Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Noinkohan on? Minulla on edessäni mittaustodistus, joka kertoo hehtaarilta lähteneen 101,52 kiintoa koivukuitua (16,80€/kiinto) ja lisäksi 18,2 kiintoa sellukuusta (17,00€/kiinto).Yhteensä 119,72 kiintoa/ha. Alueella kasvoi vuoteen 1991 asti synkkä kuusikko (500-600 kiintoa/ha). Maa oli mustalla muralla ja kuolleen näköinen. Siihen nousi kuitenkin itsestään nopeasti lehtipuusto, josta lepät kaadettiin maahan ja rauduskoivuista perustettiin uusi metsä. Alle tuli kuin varkain myös kuusikko. Jätetyissä koivuissa (500-600/ha) on jo nyt runsaasti vanerikokoista. Alla täystiheä kuusikko.
Ylivoimaisesti tärkein toive on saada tähän maahan viimein METSÄtalousministeri, joka panee ruotuun holtittoman sorkkeläinlaidunnuksen. Tähän asti tässä maassa on ollut pelkkiä syöpäläisiä: METSÄSTYStalousministereitä.
”…Uusimmassa metsävara- ja hirviaineistossa näkyy yhteys hirvien määrän ja metsävahinkojen välillä suhteessa talviravintoresurssiin hirvitalousaluetasolla: keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa LAATUA ALENTAVAA taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa…”
100000 hirveä tekee sitä 250000 hehtaarin alalla. Koko vuosittainen uudistusala on 150000 hehtaaria.
I snitt minskade antalet nykläckta fästingar på mössen till 10-20 prosent där det fanns gott om rovdjur som tar gnagare.
Voi voi sentään, eihän sen noin pitänyt mennä. Lumikonhan se homma piti hoitaa.
Väitöskirja: Causes and geographic patterns of microtine cycles, peräti lähes 4,5 sivua koossa a 4. Myyrätuhovastaava henttosen luomus, joka on antanut seuraavan lausunnon (metsälehti 21/2007, suora siteeraus): ”Henttonen huomauttaa, että jos kettuja on runsaasti, ne saalistavat myös lumikoita ja kärppiä, jotka ovat kettuja tehokkaampia myyrien tappajia ja saalistavat myös lumen alta. Näin ollen kettujen runsaus voi jopa helpottaa myyrien eloa. Hän ei usko, että kettukantoja saataisiin metsästäen harvennettua…”
henttonen: ”…Totta on, että ketut syövät myyriä. Niillä VOI olla vaikutusta vähälumisina talvina, mutta PAKSUN LUMEN AIKAAN KETTU EI PYSTY SAALISTAMAAN LUMEN ALLA PIILESKELEVIÄ MYYRIÄ…” Noinkohan on? Erkki Pulliainen kirjoittaa opuksessaan Lapin taigaa: ”…Metsämyyrä, punamyyrä ja harmaakuvemyyrä muodostavat kolme neljäsosaa näätien myyräsaaliista. Tämä kielii siitä, että näädät ovat saalistaneet pääasiassa havu- ja sekametsissä. Tutkimusalueellamme elelee myös kettuja. Niiden tärkeää ravintoa ovat pelto- ja lapinmyyrät. NÄITÄ KETUT KAIVAVAT LUMIKERROKSEN SISÄLTÄ, MISSÄ MYYRILLÄ ON LUMITUNNELINSA. Näin ketut ja näädät eivät ole myyrienkään osalta suuressa määrin ravintokilpailijoita…”
Pulliaisen teksti perustuu värriön tutkimusaseman tutkimuksiin. Kyseinen paikka on runsaslumisimpia maassamme.
