Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Tuohon aikaan (1920-1970) ei ollut vielä metsäautotieverkostoa. Lisäksi oli laajoja ojittamattomia suoalueita. Hevosvetoinen lähikuljetuskaan ei ollut kovin tehokas. Jäi koskemattomia reservaatteja.
Minulle on yksi ja sama kuka ne metsästää. Kunhan häviävät puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria, 13 miljoonaa hehtaaria jää vielä hirville). Kun hirvet poistetaan poistuvat sudetkin.
Tässä taannoin laskettiin tämän tienoon hirvet ilma-aluksesta. Talvella 157 hirveä/10000 hehtaaria (15,7/1000ha). Kolmessa parvessa. Tunnin homma päästää päiviltä helikopterista käsin.
Susien säätämä hirvikanta on luokkaa 5/10000 hehtaaria. Siis 0,5 tuhannella hehtaarilla. Tämähän se risoo hirvimafiosoja.
Metsälehti 8/2007, siis yksitoista vuotta sitten, kertoi: että hirviä on viime syksyn metsästyksen jäljiltä 79000-93000, siis vähemmän kuin nyt (lähde silloinen RKTL, nykyinen LUKE). Kyseisessä jutussa Mustialan yhteismetsän toiminnanjohtaja Kasper Nurmi kertoo, että hirvet ohjaavat metsien hoitoa.
”15 vuoteen emme ole istuttaneet yhtäkään männyntainta. Koivunviljelyä ei voi ajatellakaan”, kertoo Kasper Nurmi.
Hän esittelee tyypillistä hirvien talvilaidunta. Kumpareella sijaitsevassa harvassa taimikossa sinnittelee pensasta muistuttavia koivuja ja tupsulatvaisia mäntyjä. Kuuselle maaperä on liian karua, joten kunnon tukkimetsää mäelle ei synny.
Koivut kannattaa kasvattaa ajourilla, siis rivit 20 metrin välein. Aluksi 15 metrin kaista koivuttomaksi, väliin 5 metriä koivuja (kuuset voi jättää alle), jne, jne. Valkkaa sitten parin vuoden päästä siitä avorivistä parhaat (koivu)yksilöt, puiden väliksi 5 metriä. Tarkoittaa 100 runkoa hehtaarilla. Täällä (kuopion korkeudella) tuoreella kankaalla koivun lustonohuus tuolla metodilla on luokkaa 1 cm.
Kuusentaimikko taas kannattaa harventaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 1200 runkoon, jolloin tuottamaton ensiharvennus jää pois. Koivujen päätehakkuun yhteydessä kuusikko harvennetaan 800 runkoon, joka on päätehakkuutiheys. Tällä metodilla kuusikon ensiharvennus (joka on siis ainoa harvennus) tuottaa pääasiassa tukkia.
Pari vuotta kun se susilauma saa olla häiritsemättä niin ei tarvitse holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien vaivautua. Vakiintuneella susireviirillä (kuten ilomantsissa jo kolmas vuosi peräkkäin) ei riitä metsästettävää kuin susille. Pääsee jälleen uudistamaan männyllä ja rauduskoivulla. Hirvien aiheuttamat taimituhot loppuvat.
Kyllä karhukin osansa ottaa (hirvistä). Susi ei syö mäntyä, rauduskoivua, ei myöskään kuusta.
Jopa puuntuottajajärjestömme (MTK) metsävaltuuskunnan puheenjohtaja mikko tiirola kirjoittelee yhtä löysiä kuin nimimerkki ”kitsas”. Puhumattakaan metsästystalousministeri lepästä, jonka kyvyt viittaavat ihan muualle.
Nimimerkki pöllö (nykyisin reima ranta) haluaa päivitetyn tiedon kapuloiden jalostusarvosta.
Kun sellu maksoi 600 dollaria tonnilta, äänekosken uusi, suuri ja mahtava tehdas ei lisännyt metsägroupin velkataakkaa. Nyt tuo samainen sellutonni maksaa 1200 dollaria. Tuotantokustannukset eivät ole nousseet (päinvastoin: päivitetyn tekniikan ansiosta laskeneet). Kuten jokainen tietää, havusellutonniin menee nafti 6 kiintoa kuitupuuta. Kun samoilla tuotantokustannuksilla, mutta 600 dollarin tonnihinnalla metsägroupin velkataakka ei lisääntynyt, niin on helposti pääteltävissä, että tuosta ylimääräisestä 600 eurosta tonnilta olisi helppo irroittaa puuntuottajalle 50 euroa kiinnolta lisää. Loput 50 euroa kiinnolta (voittoa) pitäisi riittää ahneellekin.
