Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Meillä ei istuteta kuusta lainkaan. Tässä toimi saha (konkurssin jälkeen laitteet toiseen paikkaan siirrettynä työllistivät parhaimmillaan 150 henkilöä) toistasataa vuotta sitten ja kuuselleuudistuksia on tehty jopa kolme perättäistä sukupolvea sen vaikutuspiirissä. Kasvu taantuu rajusti. Syväjuuristen männyn ja rauduskoivun jälkeen kasvu jatkuu hyvänä. Nykyisin tiedetään, että lahoavat puut ovat keskeisessä roolissa metsäekosysteemin typenkierrossa (hajottajat ottavat ilmasta typpeä).
Jäpäkyörä tuolla edellä: ”Suurin osa suomea on nyt yhdessä asetetussa tavoitteessa”.
Kysyin tuota tavoitetta etujärjestömme (MTK) metsävaltuuskunnan puheenjohtaja mikko tiirolalta kymmenen (10) vuotta sitten. Hän vastasi minulle tällä palstalla 1.10.2013: ”…Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista…”
Meitä metsänomistajia, puuntuottajia on yli 600000 (kuusisataatuhatta). Siitä joukosta osallistuu sorkkaeläinjahtiin noin 40000 (neljäkymmentatuhatta). Koko hurja joukkohan on 100000 (satatuhatta).
Sata vuotta sitten oltiin samassa tilanteessa kuin nyt (ote tuire nygrenin väitöskirjasta): ”…Samaan aikaan maanviljelijät valittivat hirvivahingoista; vaadittiin jopa hirvikannan hävittämistä kokonaan. Lopulta, kun hirvikanta oli jo huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin 1923 jälleen täysrauhoitukseen. Tuolloin rauhoitushankkeen aktiivisena alullepanijana oli Suomen Yleinen Metsästäjäliitto, joka toisella anomuksellaan sai maan hallituksen myönteiseksi esitykselleen. Ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, koska hirveä pidettiin vahinkoeläimenä. Hirvi oli tuolloin kuitenkin suuri harvinaisuus – jälkihavaintokin kelpasi uutiseksi lehdille…”
Sata vuotta sitten hirveä pidettiin vahinkoeläimenä. Hirvivahingonkärsijät (todellisuudessa koko yhteiskunta) vaativat hirvikannan hävittämistä kokonaan. Minulle riittää, kun hirvet ja muut sorkkaeläimet hävitetään kokonaan puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria). Hirville jää vielä lähes 14 miljoonaa hehtaaria. Se riittää hyvin reservaatiksi.
Sorkkaeläinten poistaminen avaa mahdollisuuden kaksinkertaistaa puuntuotanto. Rahanreikiä kyllä löytyy.
Sahalan parooni kirjoittaa: Tervetuloa katsomaan!
Neuvoa kannattaa noudattaa. Olen liikkunut hänen maillaan etupäässä tutkimusaineistoa keräten. Syksyllä, mutta myös talvella. Ei yhtään kohtaamista hirvikärpästen kanssa. Kaikki tietyn koon saavuttaneet rauduskoivut ja männyt (myös lehtikuuset) pystykarsittuja. Ajouria pitkin on mukava liikkua, niissä ei vesi seiso. Kannattaa tarkastaa kansalaisen karttapaikasta, satelliittikuvista näkyy hyvin tuo systeemi. Aivan Rautalammin kirkonkylän kupeessa Äijäveden rantamilla.
Mänty on hirvieläinten suosikki
Maaseudun tulevaisuudessa oli 10.03.2023 otsikko: Hirvet syövät metsän monimuotoisuuden
”Hirvituhoilla alttiissa mäntytaimikoissa myös lehtipuut tulevat syödyiksi, joten lehtipuusekoituksen edistäminen näissä kohteissa on vaikeaa. Lehtipuustoisuutta voitaisiin lisätä männiköitä paremmin rehevillä kasvupaikoilla, joita nykyisellään uudistetaan lähinnä kuuselle. Rauduskoivun viljelyn lisääminen on kuitenkin vaikeaa hirvituhojen takia. Valtakunnan metsien viimeisimmän inventoinnin mukaan hirvien aiheuttamia metsätuhoja oli noin 520000 hehtaarilla. Monimuotoisuusnäkökulmasta tärkeiden haapojen, pihlajien ja tammien kasvattaminen hirvieläiten ulottumattomiin on vielä koivujakin haastavampaa. Pohjoisempana ongelmana ovat porot, jotka syövät koivut niin tarkoin, ettei taimikonhoitovaiheessa ole kuin kuusia sekapuuksi”.
Lähde Saija Huuskonen, Juho Matala ja Ari Nikula LUKE.
Maaseudun tulevaisuuden takasivulla oli 15.03.2023 otsikko: Hirvet mässäilevät taimikoissa juuri nyt
”Hirvi suosii talviaikaan erityisesti mäntytaimikoita. Vastoin yleistä oletusta niille kelpaa kuitenkin myös kuusi”, kertoo erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta. Hirvien suosimalla talvialueella taimikot joutuvat vuodesta toiseen hirvien suihin ja ainoastaan yksittäisiä puita säilyy kasvatuskelpoisina. Turvassa eivät ole välttämättä edes taimikkovaiheen ylittäneet puut. ”Jos taimikoita ei ole saatavilla, hirvet käyttävät ravintonaan varttuneempien mäntyjen ja kuusten kuorta”, Matala mainitsee.
Hirvi on edelleen merkittävin taimikkotuhojen aiheuttaja, mutta metsätuhoja on odotettavissa entistä laajemmin valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kantojen kasvaessa. ”Valtakunnan metsien inventoinnissa on viime vuodet kirjattu lisääntyvässä määrin pienten hirvieläinten aiheuttamia tuhoja, erityisesti lounais- ja eteläosissa maata sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Peura ja kauris suosivat varhaisvaiheen taimikoita. Mänty on niiden suosikki, mutta koska ne elävät rehevillä kuusivaltaisilla alueilla, tuhot kohdistuvat kuusitaimikoihin”, selvittää Matala.
Kohta tulee kymmenen (10) vuotta siitä, kun mikkomme MTK:sta (etujärjestömme metsä-, siis ei metsästysvastaava) vastasi tässä ketjussa kysymykseeni. Tosin tuo mikon vaatimus 1-2/1000ha ei ole lähelläkään. Mikä mättää mikko?
A jalkanen tuolla toisessa ketjussa (harvennukset ja hirvet syövät kasvua) väitti, että MTK tekee hartiavoimin töitä holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen suitsimiseksi.
Matti ei ollut mukana nimimerkkien tapaamisessa, vaan Korholan metsäseminaarissa, jonne kutsuimme myös mikkomme (mikko tiirola), joka ei valitettavasti ehtinyt tapaamiseen. Myyrä tutkija heikki henttonenkaan ei päässyt tulemaan. Mukana oli muutama nimimerkkikin. Laatu kyllä korvasi määrän.
