Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Naapuripitäjässä yksi seura hakee luvat ja jakaa ne yhdeksän muun seuran kesken.
Lupia on joka vuosi saatu hiukan enemmän kuin on käytetty. ”Se, että jäävästä kannasta huolehditaan, on meillä ykkösasia. Käytämme lupia sen mukaan kuin on tarvetta.”
27.9.2013, 20:14 lähes viisi vuotta sitten avaamassani ketjussa: Kysymys MTK:n metsävastaava mikko tiirolalle, miehemme MTK:ssa kirjoitti seuraavaa (on edelleen luettavissa kyseisessä ketjussa): ”…Ministeriö näyttää luopuvan valtakunnallisesta tavoitehaarukasta. MTK:n mielestä se on huono uudistus. Tarvitsisimme neuvotteluihin perälaudan, jos muuta yhteisymmärrystä ei saada aikaiseksi. Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista…”
Jo viisi vuotta sitten MTK:n jäsenet (minä yhtenä joukossa) vaadimme talvikannan pudottamista tasolle 1-2/1000ha. Meitä on sentään satojatuhansia. Mutta holtittomilla sorkkaeläinlaiduntajilla (satatuhatta, pääasiassa maattomia) on ministeriön johdossa vähintään yhtä holtiton metsästystalousministeri, jonka tärkeimpiä tehtäviä on saattaa ilomantsin hirvikanta (1-2/1000ha) jälleen metsästyskelpoiseksi. Ilomantsissa alkaa jo kolmas vuosi hirvenmetsästyksettä. Sudet ja karhut ovat saattaneet hirvikannan lähes luontaiselle tasolle.
Kyllä nimenomaan kuusi on ollut ja on nyt ja on tulevaisuudessa se vihonviimeinen vaihtoehto.
Meillä on karukko-, kuivia ja kuivahkoja kankaita 40,4 prosenttia metsäalasta (8 miljoonaa hehtaaria), joilla luontainen valtapuu on mänty, kuusi ja koivu kasvavat heikosti. Kuivahkolla kankaalla maan eteläpuoliskolla männyn valtapituus 80 vuoden iässä on 21 metriä (Kuusipalo 1996).
Tuoreita kankaita meillä on 42,9 prosenttia metsien pinta-alasta (8,6 miljoonaa hehtaaria), joilla mänty ja rauduskoivu ovat maan eteläpuoliskolla 80 vuotiaana 24 metriä pitkiä ja kuusi 21 metriä lyhyt (Kuusipalo 1996).
Lehtomaisia kankaita meillä on 14,2 prosenttia metsien pinta-alasta (2,8 miljoonaa hehtaaria), joilla kuusi maan eteläpuoliskolla saavuttaa 80 vuoden iässä 24 metrin lyhyyden, mutta rauduskoivu onkin 26 metriä pitkä ja yllättäen männynkin pituus 25 metriä (Kuusipalo 1996).
Maamme metsien pinta-alasta ainakin 99,1 prosenttia on sellaista, että kuusi on huonoin vaihtoehto. Mänty on ylivoimaisesti paras vaihtoehto 84,9 prosentilla metsiemme pinta-alasta.
Suolistettu porsas rimpuilee samalla tavalla kuin idolinsa henttonen.
Kun myyränsyöjät (mukaanluettuna myyriä pääravintonaan käyttävä supikoira) jätetään rauhaan, niin punkit vähenevät 85 prosenttia. Jopa tuossa ylen uutisessa ”tutkija” henttonen on pakotettu sanomaan, että punkkien toukat ottavat veriaterian myyristä. Siinä on se ikävä piirre, että ne saavat juuri myyristä sekä borrelian että TBE:n. Tuo punkkien väheneminen johtuu juuri myyrien vähenemisestä siellä, missä myyränsyöjät (tärkeimpinä kettu ja näätä) saavat olla rauhassa. Kärppä ja lumikko ovat sen tason myyränsyöjiä, että niillä ei ole mitään merkitystä. Kuten ei pöllöilläkään.
”Mitä enemmän kettuja ja näätiä, sitä vähemmän tauteja kantavia punkkeja
Jyrsijöitä syövät saalistajat vähentävät The Royal Societyn uuden tutkimuksen mukaan infektioita ja borreliaa alueillaan. Tutkimus osoitti, että alueilla, missä on kettuja ja näätiä (missä niitä ei metsästetä), oli 85 prosenttia vähemmän infektoituneita punkkeja kuin alueilla, mistä ketut ja näädät oli tapettu.”
Tämän ”tutkija” henttosen (tuossa ylen uutisessa esiintyvä ”tutkija”) hypoteesiin vahvasti nojaavan kettujen ja näätien 2001 alkaneen erittäin hyvin onnistuneen tappokampanjan ansiosta meillä borrelia on lisääntynyt juuri tuon 85 prosenttia. Tuon tappokampanjan virallinen tarkoitus oli elvyttää romahtaneet kanalintukannat. Kävikin juuri päinvastoin: kanalintukannat ovat alempana kuin koskaan.
Visakallo, tuo kuvio ensiharvennettiin viime syksynä. Esityönä aluskuusikosta perattiin alle kuitupuun kokoiset pois. Satoa kertyi koivukuitu 87,5 m3/ha, kuusikuitu 15,7 m3/ha, vanerikoivu 5,6 m3/ha. Yhteensä 108,8 m3/ha.
Koivua jäi 560/ha. Aluskuusia 800/ha. Vanerikoivu tuli ajourilta. Kuusissa ei lahoa. Koivuissa ei ruskotäpläperhosen vioituksia. Koivut ovat myös karsiutuneet hyvin.
Tuo metsäsuunnitelma on vuodelta 2014 ja se rauduskoivikon pohja on hakattu aukeaksi 1991. Sitä ei ole istutettu eikä kylvetty (syntynyt luontaisesti täysin kuolleelle pohjalle massiivisen kuusikon jälkeen). Tuossa vaiheessa sen koivikon ikä oli todellisuudessa luokkaa 20 vuotta. Lisäksi koivikon alle on syntynyt koko kuvion kattava kuusikko, tuolloin 3-9 metriä lyhyttä.
Kuivahko kangas on lannoitettu 4 kertaa MNP1:llä. Näkyy olleen jo silloin (2014) Uudistuskypsä metsikkö.
