Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Me (minä ja poika, mty, my, my, ky) myimme täkäläiselle energiayhtiölle hankintana rankapuuta. 300-600 oli pituus, läpimitta 30 milliin asti, laatu mitä vaan (lahotkin kelpasivat) ja kaikki puulajit. Luottomiehet tekivät ja ajoivat tavaran laaniin. Savotalle oli varattu aikaa kolme (3) kuukautta. Motomies lähetti mittaustodistuksen ostajalle noin 500 kiinnon välein. Tili tuli säännöllisesti kuukauden päästä. Motomitan mukaan. Kuljetus käyttöpaikkaan välittömästi kun tavara oli rekan ulottuvilla. Hinta reilusti yli kuitupuiden hankintahinnan.
Tuossa samassa jutussa kerrotaan: ”…Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi, että hirviä oli viime metsästyskauden jäljiltä nyt 79000-93000…”
Nykyisin samaa luokkaa. Samat ongelmat.
<p>Metsälehti 8/2007: ”…Tammelassa sijaitsevan Mustialan yhteismetsän… …15 vuoteen emme ole istuttaneet yhtäkään männyntainta. Koivunviljelyä ei voi ajatellakaan… …hirvet ohjaavat metsien hoitoa… …harvassa taimikossa sinnittelee pensaita muistuttavia koivuja ja tupsulatvaisia mäntyjä. Kuuselle maaperä on liian karu… …hirvikanta on 2,5/1000ha…”</p><p>Tällä hetkellä hirvikanta on huomattavasti korkeampi.</p>
60-luvulla sotilaskoulutuksessa (päällystö) opetettiin, että vihollista ei saa tappaa vaan haavoittaa. Silloin on kolme (3) vastustajaa pois pelistä. Yksi (1) kannettavana ja kaksi (2) kantajana. Juuri noilla tähän tarkoitukseen suunnitelluilla kaliibereilla (0,3 tuumaa) homma hoituu parhaiten.
Nämä 0,3 tuuman (,308, 30-06) kaliiberithan on suunniteltu ihmisen haavoittamiseen. Lisätehoa antaa sitten äärimmäinen risuherkkyys (vähäisistäkin esteistä singahtelevat luodit), jolloin luodit pitävät pelottavaa ääntä viuhuessaan ympärillä. Mutta suurriistakäyttöön suunnitelluista (alkaen ,338) ei saa sellaista efektiä.
Juuri koskaan metsässä ei ole noille hiirikaliibereille (,308, 30-06) otollisia olosuhteita. Lähes aina on jotain risua edessä, jolloin prinsessakaliiberisella ”metsästävä” hirvihorkkainen neiti joutuu turvautumaan paikkolaukauksiin, jotka harvoin tuottavat toivottua tulosta (luodit vaan ulvovat ilmassa). Jonkin verran on käytännön kokemusta noista hommista karttunut kun on tullut oltua mukana kahdeksalla (8) vuosikymmenellä.
Eivät nuo patruunat ole neljäviiskasiinkaan hinnan kiroissa, kun itse lataa.
Olin ensimmäisen kerran ajopoikana hirvimetsällä 1959. Hirviä ei silloin näkynyt, mutta ajoukot ampuivat reput täyteen kanalintuja. Muutamia jäniksiäkin taisi tulla.
,308:lla olen ampunut kaksi (2) hirveä, molemmat metsäautotieltä, aseessa oli kiikari, sen kanssa ei ehtinyt ampua enempää. Ei kyllä olisi osunutkaan, on niin risuherkkä kaliiberi. Neitien ja prinsessojen hiiripyssy.
9,3x53r:llä ammuin kerran tuplan, ei kiikaria. Hyvä hirvikaliiberi, ei risuherkkä.
,338win.magilla olen ampunut yhden triplan ja parikymmentä tuplaa, ei kiikaria. Hyvä hirvikaliiberi, ei risuherkkä.
,458win.magilla olen ampunut myös parikymmentä tuplaa. Yksi tuplista tuli luotien läpäistyä ensin 30-senttiset (ohuus) männyt. Avotähtäimellä ehtii ampua useita juoksevia hirviä samaan kasaan. Tässäkään aseessa ei ole kiikaria. Poikkeuksellisen hyvä hirvikaliiberi. Ei neideille eikä prinsessoille.
Minulla on useita 100 pisteen sarjoja kymmeneen juoksuun. Täysin käsivaralta. Useimmiten tulos on luokkaa 98. Tikka m55 sporter ,308, weaver 12x.
<p>Tullut muutamia kertoja liikuttua noilla Sahalan mailla myyrätutkimuksen tiimoilta.</p>
<p>Siellä ei ole sallittu tappaa kettuja muutamaan miesmuistiin.</p>
<p>Ei ole ollut koskaan myyrätuhoja.</p>
<p>Isäntä metsästää itse hirvet.</p>
<p>Vaikka tuo tutkimusten maasto-osio ajoittuu pahimpaan hirvikärpäsaikaan, emme ole kertaakaan tavanneet yhtään hirvikärpästä. Etsinnöistä huolimatta emme ole löytäneet sieltä myöskään yhtään punkkia.</p>
<p>Kaikki koivikot ja männiköt ovat pystykarsittuja (satoja hehtaareita). Istutetusta puusta koivua näyttää olevan 80 prosenttia. En ole huomannut nuoria istutettuja kuusikoita, mutta koivikot näyttävät kuusettuvan itsestään.</p>
<p><p>Tullut muutamia kertoja liikuttua noilla Sahalan mailla myyrätutkimuksen tiimoilta.</p><p>Siellä ei ole sallittu tappaa kettuja muutamaan miesmuistiin.</p><p>Ei ole ollut koskaan myyrätuhoja.</p><p>Isäntä metsästää itse hirvet.</p><p>Vaikka tuo tutkimusten maasto-osio ajoittuu pahimpaan hirvikärpäsaikaan, emme ole kertaakaan tavanneet yhtään hirvikärpästä. Etsinnöistä huolimatta emme ole löytäneet sieltä myöskään yhtään punkkia.</p><p>Kaikki koivikot ja männiköt ovat pystykarsittuja (satoja hehtaareita). Istutetusta puusta koivua näyttää olevan luokkaa 80 prosenttia. En ole huomannut nuoria istutettuja kuusikoita, mutta koivikot näyttävät kuusettuvan itsestään.</p></p>