Mikäli rauduskoivuja löytyy suht tasaisesti, niin niitä kannattaa jättää tulevien ajourien kohdalle viiden (5) metrin välein (100/ha). Tuo määrä ei haittaa kuusten kasvua (päinvastoin parantaa), mutta tuottaa ensiharvennusvaiheeseen mennessä kunnon koivusadon. Koivut kannattaa pystykarsia. Noin pieni määrä rauduskoivuja OMT-pohjalla kasvattaa alkuun päästyään sentin luston. Hyvinkin 50 kiintokuutiometriä sitä sadan (100€) euron tyveä/ha.
Ammuin kerran hirven juoksuun 30-senttisen männyn läpi. Luoti meni vielä hirvestäkin läpi. Samana syksynä tuuli katkaisi kyseisen petäjän luodinreiän kohdalta. Ase avotähtäiminen Winchester model 70 classic super expres 458 win mag, norman patruuna swif – a – frame luodilla, joka painaa 32,4 grammaa. Lähtönopeus luokkaa 600m/sekunnissa. Tekee sormenmentävän reiän, josta henki livahtaa liukkaasti karkuun. Pysyy kasassa. Ei tuhoa lihaa. Eikä kimpoile. Kukaan ei halua lainata tuota asetta. Eikä ampua sillä.
Ammuin kyseisellä aseella (ja samoilla patruunoilla) hirvikokeen useita kertoja siihen aikaan, kun ammuttiin vielä liikkuvaankin maaliin.
Lisää asiaa:
Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala:
Päätös: 2017-1-400-01003-3. Haettu susi 4 kpl, saatu 1 kpl. 9.1.2017, Juuka, Rautavaara, Nurmes, Kaavi, Juankoski:
”Susilauman pääreviirialueella metsästää 25 seuraa, joiden hirvikiintiö oli syksyn jahdissa n. 50 yksilöä ja susilaumalle ko. alueelta varattiin 70 hirveä. Käytössä olleenkin lupamäärän metsästys oli erittäin vaikeaa mm. koirametsästys lähes mahdotonta. Jos lauman kokoa ei pienennetä niin vuoden 2017 jälkeen alueella ei ole metsästettävää hirvikantaa. Lauman koko on kasvanut niin merkittävästi, että se on uhka alueen hirvikannalle.”
Rengon susi-illasta:
”Metsästäjät ovat panostaneet isoilla summilla metsästysmajoihin ja haluavat harrastaa peuran, hirven ja pienpetojen metsästystä. Monessa seurassa tehdään ruokintaa suurilla rahoilla. Sudet vievät sen, mitä olemme suurella työllä saaneet tänne. Kyllä se harmittaa, kun sudet syövät meidän evästä.”
Metsästäjäliittohan onnistui soluttamaan taannoin puheenjohtajansa (lauri kontro, puuntuottajien päävihollinen) maaseudun tulevaisuuden päätoimittajaksi. Silloin unohtui täysin kenen asiaa kyseisen lehden tulisi ajaa. Lehden toisella sivulla luki silloin ja lukee edelleenkin:
Maaseudun Tulevaisuus on maa- ja metsätaloustuottajain äänenkannattaja. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista.
Siis lehti ei ole (vaikka olikin kontron toimesta) metsästystaloustuottajain äänenkannattaja, vaan nimenomaan metsätaloustuottajain, jotka nyt ovat sattumoisin MTK:n suurin ryhmä.
Hirvihän on maamme pahin vahinkoeläin. Tuire Nygrenin väitöskirjasta: ”…Samaan aikaan maanviljelijät valittivat hirvivahingoista; vaadittiin jopa hirvikannan hävittämistä kokonaan. Lopulta, kun kanta oli huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin vuonna 1923 jälleen täysrauhoitukseen. Tuolloin rauhoitushankkeen aktiivisena toimijana oli vastaperustettu Suomen Yleinen Metsästäjäliitto, joka toisella anomuksellaan sai maan hallituksen myönteiseksi esitykselleen. Ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, koska hirveä pidettiin vahinkoeläimenä. Hirvi oli tuolloin kuitenkin suuri harvinaisuus – jälkihavaintokin kelpasi uutiseksi lehdille…”
