Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Ei tuohon tekstiisi tulkkia tarvitse.
Koko vaihtelee noissa meidänkin käyttämissämme yksivuotiaissa kuusentaimissa paljon. Kasvuunlähdön kannalta istutussyvyys on kuitenkin ratkaiseva. Ja ennenkaikkea kasvualustan valmistelu. Jopa vain 3 cm näkyvä taimi nousee ihan tyydyttävästi.
Heinäyksessä minä myös käytän keppiä. Pihlajakeppi, pituudeltaan 113 cm, ohuus kiinnipitokohdasta 25mm, sileäksi vuoltu. Vatut katkon raivausveitsellä. Maahanpoljetut ruohovartiset kasvit eivät kasvata uutta vartta, siksi en katko niitä.
Olen kehittänyt kasvualustan valmistelua. Tuo kehittely on edennyt siihen vaiheeseen, että muutaman viime vuoden istutukset ovat tarvinneet enää minimaalisen määrän heinäystä. Samoin istutustyö on helpottunut ratkaisevasti. Ja taimien kasvuunlähtö nopeutunut.
Nimimerkkien tapaamiseen uskaltautuvat pääsevät tutustumaan noihin tapion ohjeita muutamia valovuosia edellä oleviin metodeihini.
Heinäämistarvetta ei tosiaankaan esiinny, jos perustettu taimikko on jo kolmas kuusisukupolvi samalla paikalla, maa on silloin jo niin hapan ja ravinteeton. Monimuotoisuus kylläkin lisääntyy, sillä kyseinen kuusisukupolvi tulee olemaan juurikäävikkö, johon kuusenkirjanpainajat iskevät suurin joukoin.
visakallolle haaste haastavaan keskusteluun: kuka professori on vastannut kysymykseen: voiko myyrätuhoja estää:
”Keinoja on kolme. Ensimmäinen on kettu, toinen on kettu ja kolmas on kettu”.Vihje: vanhan palstan ylivoimaisesti kehutuin professori.
Törmäsin kerran tuollaiseen tapaukseen, jossa ei ollut aikomustakaan myydä; haettiin käypää hintaa perinnönjakoon.
Olen tavannut pari poikkeuksellisen terävää blondiä; eli värillä ei ole väliä.
Susi vain merkitsee reviiriään, heh, heh.
Suden jäljellä on suden vaisto, mutta hän ei valitettavasti luota siihen.
Miisulla on ilveksen vaisto, mutta hänkään ei luota siihen; olisi hyvä luottaa.
Suten jälkihän kertoo suomalaisten metsäjättien seikkailuista maailmalla.