Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Minulla ei ole tarvetta siteerata ketään, mutta nyt teen poikkeuksen.
Siteeraan metlan entistä ylijohtajaa eljas pohtilaa:
”Siihen Norokorpi Oikarinen tutkimukseen puutuin kyllä heti kun luin sen. Kirjoitin siitä silloin. Ei pidä uskoa kaikkia tutkimuksia. Vain pieni osa niistä on semmoisia, joilla on pysyvää arvoa. Nykyisin menee läpi vielä enemmän kehnoa.”
7.6.2011
Susiahan tutkitaan laajalla rintamalla yli koko pohjoisen pallonpuoliskon ja tiedetään varsin hyvin, että sudet paimentavat pääravintokohteensa, joka täällä on hirvi, hyvin ahtaalle. Meillä se tarkoittaa sitä, että hirvet hakeutuvat ydinhabitaattiinsa, joka on aukea ja enintään pensaikkoinen suo, kun susikanta on ekologisesti, joka on myös puuntuotannollisesti, oikealla tasolla.
Eli hirviä ja susia esiintyisi luontaisesti enintään viidesosalla maamme pinta-alasta. Eikä lainkaan taimikoissa. Näitä faktoja vastaan sorkkaeläinlaiduntajat taistelevat verisesti.
Täällä pohjois-savossa vieremällä sudet ovat rokottaneet hirvikantaa siinä määrin, että kaatolupia ei riitä metsästäjille.
Suomea vajaa puolet pienemmässä venäjän karjalassa 400 sutta pitää hirvikannan ekologisesti (joka on myös puuntuotannollisesti) kestävällä tasolla. Siellä metsästäjille riittää susilta siitä huolimatta vajaa 1000 hirvenkaatolupaa.
Ja tänne tulee sitten koivukuitua.Korjaus: venäjän karjala on hieman yli puolet maamme pinta-alasta.
Että miltäkö näytti? Olisiko syytä opetella hillittyä käytöstä?
Ensimmäinen esittelykohde oli about 340 metriä mpy. Siinä kasvoi ensiharvennettu männikkö, joka oli kylvetty kulotuskuviolle, joka oli kooltaan 500 hehtaaria. Siinä oli puuta 125 kiintokuutiometriä hehtaarilla (noin meille kertoi metsähallituksen tiimiesimies, jonka vastuualue oli 200000 hehtaaria).
Siinä kohdassa, missä valtapuiden latvat olivat olleet 15 vuotta sitten, ne olivat 15 senttimetriä ohuita.Varsinaiseen kysymykseen mennäkseni: en ole rakentanut enkä rakenna näissä olosuhteissa enkä näillä ehdoilla.
maaseudun tulevaisuudessa oli juttu tsekin metsätaloudesta. Tuo maahan mielletään täällä joksikin takapajulaksi.
Sielläkin on massiivinen sorkkaeläinlaidunnusongelma. Mutta siellä paikallinen hallitus on puuttunut tuohon katastrofiin vähintään tyydyttävästi, toisin kuin meillä; täällähän hallitus tekee mitä sorkkaeläinlaiduntajat (1,85% väestöstä) käskyttävät.Tsekissä laki velvoittaa uudistamaan 25% metsäalasta lehtipuulla. Sorkkaeläinlaidunnuksesta johtuen taimikot on aidattava. Tosin sikäläiset metsästysmaiden vuokrat ovatkin sitten keskimääräistä eeuun tasoa, 200-300€ hehtaarilta vuodessa; että sen aitauskustannuksen sietää, kun tuotto riistastakin on tuota luokkaa.
Miksi siellä valveutunut hallitus pakottaa uudistamaan lehtipuilla?
Vastaus:
”Lehtipuita suosivien sääntöjen tarkoitus on parantaa metsien terveyttä ja luonnon monimuotoisuiutta. Tiheinä monokulttuureina kasvavat kuusikot ovat alttiina muun muassa KIRJANPAINAJATUHOILLE.”
