Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Planterin kuvista on pääteltävissä, että myöskään männynkasvatus ei onnistu.
Stressi on tehokkaampi tekijä kuin syöntiteho. Pelkkä petojen läsnäolo puolittaa nopeasti saaliseläinten kannat. Meillä luontainen hirvikanta on 5/10000 ha (0,5 tuhannella hehtaarilla). Kanta asettuu muutamassa vuodessa tuolle tasolle kun sudet saavat hoitaa niille säädetyn tehtävän. Sudet säätävät kyllä itse oman kantansa.
Kun ketut saavat olla rauhassa myyrät eivät uskaltaudu taimikkoihin (marginaalihabitaatti) lainkaan. Vakiintuneilla kettureviireillä myyriä on enintään neljäsosapinta-alalla siitä, mitä niitä on myyränsyöjistä tyhjennetyillä. Tässä on punkkivälitteisten myyrätautien (borrelioosi, puutiaisaivokuume…) räjähdysmäisen lisääntymisen tärkein (jokseenkin ainoa) syy.
Päärevalla oli muutama vuosi sitten tilaisuus keskustella kanssani. Hän oli erittäin sydämistynyt Metlan, RKTL:n ja sen kolmannen byroon yhdistämisestä LUKEksi. Samoin sipilän päivystävistä dosenteista. Kertoi että perustutkimuksen rahoitusta oli jo vähennetty. Hänen mukaansa tuon yhdistämisen tarkoitus on vähentää kuluja, pääasiassa yhteiskunnan osuutta perustutkimukseen. Tuosta asiasta olimme yhtä mieltä: perustutkimusrahaa pitää lisätä.
Koivukiinto (kuitupuu) tuottaa tällä hetkellä selluksi jalostettuna 300 €uroa. Vielä tuotolla 150 €uroa/kiinto sellufirman voitto oli enemmän kuin kohtuullinen. Tuosta jalostusarvosta johdettuna kohtuullinen kantohinta olisi suhdanteista vähän riippuen 50-100 €uroa/kiinto.
50 prosentin veroasteella yhteiskunta hyötyy jokaisesta selluksi jalostetusta koivukiinnosta 75-150 €uroa. Puuntuottaja tuntee tässä tilanteessa itsensä vähintään joulupukiksi.
Noin se menee (kuten jätkä kertoo). Pitää tietää mitä tekee. Hirviä koivunkasvatus ei kestä. Hirvittä tuotto on kaksinkertainen kuuseen nähden. Bonuksena kuusenjuurikääpä häviää ja maan tuottokyky paranee rajusti (kahden koivukierron jälkeen kuusikin räjähtää kasvuun).
Lehtipuusellutonniin menee neljä (4) kiintoa koivua (havusellutonniin lähes 6). Kummastakin saa 1200 €uroa. Kun hinta oli 600 €uroa/tonni, niin sellufirman voitto oli jo hillitön. Koivukuidun käypä markkinahinta on tällä hetkellä yli 100€uroa/kiinto. Jos markkinat olisivat terveet, niin koivusta revittäisiin 20000€uroa/ha kahdenkymmenen (20) vuoden välein. Uusi sukupolvi nousisi kanto- ja juurivesoista.
Siitä e-h:n koivikostahan oli tullut 100 kiintoa niitä 100 €uron tyviä, liki saman verran 70 €uron tavaraa. Kyllä siinäkin toteutunut vuosituotto on luokkaa 500 €uroa/ha. Nykyisellä taimiaineksella voi panna puolet lisää (vuosituottoon).
Kyllä tulee hirvenlihalle hintaa.
Ilkka hanski kutsuttiin toisena suomalaisena Royal Societyn jäseneksi. Hän kirjoitti: …Pedoilla on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta…
Ajalkanen vähän kansanomaistaa: kysymyksessä on punkkivälitteisten myyrätautien vähentäminen, joka on suorastaan lapsellisen helppoa: annetaan myyränsyöjien (kettu, näätä, supikoira, minkki…) hoitaa rauhassa tehtävänsä (pitävät myyräkannan vakaana ja pienenä ydinhabitaateissaan, jolloin suurin osa maa-alasta on myyrätöntä ja punkitonta).
Yksityiset omistavat 60 prosenttia metsäpinta-alasta. Yksityismetsänomistajia on 650000. Siitä joukosta harrastaa hirvenmetsästystä 40000. Oikea prosenttiluku on lähempänä viittä (5). Mitättömän kokoisen häikäilemättömän ja aivottoman vähemmistön annetaan terrorisoida käytännössä koko kansaa (liki 6 miljoonaa).
Kahden viime vuoden saldo on 4500 kiintoa myytyä puuta, lisäksi kolmisensataa (300) kiintoa polttopuuksi omaan käyttöön. Metsään.fi kehottaa myymään mitä pikimmin 2500 kiintoa (1000 kiintoa pystykarsittuja petäjäntyviä). Kasvu on nouseva. Hirvien satoa vähentävä vaikutus vuositasolla 1000 kiintoa. Tuolle erälle ei ole maksajia vielä löytynyt. Ehkä metsästystalousministeri leppä hoitaa ongelman kuntoon. Ja järkkää rahat tilille.
