Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 2,587)
  • Anton Chigurh

    Niinsanottu poronhoitoalue käsittää 36% maamme pinta-alasta (13 miljoonaa hehtaaria) ja tuottaa miljoona kiloa poronlihaa vuodessa. Sama määrä laadukasta (ei mitään sitkeää kengänpohjaa) sianlihaa tuotetaan tuhannen (1000) hehtaarin viljoilla (tuo ala löytyy joka kylältä).

    Koko poronhoitoalue on mustalla muralla, täydellinen katastrofi. Poroja on satakertainen määrä luontaiseen tasoon verrattuna. Porot pois viimeistä sorkkaa myöten ja poronpurijat kustannetaan yhteiskunnan toimesta bahamasaarille. Tuo kustannus on enintään lisääntyvän puuntuotannon koronkorko. Erittäin hyvä diili kaikkien kannalta.

    Hirvet pois puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria), jolloin pääsemme kasvattamaan nopeakasvuisia hybridihaapoja ja rauduskoivuja lahokuusikoiden tilalle ja mäntyjä kuivemmille paikoille. Laadukkaan puun tuotanto nousee näin nopeasti 200 miljoonaan kuutioon vuodessa, jolloin voimme rakentaa vähintään kymmenen (10) äänekosken kokoista tuotantolaitosta lisää. Nousemme norjan veroiseksi rahamahdiksi, tosin sillä erotuksella, että norjalaisilta loppuu öljy mutta meillä puunkasvu vaan kiihtyy lehtipuiden emäksisen karikkeen aiheuttaman ravinnekierron nopeutumisen ansiosta. Etuna norjalaisiin verrattuna vielä se, että meidän ei tarvitse rahastoida tuota tulevaa tuottoa, vaan se voidaan käyttää lyhentämättömänä kansan hyväksi.

    Anton Chigurh

    Toisessa ketjussa (Monimuotoisen metsän askelmerkit) ei oltu oikein kartalla haapakuidun suhteen. Täällä sivulla 10 Taneli valottaa asiaa asiantuntemuksella.

    Anton Chigurh

    Vieläköhän tämä ensimmäisen tapaamisen paikka olisi käytössä?

    Anton Chigurh

    Taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman kysyy kolumnissaan: Kuka hyötyy populismista? (helsingin sanomat 02.04.2019)

    ”…Kuka siis hyötyy populismista? Lista on lyhyt: veroja välttävät yhtiöt ja plutokraatit (raharikkaat), veroparatiisit, rahanpesua harjoittavat rikolliset ja maailman diktaattorit, Vladimir Putin ja hänen oligarkkinsa sekä Donald Trump ja hänen äärioikeistolaiset kannattajansa. Ja toki ne populistit, joille nationalismi on itseisarvo ja ideologia. Heille oikeus tehdä kansallisia tyhmyyksiä on tärkeämpi arvo kuin järkiperäinen ja ratkaisuhakuinen yhteistyö. Liberaali demokratia on tänään vankemmalla pohjalla kuin 1930-luvulla, mutta jälleen ovat pimeyden voimat liikkeellä…”

    Edelleen Korkmania: ”…Oma ironiansa on siinä, että Euroopan nationalistiset populistipuolueet pyrkivät yhteistyöhön EU:n toimintaedellytysten murentamiseksi. Suomen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että ne epäonnistuvat tässä pyrkimyksessään. Meille vahva ja toimintakykyinen EU on keskeinen kansallinen etu…”

    Anton Chigurh

    Kolmas viikon sitaatti: ”…Meillä on lumen alla karikkeessa talvehtimassa todennäköisesti kaikkien aikojen suurin kirjanpainajakanta…”, kertoo erikoistutkija Heli Viiri Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Metsälehti 7/2019

    Kysymyksessä on kuusenkirjanpainaja.

    Samainen Heli Viiri on kirjoittanut jo 12 vuotta sitten, siis 2007, Metsätieteen aikakauskirjassa: ”…Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, jossa korkea hirvikanta ohjaa metsänuudistamisessa puulajivalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi. Hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja pitkällä tähtäyksellä metsätalouden kannattavuutta, metsien monimuotoisuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista…”

    Anton Chigurh

    Talvilintulaskennasta ilmenee muunmuassa, että metsoja on nähty 310 vuodenvaihteessa 1960-1961, laskentareittejä on silloin ollut 429. Viime vuodenvaihteen (2018-2019) laskennassa on nähty peräti 25 metsoa, laskettuja reittejä 614.

    Pääasiassa myyränsyöjien massiiviseen tappamiseen perustuva riistanhoito on saanut metsokannan romahtamaan kahdeskymmenesosaan 1960-luvun tasosta. Ja punkkivälitteisen myyrätaudin borrelian juuri samasta syystä päinvastoin kaksikymmenkertaistumaan.

    Anton Chigurh

    Tuolla edellä nimimerkki VastaAlussa kertoo, että metsästysseuransa (7000ha) mailta ammutaan alle 30 kanalintua vuodessa. Alasta päätellen seura saattaa olla jossain pohjanmaalla, jossa viime vuoden riistakolmiolaskentojen (metsästäjien itse toteuttamien) mukaan on ollut syyskesällä luokkaa 20 kanalintua/neliökilometri. Tekee 1400 kanalintua koko seuran alueella. Tuolla alalla on enimmillään kaksi (2) kanahaukkareviiriä (neljä kanahaukkaa). Ehtivät kerätä vain kaikkein huonokuntoisimmat tuosta joukosta (1400) talteen.

    Anton Chigurh

    Koiranpanta on kiinni riimussa (voi olla painavakin, riippuu koiran koosta) ja toinen pää usein kopissa (koiran asunto). Siitä kun sitten kissa kävelee sopivalta hollilta, niin ihmisen paras ystävä hyökkää täydellä vauhdilla kohti ja rytkähtää pannan varaan että luut rutisevat (koiran luut). Kissa jatkaa tyynesti matkaansa. Ja koira jää ulisemaan kohtaloaan.

    Mitä taas suden merkitykseen tulee, niin siitä kirjoitti ilkka hanski (yksi tieteellisesti ansioituneimmista ekologeista maailmassa) kirjassaan Viestejä saarilta: ”…Pedoilla puolestaan on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta. Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia…”

    Se on myös avainlaji siinä mielessä, että se kestää parhaiten juurikääpää (kuusettamisen ongelma). On lisäksi nopeakasvuisin puulajimme (karike nopeuttaa ravinnekiertoa), josta saa myös laadukkainta sellua (paljon ja nopeasti, kun luodaan edellytykset, eli poistetaan sorkkaeläimet).

    Anton Chigurh

    ”…Pannoitus on … eläinrääkkäystä.”

    Koirien pannatko eivät ole?

    Anton Chigurh

    Tuoreet tuhot männyntaimikoissa ovatkin 150000 hehtaaria ja uudistusala luokkaa 50000 hehtaaria vuodessa. Vielä 1970-luvulla näkyy uudistetun männylle 200000 hehtaaria vuodessa. Mäntyhän meillä kasvaa parhaiten.

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 2,587)