Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Minulla vanhin istutuskoivikko on vuodelta 1982. Keväällä 2014 (7 kasvukautta sitten) tehdyn metsätaloussuunnitelman mukaan tuolloin kaksi kertaa harvennetulla kuviolla oli seuraavat arvot: ikä 32, ppa 21, rluku 506, lpm 23, pit 23, tilavuus 215 m3/ha, tukkia 65, kuitua 144, kasvu 13,3 m3/ha/vuosi. Kolmas harvennus tehtiin syksyllä 2016. Nyt siinä kasvaa luokkaa 300/ha. Lpm on nyt reilusti yli 30. Tarkoitus on päätehakata 2025 (43 vuotta istutuksesta).
Alle on ilmestynyt sankka kuusentaimikko.
Minulla on muutama vuosi sitten ensiharvennettu kylvökoivikko. Siinä oli muistaakseni luokkaa 10 prosenttia jalostettua siementä. Tämä jalostettu aineisto näkyi hyvin kylvötuppaissa erittäin etukasvuisena. Ei tarvinnut varhaisperkausta (taimikko nousi nopeasti hirviltä ja heiniltä karkuun, suurin osa tuli kuitenkin syödyksi), pelkkä taimikonhoito riitti.
Metsätieteen aikakauskirja 2/2007:
”…Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa korkea hirvikanta ohjaa metsänuudistamisessa puuvalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi. Hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja pitkällä tähtäyksellä metsätalouden kannattavuutta, metsien monimuotoisuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista…”
Jos asia kiinnostaa, niin kannattaa lukaista Royal Societyn julkaisema tutkimus, joka kertoo millä tavalla puutiaiset (ja samalla borrelia ja muut punkkivälitteiset myyrätaudit) käytännössä haviävät kokonaan: Cascading effects of predator activity on tick-borne disease risk.
Toinen asiaa valaiseva: Deer, predators, and the emergence of Lyme disease.
Tuon 2012 uudistusalan rivien läpikulku tuottaa jo huomattavaa tuskaa.
Tuossa päätehakkauttamassani rivissä ensimmäiset 40 vuotta tuottivat 100 kiintoa. Kohtuullinen tulos vertaa mihin tahansa muuhun metodiin.
2012 uudistin ensimmäisen alueen (4 ha) tuosta alkuperäisestä ideasta kehittämälläni metodilla. Käännätin luottokuokkijalla luiskakauhalla pari metriä leveän yhtenäisen penkin (baana kuin sileä jalkakäytävä), jossa on kuntta kunttaa vasten. Siihen sitten kuusentaimet metrin välein. Riviväli 10 metriä. Tämä alue on rinnemaata, ei tarvinnut ojia. Raju kasvu, minkäänlaista raivaamista ei ole vielä tarvinnut. Istutuspenkki ei ole myöskään heinittynyt (rivi varjostaa riittävästi).
Uusimman rivimenetelmäuudistusalan (6,2 hehtaaria, näkyy keittiöni ikkunasta vajaan kilometrin päässä) kuokitin naveromätästämällä siten, että naveron molemmin puolin tuli yhtenäinen sileä baana, joiden väli on 5 metriä. Seuraava navero sitten 10 metriä edellisestä, jne. Tämä alue on melko tasaista, siksi naverot. Jälleen taimet metrin välein. Ensimmäiseen naveropaririviin kuusentaimet, seuraavaan männyn ja seuraavaan rauduskoivut. Istutus 2018. Suurimmat hirviltä säästyneet rauduskoivut 4-metrisiä, männyt metrin luokkaa ja kuuset puolimetrisiä. Kuuset kärsineet viime vuosien kuivuudesta.
Nämä molemmat uudistusalat näkyvät hyvin kansalaisen karttapaikan satelliittikuvissa. Ei voi erehtyä jos osuu näkökenttään.
Tuo keskustelu käytiin 2019 syksyllä Rautalammilla.
Tuttu puuntuottaja (1000+ hehtaaria), tosin maanviljelijä titteliltään, kertoi käyvänsä istumassa moton kopissa tarkkailemassa joka päivä hakkuun ajan. Sanoi kannattavan. Mikko Tiirola seurasi sitä keskustelua vierestä ja kommentoi: ”luottamus hyvä, kontrolli paras”
Juuri tuota riviä ei ole koskaan lannoitettu. Nyt siinä kasvaa taas kuitukokoinen puusto, joka lannoitetaan ensi vuonna (2021) boorilla. Pohja on lehtomainen kangas.
”…Harvennuskoivu oli 58 €uroa tienvarressa (Hakawood). Osti 16 senttiin (teko ja ajo yhteensä 10 €uroa/kiinto)…”
Hakawood ei osta kuin koivutukkia. Ja tuossa ovat hinnat (dokumentit löytyvät kirjanpidostani). Työnhintaan saattaa olla vaikutusta, kun harvennukselta (alaharvennus vieläpä) kertyy 150-200 kiintoa hehtaarilta. Ehkä silläkin, kun välillä saa harventaa samaa savottaa kuukaudenkin.