Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Sellu on niin hyvä bisnes, että alalle ei haluta uusia toimijoita. Ja se bisnes paranee koko ajan, kun muovit korvataan biohajoavilla.
Seuraavaksi tulee kemin laitos. Janiinedelleen.
Viisitoistavuotias (15) keskimääräinen ensiharvennettu rauduskoivikko (1000 runkoa/ha) kasvaa helposti viiden (5) millin luston. Viiden (5) neliön kasvuvaipalla 25 litraa runkoa kohti (vuodessa). Hehtaarituotto 25 kiintoa vuodessa (lannoittamatta, ja viljavuus paranee massiivisesti koivun karikkeella). Ja metsästystalousministeri on syvästi huolissaan hirvien riittävyydestä.
Lääkärikirja Duodecim ohjeistaa lääkäreitä (päivitys 28.06.2019): ”…Luonnossa Lymen borrelia on pienten jyrsijöiden bakteeri… …Positiiviset vasta-ainetulokset ovat niin yleisiä muustakin syystä kuin aktiivisesta borraliainfektiosta johtuvina, että jos koko väestö testattaisiin, niin 90%:lla positiivisen tuloksen saajista syy siihen olisi muu kuin borreliainfektio… …Tutkittu tieto ja siihen perustuvat suositukset ovat lääkäreitä velvoittavia, ja lääkäreillä on velvollisuus seurata tiedon muuttumista ja reagoida siihen…”
Metsästäjäjärjestöjen agitaattoreilla ja politrukeilla ei ole vastaavia velvoitteita eikä velvollisuuksia.
Valtakunnallinen Riistaneuvosto siteeraa tuossa vastineessaan samaa lähdettä kuin helsingin sanomat, eli professori jukka hytöstä turun yliopistosta. Mutta mitä tämä hytönen oikein sanookaan: ”…Borreliabakteerin vasta-aineita löytyi neljästä prosentista vuoden 2011 näytteistä, mutta 50 vuoden takaisissa näytteissä niitä oli peräti 20 prosentissa eli joka viidennessä… …Pidän mahdollisena, että takana on borrelioosi…”
Sillä lailla: pidän mahdollisena
Noista 50 vuoden takaisista näytteistä enintään 2 (kaksi) prosenttia on teoriassa borreliaa. Luku on todennäköisesti tuotakin pienempi, sillä saman vasta-ainereaktion tuottavat syfilis eli kuppa, herpes eli yskänrokko ja tuberkuloosi eli keuhkotauti, jotka kaikki olivat tuolloin 50 vuotta sitten hyvin yleisiä.
Timppa: …Eivät metsästäjät hirviä kasvata vaan ampuvat niitä…
Jukka bisi väitöskirjassaan (vuodelta 2010): …Suomalaiseen metsästykseen liittyy hallinnollinen erikoisuus, jossa vapaaehtoiset metsästäjät muodostavat riistahallinnon perustan… …Metsästysseura hallinnoi seuran alueen metsästystä jäsenistönsä kautta ja päättää saaliskiintiöistä lukuun ottamatta sellaisia lajeja, jotka ovat pyyntiluvanvaraisia. Tällöin pyyntiluvan myöntää alueellinen riistaanhoitopiiri, jonka päätöksiä ovat tekemässä metsästäjien omat edustajat… …tyytymättömyys suomalaista metsästäjävetoista riistahallintoa kohtaan tuli konkreettisesti esiin…
Sorkkaeläimiä metsästää meillä satatuhatta (100000) henkilöä, josta joukosta suurin osa ei omista metsää.
Tämä tolkuttomuus johtuu siitä, että vuohi (satatuhatta sorkkaeläinlaiduntajaa, niitä holtittomia) on päästetty kaalimaan vartijaksi. Haaremin vartijaksi pääsevät vain eunukit.
Arja H kirjoittaa: …ovatko epäjärkevät metsäalan ihmiset kerääntyneet maa- ja metsätalousminiteriöön… (miniteriö?)
Meillä ei ole lainkaan metsätalousministeriötä, puhumattakaan että olisi metsätalousministeri. Meillä on valitettavasti vain metsästystalousministeriö jota johtaa varsinainen yleisnero metsästystalousministeri.
Metsiemme pinta-alasta 40% on kuivia tai kuivahkoja kankaita joilla menestyy vain mänty. Taimet istuttanut metsäyhtiö olisi osoittanut täydellistä holtittomuutta ja heikkolahjaisuutta, jos se olisi istuttanut jotain muuta kuin mäntyä.
