Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä luoti aina juoksevan miehen voittaa.
-Idi Amin-
Tuo idi aminin motto pitää varmasti paikkansa. Muilla välineillä onkin sitten päästävä ainakin lähituntumaan, jolloin uhrille jää aikaa jopa reagoida.
Kuinka paljon on tervahauta saanut kanalintukantoja nousemaan pienpetojen pyynnillä vaikka vuoden 1960 tasosta? Silloin harrastettiin pienpetojen pyyntiä aivan minimaalisesti. Vaikka esimerkiksi metsokantaa?
Jäitä hattuun, taneli!
Kanta on valitettavasti päässyt pahasti degeneroitumaan. Putkinäköisyyttä; jopa täydellistä sokeutta. Laajalle levinneen melanooman tavoin se jäytää jopa koko yhteiskunnan rakenteita.
Ongelman vakavuuden ja syvyyden tajuaa (jos on yleensäkään tajutakseen), kun hakee: ”bbc wolf pack”, ja katsoo sen (pituus 49 minuuttia).
Vastaus tuohon jeespojua itkettävään ongelmaan löytyy avaamastani ketjusta: ”Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset.”
”Toistuvasti hirven vahingoittama koivu pensastuu (Löyttyniemi & Lääperi 1988).”
Eli on hyväksytty tuo holtiton sorkkaeläinlaidunnus ja alistuttu pienen harrastajaryhmän (holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat, 100000 nuppia, 1,85% väestöstä) säälimättömän ikeen alle.
Miksi kasvattaa koivua hirville pensastettavaksi; puhumattakaan haavasta, joka ei ole päässyt uusiutumaan edes luonnonsuojelualueillla 40:een vuoteen.
Tämä lähes karvaton trooppinen päiväeläin, joka on eksynyt kauas ekologisesta lokerostaan (joka on palmun alla) ja joka on kaikkien aikojen haitallisin ja sopeutumattomin vieraslaji pohjoisella pallonpuoliskolla, kärsii myös ylivoimaisesti eniten monimuotoisuuden (biodiversiteetti) köyhtymisestä, joka on sen itsensä aiheuttama.
Varusmiesten allergiat ovat lisääntyneet 1000% alkaen vuodesta 1970, jolloin lisättiin voimakkaasti sorkkaeläinlaidunnusta, joka nosti hirvikannan muutamassa vuodessa kymmenkertaiseksi ekologiseen kestävyyteen nähden.
Ainoastaan venäjän karjalan rajaa vasten olevien alueiden asukkaiden allergiat eivät ole lisääntyneet. Syynä ovat alueella asuvat suurpedot (susi, karhu, ahma, ilves), jotka pitävät sorkkaeläinkannan monimuotoisuuden (biodiversiteetti) kannalta oikealla tasolla.
Tämä on kommentti tuolla edelläolevaan hemputtajan monimuotoisuusrevittelyyn, joten muiden ei ole syytä repiä asiasta persettään.
Liian pienestä petokannasta johtuvat biodiversiteettimuutokset saattavat olla jo peruuttamattomia.
”Hirvi suosii kosteita paikkoja, esimerkiksi soita, ravinnonhankinnassaan (Heikkilä & Härkönen 1993).”
Jos hirviä on muualla kuin soilla ja rantapusikoissa, niin silloin niitä on liikaa tai petouhka on riittämätön pitämään ne ydinhabitaateillaan.
Nykyisen kokoiselle susipopulaatiolle (150) riittää 4000 hirven tuotto. Ja ne hirvet olisivat avosoilla ja niiden reunoilla; eivät taimikoissa, jotka ovat niille marginaalihabitaatteja.
Siitä huolimatta ja ennenkaikkea siitä johtuen sorkkaeläinlaiduntajat vainoavat herkeämättä susia.