Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Lieneekö suorittavalla porsaalla lukihäiriö vai onko ymmärrys yhtä vajaavainen kuin myyrähutkijoilla.
Heli Viiri:
”Metsänuudistamisessa on vallalla yksipuolinen kehityssuunta, joka on johtanut 2000-luvulla männyn ja rauduskoivun viljelyn vähenemiseen ja kuusen viljelyn lisääntymiseen. Yhtenä syynä voi olla se, että YLITIHEÄN hirvikannan aiheuttama laidunnuspaine on muuttanut metsänuudistamisessa käytettävän puulajin yhä useammin kuuseksi. Tämän seurauksena puulajivalintaa ei tehdä enää ensisijaisesti kasvupaikan PUUNTUOTOSKYVYN, vaan alueellisen HIRVIKANNAN mukaan”.Marginaalisen terroristiryhmän, joita on väestöstä 1,85%, pakottamana on jouduttu miljoona hehtaaria juurikääviköitä uudistamaan uudelleen juurikääviköiksi, samoin on istutettu samasta syystä liian kuiville kasvupaikoille miljoona hehtaaria kuusia, joista voidaan myöhemmin sorvata heinäseipäitä.
Suurpetovihaaja ja puuntuottaja eivät sovi saman nahkan sisälle.
Näkyy ottavan vahvasti kantaa suurpetoja vastaan viimeisessä ”perussuomalainen”-lehden verkkoversiossa.
Minulla on ollut viime aikoina muita kiireitä, että en ole ehtinyt hoitamaan tätä valistustehtävääni.
Myöntää täytyy, että sytky on tajunnut kupletin juonen.
Söppis on täysin ulalla ja puun läpi ei näe mitään.
Koirahan esikypsyttää ylimääräisen liha-annoksen hautaamalla sen maahan. Ja vartioi sitä tiukasti, ollen äreä jopa lauman johtajalle. Kun löyhkä on pahimmillaan, niin sekundasusi kaivaa matoja kuhisevan herkun esille syöden sen nautiskellen ja nuolee sitten laumansa johtajan (isäntänsä) naaman ja ennenkaikkea suun.
Kaikki aikanaan.
harhastelijä vääntää itse paskaa. Kyllä se koira pyörii mieluiten omassa paskassaan; ja toisten koirien paskassa. Eikä muiden trooppisten päiväeläinten kuin isäntänsä paskassa; jota isäntää on tyypillisen sekundasuden tavoin erehtynyt pitämään laumansa johtajana.
Leimautuu ”isäntäänsä” kieriskelemällä isäntänsä paskassa, merkiten reviirikseen katsomansa kulkuneuvonkin.Tässä vaiheessa asiasta ei enempää.
Osaan kyllä vastata siihen miksi myyräkanta romahti. Mutta osaan vastata myös siihen, miksi se ei jossain päin maata romahtanut, saati noussut edes korkeaksi (eikä ole koskaan edes noussutkaan; ja mikäli olosuhteet pysyvät otollisina, niin ei tule koskaan nousemaankaan), vaan hutkijoiden kiusaksi pysyy hyvin vakaana. Niin vakaana, että ei missään vaiheessa ole vähäisintäkään pelkoa myyrätuhoista; puhumattakaan myyrien ylläpitämistä borrelioosista, puutiaisaivokuumeesta, jänisrutosta ja myyräkuumeesta.