Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Kun miettii puulajivalintaa, niin kannattaa valita puulaji kasvupaikan mukaan.
Meillä on kuivia ja kuivahkoja kankaita metsämaan pinta-alasta 42,9%. Kuuselle uudistettuna kasvu jää viidesosaan männyn kasvusta, siitä huolimatta metsästystalousministeriön (päällikkönä metsästystalousministeri leppä) johtamalla holtittomalla sorkkaeläinlaidunnuksella männylle uudistaminen on tehty käytännössä mahdottomaksi.
Pitkässä juoksussa kansantalous ei kestä tuollaisia älykääpiöitä.
Kyllä kyseiset rouvat ovat kevyttä sarjaa, kun verrataan metsästystalousministeri lepän ja MTK:n metsästysvaltuuskunnan puheenjohtajan tiirolan saavutuksiin.
Kyseisten herrojen saamattomuuden ansiosta meillä jää tuottamatta vuositasolla 100 miljoonaa kiintokuutiometriä laadukasta (ilman sorkkaeläinvaurioita kasvanutta) puuta. Vaikutus kansantalouteen (lisäarvona) vähintään 20 miljardia.
Ettei totuus unohtuisi: ”…Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, jossa korkea hirvikanta ohjaa metsänuudistamisessa puulajivalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi. Hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja pitkällä tähtäyksellä metsätalouden kannattavuutta, metsien monimuotoisuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista..”
Tuo teksti löytyy opuksesta Metsätieteen aikakauskirja 2/2007, siis jopa kahdentoista vuoden takaa. Meillä ylimpänä näistä asioita on päättämässä maa- ja metsästystalousministeri, jonka (siis suurnero ja visiiri jari leppä) syvin huoli on hirvikannan riittävyys.
Toista edelleen (kuten 7 vuotta sitten): hirvet pois puuntuotantoalueelta
Valitettavasti kumpikaan meistä ei käytä alkoholia (ei myöskään paperrossia eikä huumeita).
Tähän maahan on viimein saatava metsätalousministeriö ja metsäntutkimuslaitos.
Meillähän on tällä hetkellä maa- ja metsästystalousministeriö.
Viimeinen metsästystalousministerihän (surkeaakin surkeampi holtiton sorkkaeläinlaiduntaja ja myyränsyöjien tapattaja leppä) oli äärimmäisen huolissaan ilomantsin ja lähiympäristön hirvikannan romahduksesta (hirviä on niin vähän, että niitä ei ole metsästää asti), vaati, että hirvikannan romahduttaneet karhut ja sudet tulee saattaa ruotuun (poistaa muonavahvuudesta).
Uudistetun punamullan tärkein tehtävä on poistaa hirvet puuntuotantoalueelta. Näin avautuu mahdollisuus tuottaa laadukasta puuta 200 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa (juuri maaseudulla). Lisäarvo yhteiskunnalle 20 miljardia. Siinä on sitä jakovaraa. Löytyykö järkeä?
…Eikä ne hirvet pieniä taimia ala napsimaan… (tolopainen) Minulta viime kevään istutustaimet (männyt, pituus luokkaa 30 cm) syöty juuri näinä päivinä 5 cm:n tyngiksi. Rauduskoivut typistetty pensaiksi. Uudistusala 6,2 hehtaaria, tasapuolisesti kuusta, rauduskoivua ja mäntyä. Toistaiseksi kuuset pääosin säästyneet.
Ja nekin hirvet sinne poronhoitoalueelle. Ja sudet niiden hoitajaksi.
Metsäpeura tapettiin meillä aikoinaan sukupuuttoon, mutta palasi sitten venäjältä susien mukana.
Täällä ei oikein olla kartalla haavan suhteen. Kannattaa käydä lukemassa lahtosen savottakuulumisia-ketjusta Tanelin sivulle 10 kirjoittama asiantunteva selvitys aiheesta.