Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Siis: …keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaaria vuodessa…
Tuossa 1968 istuttamassani taimikossa hirvi vaihtoi männyn hieskoivuksi. Todella massiivinen laatua alentava vaikutus.
Ja tuota hieskoivikkoa ei rekisteröidä hirvituhoksi, vaikka se on sitä pahimmasta päästä. Tuon tyyppisiä hirvituhoja on meillä miljoonia hehtaareita.
Juuri päätehakkautin alueen, jonka istutin männylle 1968. Suurin petäjä oli tässä täystiheässä metsässä 1,3 kiintoa. Mutta kun niitä petäjiä oli hirvien käsittelyn jäljiltä alle 100. Ja se käsittely alkoi 1970-luvulla, paljon pienemmän hirvikannan aikaan. Kuvio on kaksi (2) hehtaaria. Tuon hirvikäsittelyn jälkeen kuviolle kylväytyi rauduskoivikko, jota sitten harventelin. Hirvet viimeistelivät työn. Tuo rauduskoivikko oli 1970-1980-lukujen perua. Niitä (siis rauduskoivuja) kertyi myös alle 100 runkoa, mutta ne olivat sentään kiinnon puita. Pääpuulaji olikin hieskoivu (500 runkoa/ha), joka meilläpäin ei kelpaa hirvelle. Niiden koko oli luokkaa 300 litraa, käytännössä kaikki lahoja.
Tämä kuvio olisi tuottanut ilman hirviä laadukasta mäntyä 1000 kiintokuutiometriä. Nyt tuotto oli lähes kokonaan lahoa hieskoivua. Hirvituho luokkaa 20000 €uroa/ha.
En ole tehnyt yhtään hirvivahinkoilmoitusta, vaikka tuhottuja hehtaareita on kymmeniä (korvaukset ovat huono vitsi). Ja olisi vielä enemmän, jos uskaltaisi uudistaa sopivalla aineksella (mänty ja rauduskoivu). Jokainen hirvi tuhoaa 2,5 hehtaaria taimikkoa vuodessa. Nykyinen kanta tuhoaa 250000 hehtaaria, kaksi kertaa vuotuisen uudistusalan verran.
Meillä ei ole metsätalousministeriötä, puhumattakaan metsätalousministeristä.
Tämä julkaisu (metsälehti) jonka sivulle tätäkin naputtelen, on typerääkin typerämmän metsästystalousministeri lepän (tukipelle) käskyn alla.
Viimeinen virke tuossa jutussa: ”…Metsän kestävyyttä useita taudinaiheuttajia vastaan voi lisätä muun muassa puulajikierrolla, sekapuustolla ja kuusettumisen estämisellä…”
Puulajikierto ei tarkoita sitä (kuten nykyään joudutaan pakosta tekemään), että istutetaan kuusta kuusen perään (vaan rauduskoivua). Tuo kuusettumisen estäminen onkin mielenkiintoinen tapaus: tuossa kuuluisi olla kuusettaminen, joka johtuu holtittomasta sorkkaeläinlaidunnuksesta, jota johtaa metsästystalousministeri leppä.
Vielä tuolla lukee: Varma keino puhdistaa kasvupaikka juurikäävästä on puulajin vaihto. Tarkoittaa, että se puulaji vaihdetaan rauduskoivuksi.
Metsälehdessä (8/2007) oli juttua hirvilaidunten hoidosta. Siinä kerrotaan Tammelassa sijaitsevan Mustialan yhteismetsän (6260 hehtaaria) tilanteesta toiminnanjohtajansa suulla: ”15 vuoteen emme ole istuttaneet yhtäkään männyntainta. Koivunviljelyä ei voi ajatellakaan”, kertoo Kasper Nurmi.
Seuraavat tiedot perustuvat vertaisarvioiduissa tieteellisissä sarjoissa julkaistuihin tukimustuloksiin:
”…Hirvi on Suomen taimikoiden pahin tuhoeläin. Korkea hirvikanta on tärkein hirvituhoriskiä lisäävä tekijä. Vakavia ja täydellisiä tuhoja oli 105000 hehtaaria (tarkastelujakso 2009-2013)…”
Minäkin näin sen linkin. Laita planter eliisalle huomautus asiasta, tämä holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien hyysäys saa vähitellen loppua.
Tämä metsälehtihän on todellisuudessa metsästyslehti: maa- ja metsästystalousministeriön alainen julkaisu. Kyseistä ministeriötä johtaa tällä hetkellä metsästystalousministeri leppä.
Kun uudistus on tehty oikein, niin 40% uudistusalasta on uudistettu männyllä (kuivat ja kuivahkot kankaat) ja 60% rauduskoivulla (tuoreet kankaat ja viljavammat). Kuusi on marginaalilaji, joka hiipii huonotuottoisena edellisten alle. Tämä on sekä ekologisesti että ekonomisesti paras vaihtoehto.
…”Minkin saalistuksen vaikutuksesta vesilintuihin on aikaisemmin ollut vain vähän tietoa, mutta ainakin joillekin lajeille, kuten nokikanalle ja pienikokoisille sorsille, sillä saattaa olla merkitystä (Ferreras & Macdonald 1999, Opermanis ym. 2001). Lisäksi minkki on tuntuvasti edesauttanut vesimyyräkantojen jyrkkää laskua Brittein saarilla, missä laji on hävinnyt laajoilta alueilta ja julistettu uhanalaiseksi (Woodroffe & Lawton 1990, Aars ym. 2001).”…
…metsä taimettuu luontaisesti…
Takuulla taimettuu. Mutta ei aloittaja timpan tavalla (istuttaa kuusta joka paikkaan). Kun se luontainen kierto saavuttaa huippunsa (lahot kuuset kaatuvat myrskyssä tai palavat), niin kuiville kankaille (40% maamme metsämaista) leviää luonnostaan mänty, niille tuoreemmille (60% metsiemme pinta-alasta) rauduskoivu. Nämä molemmat vaativat avoimen vaiheen uudistuakseen luontaisesti.
