Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Ylimääräinen tuotettu puu (siis vähintään 100 miljoonaa kiintoa vuodessa, kunhan sorkkaeläinlaidunnus suitsitaan) olisi mahdollista jalostaa vaikka nestemäisiksi polttoaineiksi (laitokset ovat jo valmiina, samoin kuljetusvälineet, siis tankkerit) ja viedä ulos. Paluulastina toisi sitten setelit, joita voisi jakaa myös MTK:laisille. Laadukkaille männyn- ja koivuntyvillekin löytyy kyllä ottajia. Muovi tullaan korvaamaan sellulla, joka on erittäin monipuolinen raaka-aine.
Mitä taas kuusi- ja mäntytukin hintaan tulee, niin sen määrittävät sellufirmat juuri sille tasolle, että sahurit eivät pääse rakentamaan itselleen setelipainoa (sellutehdasta). Sahurin nenä saa olla nippanappa pinnalla, muutama saa hukkuakin.
Ilman hirviä olisi mahdollista tuottaa puuta 200 miljoonaa kiintoa vuodessa. Helposti. Lisäys (luokkaa 100 miljoonaa kiintoa) olisi kokonaan käytettävissä kaupallisesti, jolloin metsäsektori kolminkertaistuisi.
Juuri tuo nikulahan todisti, että yksi (1) hirvi tuhoaa vuodessa 2,5 hehtaaria taimikkoa. Vuotuinen uudistusala (pääasiassa kuusta kuusenjuurikääviköihin ja kuiville kankaille) on luokkaa 125000 hehtaaria. Satatuhatta hirveä, joka on talvikanta, (sama määrä kuin holtittomia sorkkaeläinlaiduntajia) tuhoaa tuplaten tuon määrän.
Täällä ei yleensäkään ole nuo numerot oikein hallussa. Esimerkki: kasvuvastaava professori väitti kivenkovaa, että 650 runkoa/ha, joista jokainen kasvaa 100 litraa vuodessa (kasvuvaippa 30 neliötä, lusto 3,5 millimetriä): kylläsetoistakymmentäkuutiotakasvaa.
Seurat pitävät yhteisen palaverin (juuri näihin aikoihin) ja päättävät, joko hirviä on liian vähän. On tietysti poikkeuksiakin, kuten sahalan parooni velijussijalkanen, joka rohmuaa joka vuosi riittävästi lupia omille mailleen ja uudistaa kaikki metsänsä rauduskoivulla ja männyllä. On tullut kierreltyä tutkimushommissa hänen metsissään: ei koskaan yhtään hirvikärpästä.
Täällä (hirviä metsästyskauden jälkeen vähintään 5/1000ha) ne niinsanotut pankkiluvat ovat seurojen sopimia maksimeja, siis eivät mitään erillisiä lupia. Maattomat persaukiset holtittomat laiduntajat (enemmistönä jopa täällä metsäsuomen seuroissa) pitävät niillä huolen, että metsästettävä ei käy liian vähiin. Jos tuollainen uhkaa, niin metsästys lopetetaan.
Olen ollut mukana tuossa ruljanssissa vuodesta 1959 alkaen, joten tämä on ihan sisäpiirin tietoa. Puuntuottajilla ei ole mitään jakoa noissa pöydissä.
Systeemi on läpimätä. Meillä ei ole metsätalousministeriötä, puhumattakaan metsätalousministeristä. Ministeriötä johtaa hirvenmetsästäjien (satatuhatta aktiivia) peesailija.
Riippuu vähän kuokkijan taidoista ja myös maaston kivisyydestä, mutta taitava kääntää luokkaa 20 cm ohuen siivun baanaksi; ikäänkuin palkeenkielen, vähemmän taitava ottaa sen siivun tulevien baanojen välistä ja pudottaa sen pinta (siis kuntta) alaspäin baanalle. On oleellista, että juuripaakun pää ulottuu kunttaan (jossa on kaksi kunttaa vastakkain) asti. Siinä on otollinen paikka juurien levitä. Näin minä olen tuon kasvuräjähdyksen tulkinnut.
Tuossa laskussa lukee: Metsähakkuu ja kuljetus tukit 10.00€/m3
Metsähakkuu ja kuljetus kuidut 14,63€/m3
Nuo ovat ne menot. Ja sitten tulot: Koivuparru (16-20cm) 44€/m3
Koivutukki 58€/m3
Ja nämä ovat sitten harvennuspuuta. Ei muita kuluja. Koivuparrun taksa sama kuin tukilla.
Samalta vuodelta (2020) pystykauppa, joka oli perua huippusuhdanteesta parin vuoden takaa: Koivutukki (20cm+) 40€/m3
Koivukuitu 17€/m3
Nämäkin olivat harvennuspuuta (628,4 m3), kohtuullisen suuren päätehakkuun kylkiäisenä (tuhansia kuutioita)
Myllyn Mies Oy (terho hakkarainen), välittää puut Hakawoodille. Hinta tosin on välillä 16-20cm vain luokkaa 50% korkeampi kuin kuidulla, joksi tuo kaliiberi menee sellufirmoilla. Alkaen 20 cm ylöspäin myös selkeästi parempi kuin isoilla ostajilla. Myös ihan huipputyvetkin haluaa ostaa. Niillä on tosin muitakin ottajia.
Ostaa noin sadan kilometrin säteeltä tuotantolaitoksesta.
Tuo kaksi kunttaa vastakkain on kasvualustana ihan eri luokkaa kuin kääntömätäs. Siitä kasvu alkaa kuin tykinsuusta. Tuo 1,5 metriä taas on täällä taannut sen, että ei ole tarvinnut käydä heinäämässä (kaatuneet heinät eivät yllä taimien päälle).
Mittasin juuri tuon 1952 istutetun koealan leikoista kasvua. Rk 40 cm rungon kasvusta ensimmäinen 40-vuotta oli tuottanut 700 litraa. Nykytaimilla kiintokuutio tulee todennäköisesti täyteen samanlaisella kasvupohjalla samassa ajassa kymmenen metrin rivi- ja metrin taimivälillä (1000 tainta/ha). 600-700 tukkirunkoa. Myös kuitukokoisista päätehakkuutaksa.
Mitä tuohon aloittajan ongelmaan tulee, niin minä istuttaisin kymmenen metrin rivivälillä joka toiseen baanaan kuuset ja joka toiseen rauduskoivut (500+500).
