juuri todisti naapurin kotivävyn kertoman: siellä susireviirillä, luokkaa 100000 (satatuhatta) hehtaaria, ei tarvitse hirviä metsästää (kun niitä ei ole kuin susille). Tästä ja vain tästä tässä on kysymys. Se susilauma kiertää sitä reviiriään ja käy samassa paikassa hyvä jos kerran vuodessa. Niistä ei ole mitään haittaa, vain hyötyä.
Tuo reviiri on ison kunnan kokoinen. Susi on tärkein hyötyeläin puuntuotannon kannalta. Ja hirvi pahin haittaeläin. Tämä tosiasia tulee maaseudun tulevaisuuden toimituksenkin viimein ottaa huomioon. Kyseinen julkaisu esittelee itsensä seuraavin sanoin: Maaseudun Tulevaisuus on maa- ja metsätaloustuottajain äänenkannattaja. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista.
Minun mielestäni taloudellisesta hyvinvoinnista ei huolehdita peltotukiaisruikutuksella vaan poistamalla hirvet puuntuotantoalueelta, jolloin avautuu mahdollisuus tuottaa helposti 200 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta vuodessa, vieläpä laadukasta. Tuo lisä (100 miljoonaa kiintoa) olisi kokonaan käytettävissä jalostukseen.
