Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Meillä ei ole vieläkään metsätalousministeriä, vaan edelleen holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien (100000) metsästystalousministeri. Tämä leppä on onnistunut tuossa tehtävässään loistavasti. Ja edustajamme MTK:ssa (mikko tiirola) peesaa sorkkaeläinlaidunnusjohtajaa sujuvasti (kannattaa käydä lukaisemassa mikon twiittejä).
Tulee vielä aika, jolloin noidenkin vätysten nahkat nostetaan nahkurin orsille. Jäpäkyörien tärkein tehtävä on ruikuttaa susien paljoutta; suomi on kuulemma venäjän susipaljouden länsilaitaa. Samalla tavalla olemme venäjän hirvipaljouden (500000, vähemmän kuin koko pohjolassa) länsilaitaa. Eli voimme huoletta poistaa hirvet puuntuotantoalueelta. Näin avautuu mahdollisuus tuottaa hirvituhovapaata, laadukasta puuta 200 miljoonaa kiintoa vuodessa.
Professori susipulliainen, joka on värriön tutkimusaseman perustaja (perustettu 1967, pinta-ala 12500 hehtaaria, vuodesta 1995 ei ole saanut metsästää) ja pitkäaikainen johtaja kertoo kirjassaan Lapin taigaa: ”…Tutkimusalueellamme elelee myös kettuja. Niiden tärkeää ravintoa ovat pelto- ja lapinmyyrät. Näitä ketut kaivelevat lumikerroksen sisältä, missä myyrillä on lumitunnelinsa…”
Värriö on suomen lumisimpia paikkoja. Ainoa paikka missä kanalintukannat ovat suomessa vahvistuneet. Erityisesti ketun ansiosta.
Veli Pohjonen (värriön myöhempi johtaja) kirjoitti aiheesta: ”…Pitkäaikaisin ja tarkin tieto kanalintujen määristä saadaan Värriön luonnonpuiston lumilinjan hiihdosta. Se on kuusi kilometriä pitkä, 200 paalulla merkattu selkälinja, joka kulkee Värriötuntureiden selänteeltä Ylinuorttijoen laaksoon. Se hiihdetään lumikauden aikaan joka viikko. Hiihtäjä kirjaa reitin ylittäneet jälkivanat paaluvälin tarkkuudella, määrittää lajin ja merkkaa muistiin linnun kulkusuunnan. Värriön jälkiaineisto kertoo myös, että kanalintujen pitkäaikaiset kannat ovat luonnonpuistossa nousussa. Kun havainnoista puhdistetaan vuosivaihtelu, kanalintujen yhteenlaskettuja jälkivanoja havaittiin 1960-luvun lopulla vain 50 kertaa, mutta 2000-luvun alussa jo keskimäärin 350 kertaa talvessa…”
Kettujen jälkivanoja havaittiin 1960-luvun lopulla vain 50 kertaa talvessa, mutta 2000-luvun alussa jo keskimäärin 150 kertaa talvessa. Kun kettukanta kolminkertaistuu, niin kanalintukanta seitsenkertaistuu.
Talitiaiskanta on noussut 50%, kuusitiaiskanta on kaksinkertaistunut, mutta hömötiaishavainnot ovat pudonneet neljäsosaan.
Mutta saman laskennan mukaan vuoteen 2008 mennessä riekkohavainnot olivat vähentyneet 90%. Vähentyminen ei riittänyt. Tuosta 2008 havainnosta on enää jäljellä 10%, eli riekkokanta on koko maassa onnistuttu pudottamaan sadasosaan. Tuo viimeinen romahdus johtuu guru henttosen johtamasta kettujen järjestelmällisestä likvidoinnista moottorikelkkoja apuna käyttäen viiden miljoonan hehtaarin alalla norjan, ruotsin ja suomen tuntureilla. Tuo operaatio on olevinaan käynnissä naalikannan elvyttämiseksi. Todellisuudessa kettu ei pysty elämään kylmillä naalialueilla. Naalin aineenvaihdunta kiihtyy vasta -40 asteessa, ketun -10 paikkeilla. Naalit ovat poistuneet liian matalista tuntureista ilmaston lämpenemisen vuoksi. Naali liikkuu helposti 100 kilometriä vuorokaudessa.
