Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Tämä on poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja monisyinen ja laajalle ulottova aihe; kuin pitkälle edennyt melanooma, KESKUSTELKAAMME!!!!!
”Tutkimuksen mukaan borreliabakteerit kykenevät tunkeutumaan hermo- / hermotukisolujen sisään.
Tunkeutumalla hermosolujen sisälle borreliabakteeri selviytyy immuunijärjestelmän tuhoamisyrityksiltä ja kykenee aiheuttamaan tuhoa keskushermostossa”.Aika veijari tuo borrelia-spirokeetta! Ja se majailee myyrissä. Montakohan borreliaa kantavaa myyrää jää vuosittain henkiin, kun tapetaan 200000 myyriä pääravintonaan käyttävää supikoiraa, joista jokainen syö 10000 myyrää vuodessa?
Tässä on nyt kysymys siitä 1952 istutetusta jo päätehakatusta kuusikosta, josta harventamatta irtosi YLI 1250 kiintokuutiometriä hehtaarilta. Erittäin laadukasta puuta. Siis yli 1250 kiintokuutiometriä.
Kyseisen tutkijan sallin tutustua dokumentteihin ja kohteeseen vaitiolovelvollisuudella.Noihin dokumentteihin pääsevät asiallisesti ja nöyrästi käyttäytyvät tutustumaan pudasjärven tapaamisessa. Mikäli minä sallin.
Tässä on ollut jo 60 vuotta aikaa parannella tuotakin metodia. Metla laahaa valovuosia perässä. Ja pysyy.
2004 oli talvikanta 95000, jolloin oli tarkoitus ampua 68000 hirveä.
Minulla on tässä maaseudun tulevaisuus, joka on ilmestynyt 7.4.2004 ja jossa juha aaltoila kirjoittaa: ”Sietämätön talvitiheys”. Kysymyksessä on raasinkorven yhteismetsä.
”Yhteismetsän hoitokunnan jäsen metsätalousinsinööri antti terävä sanoo, että yhteismetsän maat ovat karuja. Väin mänty tuottaa kunnolla, mutta hirvet aiheuttavat suuria vaikeuksia.
Vuonna 2002 tuhoja löytyi reilulta 40 hehtaarilta. ”Kyllä siinä on pahinta ajan menetys, kiertoaika voi pahimmillaan pidentyä kymmeniä vuosia”, Terävä sanoo.
Toinen rahan hukka tulee siitä, että karuilla mailla joudutaan paikoin tyytymään männyn sijasta heikkotuottoiseen hieskoivuun.
Yhteismetsän osakkaat toivovat MTK:lta apua hirvipulmaansakin. Ongelma on tuttu kautta Suomen; hirvien talvilaitumilla metsää omistavat puuntuottajat kärsivät jatkuvista tuhoista”.Sorkkaeläinlaiduntajia on 1,85% väestöstä, 100000, joista omistaa jonkinlaisen maatilkun 40000. Metsästämättömiä maanomistajia puuntuottajat mukaan lukien on 700000.
Miten noin pieni (1,85% väestöstä) vähemmistö saa vuodesta toiseen eduskunnan enemmistön säätämään sellaisia lakeja, että tuo terrori on mahdollista?
Sahurin pää pehmenee alkoholin käytöstä.
Millähän tavalla susi vaikeuttaa puuntuotantoa?
Susien luonnottoman pieni määrä kyllä aiheuttaa sen, että hirvet mesovat pelotta muuallakin kuin ydinhabitaateilllaan, jotka ovat puuttomia soita. Sudet ja hirvet pysyvät kyllä noilla ydinhabitaateilla, kun niiden (susien) annetaan olla rauhassa.
Noissa metsästäjäjärjestöissä on kyllä muutamia julleja, jotka tietävät tämän kylmän tosiasian. Siksi niitä susia järjestelmällisesti salakaadetaan.
Ei siitä mitään artikkelia ole mihinkään tehty, en ole antanut lupaa. Se on kyllä dokumentoituna eräällä tutkijalla (kuuden ällän ylioppilas, ei mikään hutkija). Tuon osaamisen kyllä vaihdan myyrä- ja hirvituhottomuuteen, korvauksetta.
puuntakuinen tarjoaa metsänTUKKImuslaitosta! Ketähän sieltä?
Olisiko ”kyllä se toistakymmentä kuutiota kasvaa”-kasvuvastaava?
Vaiko peräti legendaarinen lumikkohypoteetikko myyrätuhovastaava?
Nyt minä kyllä kuolen nauruun!”Borreliat lisääntyvät erityisesti pienten jyrsijöiden (myyrät) ja valkohäntäpeurojen veressä. Näiden ”varastoeläinten” esiintymistiheys vaikuttaa ratkaisevasti taudin esiintymiseen”.
Tuo teksti on Zoonoosikeskuksen sivuilta. Kyseisen byroon asiantuntijat ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:sta, siis eivät metsästäjäjärjestöjen käsikassaroista kolmesta ämmästä ja metlasta, jotka tuottavat valheellisia ja värittyneitä päästöjä yhtenä, vaan ei vähäisimpänä erikoisa siantuntijanaan myyrätuhovastaava.
Valkohäntäpeura on mitä haitallisin vieraslaji, joka tulee hävittää täältä jo tuon borrelioosinkin vuoksi sukupuuttoon. Siinä sitten poistuu toinen taudin esiintymiseen ratkaisevasti vaikuttava ongelma.
Myyrämäärät on sitten aivan helppo pudottaa.
”Saaristomerellä todettiin, että sellaisissa olosuhteissa, joissa ravintoa on paljon ja täten edellytykset myyräkantojen kasvulle ovat olemassa, minkki pystyy saalistuksellaan estämään paikallisten peltomyyräkantojen kasvun kesän aikana (Banks ym. 2004).”
”Lisäksi minkki on tuntuvasti edesauttanut vesimyyräkantojen jyrkkää laskua Brittein saarilla, missä laji on hävinnyt laajoilta alueilta ja on julistettu uhanalaiseksi (Woodroffe & Lawton 1990, Aaars ym. 2001).”
”Väitöskirjassaan Karen Fay osoittaa nyt minkin haitallisuuden myös alueen myyräkannoille. Saaristossa minkin saalistus pienentää myyräkantoja. Normaalisti saariston myyrät liikkuvat saarelta toiselle muodostaen uusia paikalliskantoja, mutta minkin saalistus voi estää levittäytymisen ja johtaa myyrien paikalliseen häviämiseen.”
