Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Nimimerkki pete suoltaa samantasoista mantraa kuin metlan myyrätuhovastaava henttonen: ”Pienpetopyynti ei lisää myyrien metsätuhoja”.
Olet varmaan samaa mielta saman byroon kasvuvastaavan (mielikäinen) kanssa siitä, että 30 neliön vaipalla ja 3,5 millimetrin lustolla 650 runkoa tuottaa vuodessa hehtaaria kohti ”toistakymmentä kuutiota”.
Väittele tasoistesi kanssa. Niitä täältä löytyy aivan riittävästi.
Nimimerkki ”tervahauta” tarkoittanee, että myyriä pääravintonaan käyttävät pienpedot levittävät rabiesta ja myyräekinokokkoosia.
Euroopan unionin alueella on yli 500 miljoonaa asukasta ja viimeinen tilastomerkintä kyseisen alueen rabiestartunnoista on vuodelta 2010, jolloin niitä oli peräti 2 kappaletta. Myyräekinokokkia on keski-euroopassa kaikkialla, siitä huolimatta tartuntoja oli vain 650, jotka kaikki voidaan nykylääkkeillä hoitaa. Itämisaika tosin on jopa 15 vuotta.
Toista ovat nämä meidän myyrävälitteiset tautimme, kuten puutiaisaivokuume, jänisrutto, myyräkuume ja ennenkaikkea borrelioosi, joka kykenee siirtymään keskushermostoon jopa muutamassa tunnissa.
Pelkästään borrelioosia, jonka näkyvimpinä oireina ovat aluksi halvautuminen ja sokeutuminen, muunmuassa, on meillä ilmoitettu tartuntatautirekisteriin tänä vuonna kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 596 kappaletta. Ja lisää tulee.Hirven metsäekosysteemivaikutukset: Hirven valikoiva laidunnus muuttaa karikkeen laatua, ja siten vaikuttaa myös maaperän ravinnekiertoon. Hitaasti hajoava kuusen neulaskarike lisääntyy, ja nopeasti hajoavien lehtipuiden karike vähenee. Seurauksena on maaperän ravinnekierron hidastuminen ja maaperän köyhtyminen. Viljavaan maaperään sopeutuneet lajit korvautuvat ravinneköyhän maaperän lajeilla.
Pekka Niemelä, Turun yliopisto
Mikko riikilä kertoi minulle jo vuosia sitten, että olen saanut vahvan tukijan tuossa myyrätuhojen torjunnassa.
Oli ollut Matti Kärkkäisen luennolla, jossa joku oli kysynyt Matilta, että ”onko mitään keinoja myyrätuhojen estämiseksi”. Matti oli vastannut, että on olemassa kolme keinoa. Ensimmäinen on kettu, toinen on kettu ja kolmas on kettu.
Kun metsojen määrä merkitään tänä vuonna (2012) arvolla 1, oli se 1960 vielä 24,77 (perustuu 50-luvulla aloitettuihin laskentoihin, jotka tehdään joka vuosi samoilla reiteillä).
Vuonna 2000, jolloin moniprofessorivetoinen (professori harto linden RKTL, professori aarne reunala METLA) metsäkanalintukantojenelvytystyöryhmä yksimielisesti päätti, että taimikoissa myyriä pääravintonaan käyttävät reviiri- ja muut pienpedot ovat syyllisiä kanalintukatoon ja aloitti massiivisiin taimikkotuhoihin johtaneen pienpetojentappokampanjan, joka onnistui yli odotusten, merkittiin metsojen määrä vielä arvolla 2,73.
Tämä on nimimerkille tervahauta.
