Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: Lupakäytännön poistaminen ei auta
Kun lupakäytäntö poistuu, ammun yhdessä viikossa omilta mailtani vähintään kymmenen (10) hirveä, ja hirviongelma ainakin vähenee. Tällä kylällä on useita isäntiä, jotka saisivat mailtaan vähintään viisi (5) hirveä viikossa. Ja kaikki ilman koiraa. Juuri lupakäytäntö on se ongelma.
Maamme metsäalasta 40 prosenttia on kuivaa tai kuivahkoa kangasta. Sillä alalla vain mänty tuottaa. Kuusi ei.
Todellisuus näkyy aika monella hämärtyvän. Syystä tai toisesta.
Seuraava katkelma on metsälehdestä (8/2007), siis kahdentoista vuoden takaa: …Pahimmillaan hirviä oli tuhatta hehtaaria kohti viisi. Nyt määrä on pudonnut noin puoleen. Tuhot ovat vähenemässä, mutta silti hirvet ohjaavat metsien hoitoa. ”15 vuoteen emme ole istuttaneet yhtäkään männyntainta. Koivunviljelyä ei voi ajatellakaan”, kertoo Kasper Nurmi…
Noin mustialan yhteismetsässä (5800 ha) tammelassa.
Täällä jauhetaan lähestulkoon paskaa. 40 prosenttia metsäalasta (kuivat ja kuivahkot kankaat) on käytännössä jatkuvan holtittoman laidunnuksen kohteena, 8 miljoonaa hehtaaria. Siitä alasta on kuusetettu puolet, tappio pelkästään siitä puolikkaasta vähintään 20 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Tuohon kun lisätään kuusenjuurikääviköt, jotka on uudelleen jouduttu kuusettamaan tuon saman holtittomuuden takia, niin puhutaan ihan eri suuruusluokasta. Lopettakaa saivartelu ja täpertely.
Ja metsästystalousministeri leppä on huolissaan hirvien riittävyydestä. Tuo hyypiö ei nauti minun luottamustani.
Meiltähän on vesikko tapettu sukupuuttoon. Onneksi siihen ekologiseen lokeroon on löytynyt ameriikan vesikko (minkki). Sekin pitää näiden metsästäjäpässinpäiden mukaan hävittää samalla tavalla.
Ruotsissa hirvikanta putosi vakiintuneilla sisireviireillä tasolle 5/10000 ha. Sopisi hyvin meillekin (10000 hirveä).
Valkohäntäpeura ei korvaa mitään sukupuuttoon tapettua lajia (kuten minkki), on ihan ylimääräinen äärimmäisen vahingollinen syöttiläs joka tulee hävittää viimeistä sorkkaa myöten.
Myyränsyöjien (kettu, näätä, minkki, supikoira) tappamisen lopettaminen hävittää punkkilevitteiset myyrätaudit (borrelia, puutiaisaivokuume) ja myyräkuumeen käytännössä kokonaan.
Tuossa linkissä tuo metsästäjä väittää, että on ihan todettu, että pienpetopyynti vaikuttaa positiivisesti lintukantoihin. Tuo väite ansaitsee lähemmän tarkastelun. 1960 luvulla tapettiin vuosittain keskimäärin 25000 myyränsyöjää (niitä oli silloin paljon enemmän kuin nyt). Nyt niitä tapetaan metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi 400000 (siis lähes kaksikymmenkertainen määrä) vuodessa. Siitä huolimatta (todellisuudessa siitä johtuen) teerikanta on pudonnut kymmenesosaan, metsokanta kahdeskymmenesosaan ja riekkokanta sadasosaan 1960 luvun tasosta (helsingin yliopiston talvilintulaskenta, yhtäjaksoinen aikasarja alkaen vuodesta 1956).
Huolimatta metsästäjien ankarista ponnisteluista kanalintukanta putoaa koko ajan alemmaksi. Tilapäisen 15 prosentin elpymisen jälkeen tulee 50 prosentin romahdus jne, jne…
Olen itsekin metsästäjä (aloitin 1959), mutta vuoden 1971 jälkeen en ole ampunut muita kuin sorkkaeläimiä.
Meillä ”tuotetaan” juuri nyt puuta luontoarvot huomioimatta.