Ketun reviirillä myyrät (myös sopulit) pelkäävät kuollakseen. Kettua. Kettu kiertää säännollisesti reviirinsä ja aina myyrän (tai sopulin) syödessään sontii tai kusee. Tuolla hajumerkillä se ohjaa saaliit pienemmälle alalle. Kun kettu tapetaan, jäljelle jäävät vähemmän pelottavat myyränsyöjät, jolloin myyrät uskaltautuvat joka paikkaan. Ketuitta myyriä on kaikkialla, jolloin myös vähäpätöisemmät myyränsyöjät (lumikko ja kärppä) osuvat vahingossa riekkojen pesille ja poikasten seuraan.
Luomuksen (luonnontieteellinen keskusmuseo) sivut taas kertovat, että sinitiaisen kanta on kolmikymmenkertaistunut laskentajakson alusta (1956) lähtien.
Huolimatta siitä, että tämän kolmen ämmän asiantuntemattoman ja holtittoman, metsätalouden kannalta lähinnä syöpäläismäisen julkaisun (metsälehti) metsäuutisissa kerrotaan, että metsästys on kestävää, niin samaisen 1956 alkaneen laskennan mukaan metsokanta on onnistuttu pudottamaan kahdeskymmenesosaan. Huolimatta myös siitä, että vuodesta 2001 yhä kiihdytetympänä jatkettu myyränsyöjientehotappokampanja (joka perustuu henttosen hypoteesiin ja joka aloitettiin metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi) on puolittanut kettukannan, joka juuri tämän samaisen gurun (henttonen) mukaan on pääsyyllinen kanalintukatoon. Sivutuotteena punkkivälitteiset myyrätaudit (esim borrelioosi) ovat räjähtäneet silmille.
Veikko Hakkarainen Lieksasta puki huolensa sanoiksi maaseudun tulevaisuudessa (10.12.2018): ”…Hirvenmetsästys on jo lopetettu, koska hirviä ei ole jahtimailla… …Lieksaan annettiin vain pieni määrä pyyntilupia tälle syksylle, mutta niistäkin on vielä lähes puolet saamatta. Hirviä ei kerta kaikkiaan ole, kun sudet ovat ne syöneet… …Ilomantsi on nyt ollut jo kolme vuotta hirvien rauhoitusalueena ja ensi syksystä myös Lieksa tulee mukaan…”
Pohjoiskarjalassa on uudenmaan kokoinen alue hyvin vähähirvistä (puuntuotannon ja ekologian kannalta kestävällä tasolla) susien ansiosta.
UPM:n hallituksen puheenjohtaja waalruussi harrastaa metsästystä kuusi (6) kuukautta vuodessa. Saman harrastuksen parissa aikaa kuluttanut UPM:n sellupuolen johtaja heitti veivinsä pimeimmässä afrikassa.
Nämä herrat eivät luovu saavutetuista eduista helpolla. Tarkoittaa sitä, että holtiton sorkkaeläinlaidunnus ei lopu ennenkuin tuo pieni ja häikäilemätön ammattimetsästäjäluokka pannaan ruotuun. Tuo sakki ei piittaa mitään siitä, että ekologisesti kestävä sorkkaeläintaso mahdollistaa tuottaa laadukasta puuta 200 miljoonaa kiintoa vuodessa.
Parempi puhua suoraan asiaa (jos edes ymmärtää mittasuhteita) eikä jatka tuota täpertämistä (luokkaa lumikkohypoteesi), joka ei johda mihinkään (houkuteltu sivuraiteelle pyörimään yhtä ympyrää).
reservuaari: myyrät joissa elävät borreliabakteerit. Punkit saavat ne juuri myyristä levitettäväkseen. Borrelia on todellisuudessa myyrätauti.
indeksi: tarkoittaa tässä ketun lumijälki-indeksiä, joka kertoo kettukannan puolittuneen 2001 aloitetun ja yhä rajumpana jatkuvan kettujentehotappokampanjan ansiosta. Kettujentehotappokampanjan ansiosta borrelia on viisinkertaistunut. Ja kanalintukanta alempana kuin koskaan. Tuo kampanjahan on käynnissä metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi.
Luepas visakallo vähän tarkemmin tuo kommentti.
