Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Männynviljelyala on jouduttu pudottamaan holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta vuositasolla luokkaan 20000 hehtaaria (näkyy olleen 1980-luvulla luokkaa 60000 hehtaaria). Tuoreet hirvituhot ovat vastaavasti 60000 hehtaaria, kolme kertaa vuotuinen männynviljelyala.
Mitä tekee metsästystalousministeri leppä asian korjaamiseksi? Entä poikamme MTK:ssa, mikko ?
On tuosta aitauksen ulkopuolelta kaluttu männytkin olemattomiin.
Tuon kuvan perusteella pitäisi hölmöimpienkin (vaalruussi ja herliini esimerkkeinä) holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien tajuta että miten helppo meillä on nostaa puuntuotanto kahteensataanmiljoonaan (200000000) kiintokuutiometriin vuodessa. Siinä ratkeaa moni muukin ongelma samalla (rahanpuute muunmuassa).
Sanatarkasti professori (antero järvinen) on sanonut: …poroja on satakertainen määrä luonnontilaan verrattuna…
Aivan varmasti pitää paikkansa. Poronhoitoalueella (36 % maan pinta-alasta) vallitsee täydellinen ekokatastrofi, maa on mustalla muralla porojen jäljiltä. Etelämpänä holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien aiheuttama kuusettaminen alkaa olla ekokatastrofina samaa luokkaa.
Pari vuotta sitten nuori naaraskanahaukka nappasi tästä ihan talon vierestä poikavariksen ja alkoi syödä sitä siinä. Varisparvi lenteli ympärillä ja metelöi hillittömästi. Lähestyin aterioivaa haukkaa, joka nappasi raadon kynsiinsä ja lensi sen kanssa about 50 metrin päähän talosta puupuskaan ja jatkoi siellä ateriointiaan. Kävin paikalla monena päivänä ja aina haukka lähti raadolta, kunnes siitä oli jäljellä muutama luunpalanen. Hyödyntää tarkkaan saaliinsa.
Tämä waalruussi on iso tekijä holtittomassa sorkkaeläinlaidunnuksessa. Rahan teko ei paljoa järkeä vaadi. Kun tolkuttomat mullikat pääsevät valtaan niin jälki on juuri tämän näköistä.
Yksi tietty taho on UUPEEÄMMÄn hallituksen puheenjohtaja waalruussi, joka ilmoitti, että nuo kaavaillut sellutehdashankkeet tulevat jäämään piirustuslaudalle. Sama kyörä harrastaa metsästystä päätoimisesti kuusi (6) kuukautta vuodessa.
Meillä on noissa sahoissa ,325/1,5 ketjut. Tehot takuulla riittävät mutta jos kovin revittää, niin hampaat alkavat sinkoilla.
Toistaiseksi emme ole saaneet yhtään stihlin laippaa kulumaan loppuun, aina joku tapaturma on ne vienyt. Todella kestäviä.
Jätin eilen 362:sen lumihankeen, tuisku peitti sen. Nostin sen tänään hangesta ja nykäisin käyntiin, hyvin pelasi. Eikä ole talvisarjaa, mutta on lämpökahvat ja lämmitetty kaasutin.
Minun taloudessani on ollut muutaman vuoden kaksi kolmekuuskakkosta. Hyvin ovat pelanneet, myös talvella. Ei ole tarvinnut korjata. Pienemmät stihlit eivät kestäneet meidän käytössä (harvennushakkuita omilla mailla ja polttopuun tekoa).
Taisi olla harjavallan suuri poika jyrkikkarekangas metsähallituksen johdossa kun tuohon mielipuoliseen projektiin piti hyökätä. Eikä ole ainut synti tuolta professorilta (jos nyt typeryys on synti).