Loput metsäpinta-alastamme (12 miljoonaa hehtaaria) on tuoretta kangasta tai vieläkin satoisampaa. Oma henkilökohtainen kokemukseni on, että noilla mailla (keskellä maata, kuopion korkeudella) rauduskoivu on paras vaihtoehto. Muutaman kerran olen onnistunut kasvattamaan (aikaa istutuksesta 15-vuotta) rauduskoivikon ensiharvennusvaiheeseen, jolloin olen jättänyt 1000 runkoa hehtaarille. Olen mitannut tuollaisen rungon parametrit, jotka ovat: kasvuvaippa luokkaa 5 neliömetriä, lustonohuus välillä 5-10 millimetriä. Kasvu tuossa vaiheessa on minimissään 25 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Tarkoittaa sitä, että holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen puuntuotantoa alentava vaikutus on vähintään 200 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.
Meillä on koivulle otollisia kasvupaikkoja 60% metsäpinta-alasta (12 miljoonaa hehtaaria).
Muutaman kerran olen onnistunut saattamaan rauduskoivikon ensiharvennusvaiheeseen (istutuksesta jopa vähemmän kuin 15-vuotta), jolloin olen jättänyt pystyyn 1000 runkoa hehtaarille. Ajourilta poistamieni valtapuiden lustonohuus on tuossa vaiheessa ollut 5-10 millimetriä ja kasvuvaippa luokkaa 5 neliömetriä. Tuosta on helposti laskettavissa holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen aiheuttama kasvutappio.
Venäjä on 54 kertaa suomen kokoinen. Hirviä siellä on viisisataatuhatta (500000). Viisi kertaa suomen hirvimäärä. Pinta-alayksikköä kohti kymmenesosa maamme vastaavasta. Susia taitaa olla 50000. Tuo venäjän vaikutus ulottuu meillä ainakin ilomantsiin, jossa on metsästystalousministeri lepän mukaan liian vähän hirviä.
Luontainen hirvikanta (10000) antaisi mahdollisuuden tuottaa vuositasolla helposti 100 miljoonaa kiintokuutiometriä lisää laadukasta puuta. Vaikutus kansantalouteen ainakin 15 miljardia (lisää).
Rauduskoivu ja mänty eivät tarvitse suojavaa ylispuustoa. Vain kuusi tarvitsee. Kuusihan hiipii luonnostaan erityisesti koivujen helmaan. Meillä satatuhatta (100000) holtitonta sorkkaeläinlaiduntajaa on päättänyt, että tuo luonnonlaki kumotaan. Ja näin menetetään vuositasolla 100 miljoonan kiintokuutiometrin kasvu.
Avohakkuualueet ovat myyrien kannalta marginaalihabitaatteja, joilla niitä esiintyy, kun petouhka puuttuu. Tutkimuksissa on saatu selville, että myyrät poistuvat avohakkuualueelta pelkän lumikon hajun lisäämisen ansiosta.
Itse olen tehnyt tutkimusta myyrien määrästä taimikoissa yli 10 vuotta. Ja se tutkimus kertoo, että vakiintuneella kettureviirillä myyriä tulee sadasta loukusta vuorokaudessa 0-2, kun taas sieltä, mistä ketut tapetaan, tyypillisesti 0-50, joskus jopa enemmän.
Mitä taas tulee väitteeseen, että borrelioosi olisi ollut yleinen 50 vuotta sitten, vastaa itse väittäjä (turun yliopiston professori jukka hytönen): ”…pidän mahdollisena, että takana oli borrelioosi…” Saman vasta-ainereaktion antavat kuppa, tuberkuloosi ja yskänrokko eli huuliherpes.
Lukijoiden kuvista kun löytyy 1991 istutettu männikkö, jonka harvensimme toisen kerran 2015. Viimeinen eli kolmas harvennus tulee nyt. 29 vuotta istutuksesta. Satoa on tullut tähän mennessä luokkaa 200 kiintoa/ha. Tuolle kuviolle levitin MNP1:stä vuonna 2006 luokkaa 600 kg/ha. Hakkuutähteisiin sitoutuneet ravinteet ovat riittäneet tähän asti. Näyttää vahvasti sitä, että hyvinhoidetulla täystiheällä männiköllä ensimmäinen lannoitus kannattaa ajoittaa ennen ensiharvennusta.
Lukijoiden kuvissa on toinenkin kuvio (vieläpä samalta tilalta, istutettu 1987; niissä kuvissa sihteerini a jalkanen pitelee mittanauhaa petäjän ympärillä), jossa marssijärjestys on ollut sama.
