Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Iisveden Metsä Oy:n (iisveden metsän perustivat paikalliset metsänomistajat 1924, omistuspohja on edelleen sama) toimitusjohtajan Tommy Lindströmin mukaan tukkipuun korkea hinta aiheuttaa kannattavuusongelmia, sillä 80 prosenttia sahan kustannuksista tulee tukkiraaka-aineesta.
”Hinnalla ei ole mitään tekemistä sahateollisuuden suhdanteen kanssa, vaan syynä ovat isot sellutehtaat.”
MTK:n metsäasiantuntijan Pauli Rintalan mukaan puumarkkinat eivät toimi loogisesti.
”Kuitupuun käyttöön on investoitu enemmän, ja silti tukkipuun hinta on noussut. Mielestäni kuitupuun markkina ei toimi. Maksukykyä olisi ostajapuolella kymmenkertaisesti hintaan nähden. Teollisuuden voitot tehdään käytännössä kokonaan kuitupuulla.
(savon sanomat 18.06.2018)
Minkä tahansa puolueen tärkein tavoita tulee olla hirvikannan pudottaminen luontaiselle tasolle (luokkaa 10000 koko maassa). Vieläpä niin, että puuntuotantoalueella (20 miljoonaa hehtaaria) ei sallita yhtään hirveä. Ylijäävä 13 miljoonaa hehtaaria riittää tuolle määrälle hyvin.
Näin menetellen on mahdollista tuottaa helposti 200 miljoonaa kiintoa puuta vuodessa. Mieluummin nopeakasvuista lehtipuuta, josta jokainen kiintokuutio tuottaa sellufirman kassaan tällä hetkellä 300 €uroa. Tuo rahavirta ei osoita pitkässä juoksussa ehtymisen merkkejä.
jätkä kirjoittaa, että …kulotusalueilta on onnistuneesti siirretty kanalinnun pesiä munineen…
Minä olin 50-luvulla seuraamassa luokkaa kymmenen hehtaarin kulotusta. Siellä kanalintujen munat (oli varmaan kymmenen pesää tuolla alalla silloin) jätettiin paikoilleen ja peitettiin märillä sammalilla. Pesän ympäriltä jätettiin pari aaria polttamatta. Kulottajat osasivat silloin hommansa. Kanalintuja oli ainakin 20 kertaa enemmän kuin nykyään. Kenelläkään ei ollut ketunajokoiraa, luolakoiraa tai muuta turhaketta. Jos koira ajoi kettua, se ammuttiin (siis koira). Ajokoiran tuli ajaa jänistä. Kanalintukanta romahti noiden turhakkeiden myötä.
Sellusta saa tällä hetkellä luokkaa 1200 €uroa tonnilta. Tonniin lehtisellua menee 4 kiintoa koivua. Selluna jokainen koivukiinto tuottaa 300 €uroa. Vielä 600 €uron tonnihinnalla voittoa tuli vähintään riittävästi.
Vaikka koivukuidusta maksettaisiin nyt huippusuhdanteessa kohtuulliset 100 €uroa kiinnolta, niin selluntekijälle jäisi vieläkin huima voitto.
Sellu on nyt erittäin hyvä bisnes ja tulevaisuudessa vielä parempi. Sahureita ei päästetä sitä sotkemaan. Riittää kun nenä on nippanappa pinnalla. Ja silloin tällöin muutaman annetaan hukkuakin. Muille malliksi ja ojennukseksi.
Minä istutan kymmenen metrin kaistaleen kuusia, sitten sama männyllä ja vielä rauduskoivulla. Ja sama alusta. Jne. Näin mikään puulaji ei haittaa toisen kasvua, mutta kaikki hyötyvät koivun ravinnekiertoa nopeuttavasta ja kasvua voimakkaasti lisäävästä runsaasta emäksisestä karikkeesta.
Sellu maksaa tällä hetkellä 1230 dollaria tonnilta (tonniin menee 5 kiintoa kuitupuuta), eikä esimerkiksi Nordea (pankki) näe mitään merkkejä, että nousu ei jatkuisi.
Tuolla hinnalla sellufirmat tuottavat rajua voittoa, vaikka maksaisivat puusta (laadusta välittämättä) 100 €uroa joka kiinnolta. Kyllä nyt sahureita kyykytetään.
Takavuosikymmeninä sahurit puuhasivat omaa sellutehdasta (sellulla rahaa tulee huippusuhdanteessa ovista ja ikkunoista). Suuret (myös sellua tuottavat) nostivat tukin hinnan kipurajalle; nippanappa sahurin nenä jäi pinnalla. Muutama hukkuikin. Kartellilla pidetään sahurit ruodussa. Korkealla tukin hinnalla. Korkea tukin hinta käy hyvin minulle.
Ihmettelen suuresti mistä noita pölvästejä tuonne metsähallituksenkin johtoon riittää. Kunnista puhumattakaan.
