Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä ympäristöministeriöstä sentään asiantuntemusta hivenen löytyy; kolmen ämmän ministeriö on metsästäjävetoinen ja siitä johtuen täysin erikoisa siantuntijoista koostuva, luokkaa sirkuksen ihmiskuulat.
Metso syö sitä tuoretta kasvua; kyllä siinä pottitaimet nousevat kevyesti.
Metsästäjäjärjestöt yrittävät kaikin käytettävissä olevin keinoin saada metsokannan ylös. Ne keinot tosin ovat väärät. Niistä keinoista ovat näkyvimpinä seurauksina massiiviset myyrätuhot, joihin kuuluu myös myyrävälitteisen borrelioosin viisinkertaistuminen muutamassa vuodessa. Vielä tulee aika, jolloin myyrätuhovastaavat hikoilevat verta.
Jos metsokanta olisi samalla tasolla kuin se oli 60-luvulla, niin ei monta istutustainta (kuusi ja mänty) jäisi nostamatta.
Mitä se puuntakuinen siinä rutisee?
Sytkykään ei ole vielä ilmoittaunut!
Jos kiinnostaa muutaman valovuoden velijussijalkasen puuntuotantotapoja edistyksellisemmät metodit, niin niihin pääsee pudasjärven tapaamisessa mahdollisesti tutustumaan.
Asia riippuu hieman siitä, osaavatko osallistujat käyttäytyä asiallisesti ja hillitysti. Ja kunnioituksella.Lieneekö suorittavalla porsaalla lukihäiriö vai onko ymmärrys yhtä vajaavainen kuin myyrähutkijoilla.
Heli Viiri:
”Metsänuudistamisessa on vallalla yksipuolinen kehityssuunta, joka on johtanut 2000-luvulla männyn ja rauduskoivun viljelyn vähenemiseen ja kuusen viljelyn lisääntymiseen. Yhtenä syynä voi olla se, että YLITIHEÄN hirvikannan aiheuttama laidunnuspaine on muuttanut metsänuudistamisessa käytettävän puulajin yhä useammin kuuseksi. Tämän seurauksena puulajivalintaa ei tehdä enää ensisijaisesti kasvupaikan PUUNTUOTOSKYVYN, vaan alueellisen HIRVIKANNAN mukaan”.Marginaalisen terroristiryhmän, joita on väestöstä 1,85%, pakottamana on jouduttu miljoona hehtaaria juurikääviköitä uudistamaan uudelleen juurikääviköiksi, samoin on istutettu samasta syystä liian kuiville kasvupaikoille miljoona hehtaaria kuusia, joista voidaan myöhemmin sorvata heinäseipäitä.
