Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Sorkkaeläinlaidunnuksen lopettaminen antaa mahdollisuuden tuottaa puuta vähintään 200 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa (helposti). Määrän lisäksi sorkkaeläintuhovapaa laatu on omaa luokkaansa, puhumattakaan biodiversiteetistä. Sorkkaeläinlaidunnus (hirvi, poro, valkopersepeura, metsäkauris) on selkeä ykkösongelma (tosin tyhmyys on sitäkin pahempi).
Kaikenkattavasta tyhmyydesta ja kiipijyydestä löytyy loistava esimerkki (metsälehti 8/2007), kun kaikkitietävä kasvuvastaava väitti että kylläsetoistakymmentäkuutiotakasvaa. Kyseessa oli kuusikko, jossa hehtaarin alalla oli (ja on) 650 runkoa, joiden kasvuvaippa oli 30 neliötä ja lustonohuus 3 millimetriä. Vihreätkään eivät selvästikään osaa numeroita, mutta avaan tuota kuviota sen verran, että tuon kokoinen runko kasvaa noilla parametreillä luokkaa 0,1 kiintokuutiometri/vuosi. Että ei mene liian vaikeaksi, niin sata (100) runkoa kasvaa sen kymmenenkuutiota/vuosi.
Pyysin liki viikko sitten edustajaani MTK:ssa (metsävaltuuskunnan puheenjohtaja mikko tiirola) kommentoimaan vallitsevaa tilannetta tällä palstalla. Ei ole vielä ehtinyt. Tein mikolle selväksi, että pinta-alarajoitus pois ja puuntuottajalle oikeus päättää tuotantosuunnasta (puu vai hirvenliha). Tämä homma ei toimi muuten. Taitavia hirvenottajia kyllä löytyy. Jos ei itse osaa.
Mesuri mopotuski: ”…Supikoira on erityisen haitallinen maassa pesiville linnuille… …Samoin supi on yksi pahimpia rabieksen levittäjiä…”
Supikoiraa käsiteltiin erityisen perusteellisesti nisäkästieteen päivillä 2011: ”Kuten aina, kun mitä tahansa on paljon, on alettu syytellä eläintä milloin mistäkin haitasta. Eniten on epäilty supikoiran syövän riistalintuja ja niiden munia. Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta esitteli massiivisen aineiston, jossa oli mukana lähes kaikki supikoiran ruokavaliosta missään päin maailmaa tehty tutkimus. Tulos oli yksiselitteinen: kana- ja sorsalintujen osuus ruokavaliossa on mitätön, ja uhka riistalintukannoille kuviteltu.”
Entä tämä rabies. Siitä löytyy luotettavin tieto seuraavasta virastosta: European Centre for Disease Prevention and Control: ”…For 2018, one case of travel-relates rabies was reported by the United Kingdom. The case was bitten by cat in Morocco… …For 2015 none were reported…”
Euroopan unionin alueelta ei havaita joka vuosi edes yhtä rabiesta. Joten herrat ja rouvat voisivat hivenen hillitä tuota typerää revittelyä. Rabiekseen on kehitetty rokote 1880 (siis 140-vuotta sitten). Se tehoaa aina. Sen voi ottaa ennaltaehkäisevästi.
Supikoiran pääravintoa ovat myyrät, joissa eläviä borreliabakteereja (myös TBE-virusta) punkit välittävät eteenpäin. Montako myyrää jää levittämään punkkivälitteisiä myyrätauteja, kun pässinpäät metsästystalousministeri lepän johdolla tappavat vuosittain 200000 supikoiraa.
Meidän (me MTK:n jäsenet) mikkomme (Mikko Tiirola, METSÄtaloustuottajajärjestömme metsävaltuuskunnan puheenjohtaja) MTK:ssa vastasi kysymykseeni tässä ketjussa (01.10.2013 kello 14:38):
”…MTK vetoaa metsästyslakiin, jonka mukaan metsästysoikeudesta päättäminen on aina maanomistajalla – myös hirven metsästyksen osalta. Ministeriö näyttää luopuvan valtakunnallisesta tavoitehaarukasta. MTK:n mielestä se on huono uudistus. Tarvitsisimme neuvotteluihin perälaudan, jos muuta yhteisymmärrystä ei saada aikaiseksi. Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista…”
Mikko etujemme pyyteettömänä ajajana vaati jo yli seitsemän vuotta sitten hirvien talvikannaksi 1-2 yksilöä/1000 ha. Erittäin hyvä ja kannatettava välitavoite, kunnes olemme ennenkaikkea ekonomisesti, mutta myöskin ekologisesti kestävällä tasolla, joka on luokkaa 0,5/ 1000 ha.
