Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Minun osaamisestani ja tiedoistani on tällä palstalla näkyvissä vähemmän kuin jäävuoren huippu.
Kannattaa löysätä sitä pantaa.
Yksi kokeiluni männynkasvatuksessa näyttää kohtuulliselta (parempiakin on).
Kuvio istutettiin 1987 tiheyteen 3000/ha (auraus). Raivasin siitä etukasvuisen lehtipuuston 1993.
Pystykarsinta aloitettiin 90-luvun puolivälissä, jolloin tehtiin myös ensimmäinen lannoitus (MNP 400kg/ha). Toinen lannoitus 2005 (MNP 600kg/ha). Pystykarsinta oli valmis 2007, jolloin tehtiin ainoa harvennus, tiheyteen 700/ha. Puuta lähti 100 kiintokuutiometriä/ha, jäi saman verran.
Asta kaatoi kuviolta vain yksittäisiä puita, kun ympäriltä tuli eri tavalla käsitellyistä melkoisia luokoja.
Metsänomistajia (mukaanluettuna myös vastuulliset puuntuottajat) on tässä maassa 740000. Siitä joukosta osallistuu hirvenmetsästykseen 40000, vain 5,4% kyseisestä ryhmästä.
Tässä maassa on rapiat 5400000 asukasta, joista hirvenmetsästystä harrastaa 100000, vain 1,85% koko väestöstä.
Ekologisesti kestävä hirvikannan taso on enintään 10000 yksilöä, johon joko mennään suunnitellusti ja nopeasti tai sitten mutkan ja katastrofien kautta (kuusettamisesta johtuvat kuusenkirjanpainajatuhot, juurikääviköt, ym. ym.).
Kyseisessä kuusikossa oli etupäässä rauduskoivusekoitusta 250 kiintokuutiometriä/ha, eikä sitä lannoitettu lainkaan.
Kasvupaikkaan, dokumentteihin ja ennenkaikkea kasvatusmetodiin, jota olen edelleen kehittänyt, olen yhden metsätieteilijänkin sallinut tutustua; vaitiolovelvollisuudella.
Tule jeespoju käymään täällä, niin vierailemme MHYn pojun luona, niin saatat vähitellen miehistyä sinäkin.
Se viimeinen aukko on muuten istutettu suoraan päätehakkuuasentoon.Meinasi ihan unohtua: tuon pudasjärven tapaamiseen dokumentit siitä päätehakkuusta, joka tuotti rapiassa 50:ssä vuodessa ISTUTUKSESTA HARVENTAMATTA 1250 kiintokuutiometriä/ha.