Kuivalla ja kuivahkolla kankaalla (luokkaa 40% metsäalastamme) mänty tuottaa kuuseen verrattuna viisinkertaisen sadon. Lisäksi kaikilla tuoreemmilla mailla enemmän kuin kuusi. Koivu tuottaa parhailla mailla mäntyäkin paremmin, haavasta puhumattakaan.
Kuusi on joka paikkaan huonoin vaihtoehto, hallanarka, ei kestä kuivuutta, tautinen, sairas. Silti eniten käytetty puulaji.
Tuon melanooman syy ja aiheuttaja on holtiton sorkkaeläinlaidunnus (satatuhatta holtitonta, pääasiassa persaukista toisten mailla operoivaa laiduntajaa), jota laidunnusta johtaa juuri tällä hetkellä pässinpää ja typerys metsästystalousministeri leppä. Kengänkuva perseeseen ja heti ja tehtävään tulee etsiä osaava metsätalousministeri.
Ehdottoman eksaktia, kuten kasvuvastaavan professorin väite vuonna 2007 mitatusta metsiköstä (jyväskylän lähellä, ei missään brasiliassa), jossa on (ja oli) 650 runkoa hehtaarilla ja jokainen runko oli (ja on nyt paljon isompi) kasvuvaipaltaan 30 neliömetriä ja lustonohuudeltaan luokkaa 3 millimetriä. Tämä eksakti professori väitti, että kylläsetoistakymmentäkuutiotakasvaa. Kasvaa aivan varmasti, mutta monta toistakymmentäkuutiota.
Täällä keskustelu on samantasoista täpertämistä. Ei olla edes asian vieressä. Puhumattakaan että oltaisiin kartalla. Lumikkohypoteetikoiden (ja -hypoteesin) luokkaa. Se eksaktius. Sokeat sokeita taluttamassa.
Maailman vanhimman tiedeakatemian (royal society) tunnuslause on nullius in verba, joka tarkoittaa, että kyseenalaista auktoriteetit, älä usko kaikkia tarinoita.
Näkyy sahalan paroonikin (velijussijalkanen) kommentoineen tuota HS:n kirjoitusta. Hänen mukaansa nykymetodeillakin olisi helppo tuottaa 50 miljoonaa kiintoa enemmän puuta vuodessa.
Poistamalla sorkkaeläimet varsinaiselta puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria) avautuu mahdollisuus tuottaa laadukasta puuta 200 miljoonaa kiintoa vuodessa.
Tähän maahan tulee saada metsätalousministeri nykyisen metsästystalousministerin paikalle. Näin toimien suomesta tulee norjan veroinen rahamahti sillä erotuksella, että norjalta loppuu öljy, mutta meillä puun kasvu vaan kiihtyy, kun nopeakasvuisten lehtipuiden karike aiheuttaa positiivisen kierteen.
Haastattelin vuosia sitten myyrä- ja punkkitutkimusta varten naapurin 1921 syntynyttä vanhaa isäntää (a jalkanen toimi sihteerinä), joka on edelleen erittäin terävä. Hän kertoi, että koko 30-luvun oli ollut erittäin vahva kanalintukanta (itse oli aloittanut metsästyksen kymmenvuotiaana). Vahvimmillaan se (siis kanalintukanta) oli ollut heti sotien jälkeen (miehillä oli ollut silloin muuta ampumista kuin kanalintuja). Kysyin kettukannasta. Juuri sodan jälkeen oli ollut myös kettuja eniten. Yksi naapurin mies oli ampunut tästä ympäriltä yli 50 kettua yhdessä talvessa suunnilleen 5000 hehtaarin alalta. Siitä oli sitten alkanut kanalintukannan romahdus, joka tulee jatkumaan.
Myyränsyöjien holtiton tappaminen on aiheuttanut sekä kanalintukannan romahduksen että punkkivälitteisten myyrätautien (borrelioosi, puutiaisaivokuume…) räjähdysmäinen nousun.
Kun myyränsyöjät (kettu, näätä, supikoira, minkki…) rauhoitetaan, niin punkkivälitteiset myyrätaudit vähenevät luokkaa 95 prosenttia. Tämä on saatu selville Royal Societyn julkaisemassa tutkimuksessa, jota ei ole edes kommentoitu suomessa (ruotsissa sentään on).