Tuollaisia esityksiä tuottaa liian helppo hirvenampumakoe. Sen saa läpi käytännössä kuka vaan. Koe ammutaan pehmustetulla tuolilla sisätiloissa istuen tuen päältä.
Toisin oli ennen. Aloittaessani 60-luvulla koe ammuttiin määräajassa määrälaukauksilla käsivaralta noin neliön kokoisen korokkeen päällä seisten. Valvoja istui pulpettinsa ääressä muutaman metrin päässä ja yleisö kannusti vieressä. Moni ukko (naisia ei silloin näkynyt) ei saanut yhtään reikää paperihirven kuvaan (nykyisillä säännöillä samat tyypit ampuvat kokeen kerralla läpi huippupisteillä). Iso joukko ei saanut koetta läpi kymmenistä yrityksistä huolimatta. Koe karsi pois hirvihorkkaiset ja muut hermorauniot, neidit ja hiirulaiset. 1970 sitten ammuin ensimmäisen kokeen (koko RHY:n radan kautta aikojen ensimmäinen koe), johon kuului myös liikkuvaan maaliin ampuminen. Kerralla läpi. Edelleen taivasalla korokkeella seisten käsivaralta ilman tukea joukkojen kannustaessa vieressä. Koe hylättiin jos erehtyi nojaamaan patruunapöytään, joka oli siinä ammuntalavan edessä.
Hanhet ovat kärpäsenpaskan kokoinen ”ongelma” verrattuna holtittomaan jarijohtoiseen sorkkaeläinlaidunnukseen. Typerys kerää toisilta typeryksiltä ja täpertäjiltä irtopisteitä.
Vihreiden idoli ilkka hanski ( toinen suomalainen joka on kutsuttu royal societyn jäseneksi; ensimmäinen oli johan wallin, joka kutsuttiin 1741, johon tiedeakatemiaan on aikoinaan kutsuttu muunmuassa isaac newton, charles darwin, albert einstein) kirjoittaa kirjassaan viestejä saarilta: ”…Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta. Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia…”
Persujen mestarikseen tituleeraama puheenjohtaja puhuu petopolitiikasta, mutta ei tarkoita tuota, mitä ilkka hanskivainaa tarkoittaa.
Minä olen tuon lähteenojan mainitsema puhdasoppinen puuntuottaja enkä halua tuottaa taimikoillani persaukisilla maattomille holtittomilla (yhtä holtittomia kuin päällikkönsä) sorkkaeläinlaiduntajille yhtään hirvenlihaa. Mutta kun on pakko. Tänäänkin olisin saanut ammuttua kaksi (2) hirveä keittiöni terassilta. Mutta kun en saa ampua(toistaiseksi). Saldo olisi tänä syksynä omilta mailta 6-7 hirveä (eikä jäisi vielä tuohon) enintään yhden päivän työllä.
Pinta-alarajoitus ja lupajärjestelmä aiheuttavat tuon ongelman. Noista kun päästään eroon, niin hirvikanta on muutamassa vuodessa siedettävällä (enintään kymmenentuhatta yksilöä) tasolla.
”…Puhdasoppisimmat metsätaloudenharjoittajat taas vaativat, että tuhoeläimet pitää hävittää, ainakin omilta mailta. Perusteluna sanotaan, että toisen harrastusta ei pidä harjoittaa toisen elinkeinon kustannuksella…”
Mitä tähän sanoo maa- ja metsästystalousministeriön osastopäällikkö (ugh) pentti lähteenoja: ”…moni metsänomistaja on myös metsästäjä…”
Metsänomistajia on luokkaa 700000 (seitsemänsataatuhatta), sorkkaeläintenmetsästäjiä luokkaa 100000 (satatuhatta). Vaikka nuo kaikki (siis 100000) olisivat metsäomistajia, niin siitä huolimatta moni metsänomistaja ei olisi metsästäjä. Metsänomistajista luokkaa 5 % harrastaa sorkkaeläinmetsästystä.
Jokaisella metsänomistajalla tulee olla oikeus hävittää tuhoeläimet (sorkkaeläimet) omilta mailtaan.
