Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa timpankin vähän miettiä mitä kirjoittaa. Tuo lumikkohypoteesi on se sitaatioklassikko, joka on tehnyt henttosesta maamme kuuluisimman ja tiettyjen piirien suuresti arvostaman tiedemiehen. Ei ole soveliasta edes ajatella, että se hypoteesi ei pidä paikkaansa. Onhan se todistettu lähes viidenkymmenen (50) tohtorinväitöskirjan voimin, joiden kaikkien takapiruna on ainakin jossain määrin ollut tämä lähes ainoa kansainvälinen kuuluisuutemme.
Tuosta tajun kommentista voi päätellä, että nyt ovat amatöörit asialla.
Seuraavaksi ote helsingin yliopistossa kärpän ja lumikon populaatiodynamiikkaa tutkivan ja kyseisestä aiheesta väitöskirjankin tehneen paavo hellstedtin kirjoituksesta suomen luonto-lehdessä (9/2011):
”Erikoistumisesta johtuen lumikot sananmukaisesti etsivät myyriä viimeiseeen hengenvetoon. Tämä lumikon ominaisuus painaa myyrämäärät romahduksen aikana pohjalukemiin.
Lumikoille saaliin loppuminen on kuolinisku. Ne hupenevat lähes olemattomiin. Se antaa taas myyrille tilaisuuden lisääntymiseen melko petovapaassa ympäristössä, ja pian niitä on jälleen joka kolossa”.Nyt timppa on täysin väärässä. Professori henttonen lausui viime syyskuussa: ”Syklit ovat suorassa suhteessa petojen, erityisesti lumikon, runsauteen. Kun myyräsykli tulee huippuunsa, lumikoilla alkaa mennä hyvin. Lumikoita on paljon, ja ne syövät myyriä niin paljon, että myyrien kanta romahtaa”.
Asko Kaikusalo kertoi minulle lumikon syövän laboratorio-olosuhteissa 2-3 myyrää viikossa, kun taas kettu oli syönyt 27 myyrää kahdessa tunnissa. Ketun syöntitehoa ei oltu pystytty täysin selvittämään, kun mistään ei oltu saatu riittävästi myyriä asian todistamiseksi.
Näin lumikko tuli todistettua tehokkaimmaksi myyräntappajaksi.Muuten professori henttosen tekemä johtopäätös. Asko oli esittänyt vastalauseen, mutta henttonen oli karjaissut: ”KUKA TÄSSÄ ON PROFESSORI”.
Tämä suorittava porrashan varsinainen suhari on: ” Paikallisia hirvivahinkoja SAATTAA esiintyä syrjäisillä seuduilla…”
Hakee verkosta otsikolla: ”hirvikannan harventaminen välttämätöntä”, ja lukee jutun (kannattaa ainakin puuntuottajien lukea).
Siinä kerrotaan muunmuassa, että pelkästään etelä-savossa on viimeisen VMI:n mukaan ollut laatua alentavia tai vakavia hirvituhoja PERÄTI 90000 hehtaarin alalla. Muutaman kunnan pinta-alan verran.
Allekirjoittajina ovat järvi-suomen metsänomistajaliiton ja etelä-savon metsäkeskuksen johtajat.
Edelliselle.
Pöllöjä, joiden keskipaino on muutamia satoja grammoja, on maassamme 20000-30000 paria.
Sitävastoin myyriä pääravintonaan käyttäviä supikoiria, joiden päähabitaatti on heinittynyt hakkuuaukea eli taimikko ja joiden ravinnosta puolet koostui myyristä aikana, jolloin ei ollut myyrien aiheuttamia metsätuhoja, tapetaan sumeilematta seurauksista piittaamatta lähes 200000 vuodessa.
