Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
” Myyrien kannanvaihtelut Suomessa ovat voimistuneet huomattavasti viimeisen puolentoistakymmenen vuoden aikana. Tämä on johtanut myyrien aiheuttamien metsätuhojen määrän vahvaan kasvuun. Esimerkiksi talven 2005/06 aikana myyrät aiheuttivat 2500-5500 ha:n tuhot metsäpuutaimikoissa. Vastaavat luvut seuraavan myyrähuipun jälkeen keväällä 2009 olivat jo 18000-20000 ha. Tämä vastaa melkein kolmannesta kaikista vuonna 2008 istutetuista taimista. Tuhon rahallinen arvo on tällöin noin 18 miljoonaa euroa. MYYRIEN AIHEUTTAMIEN TAIMITUHOJEN MÄÄRÄ ON SUORAAN RIIPPUVAINEN MYYRIEN MÄÄRÄSTÄ…”
Otso Huitu
Metsäntutkimuslaitos
Juntintie 154
77600 Suonenjoki
Sama huitu ennakoi tuota tulevaa tapahtumaa savon sanomissa torstaina 09.10.2008 seuraavasti:
”…Myyräkanta on noussut kuluneen kesän aikana ennätyslukemiin. Todennäköisesti myös myyrien aiheuttamat tuhot ensi talvena ovat ennätyksellisiä. Ongelma on pahin Etelä- ja Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Myyriä on Kainuun eteläpuolella enemmän kuin koskaan aiemmin Metlan 30-vuotisen pyyntihistorian aikana. PETOJA ON OLLUT NYT HYVIN VÄHÄN MAASTOSSA, JA SE ON MAHDOLLISTANUT MYYRÄKANNAN NOUSUN…”
Lapissa oli ennen eeuuta 118 paikallista poroteurastamoa, joiden roippeilta (kultakin) pyydettiin jopa satamäärin kettuja myrkyllä ja raudoilla. Silloin oli niitä sopulihuippuja. Ne loppuivat tuon myrkky- ja rautapyyntikiellon myötä, kun ketut pääsivät vakauttamaan myyrä- ja sopulikannat. Tuntemani teurastamopyytäjä kertoi, että ketut tulivat teurastamolle 20 kilometrin säteeltä. Myyrät ja sopulit pääsevät kesän aikana hyvin lisääntymään, kun saavat olla syksyyn asti ketuitta noin laajalla kettutyhjiöllä (nuoret ketut etsivät itselleen reviirin juuri syksyllä).
Mitä kertookaan asiasta palstan persujen (ei omaa ajattelua, vaan sokeaa aivotonta peesaamista) idoli ja mestari samassa hahmossa, lumikkohypoteetikko (vääräksi todistettu, siis lumikkohypoteesi), vaihtoehtoissaalishypoteesin (vääräksi todistettu) isä ja kätilö, professori (emeritus) heikki henttonen:
Lapin Kansa 13.09.2015 otsikolla: Myyriä vilistää taas: ”…Vanhastaan kannat ovat käyneet huipussa noin neljän vuoden välein. Jostain syystä Lapissa oli välillä pitkä jakso ilman syklejä – 1980-luvulta lähes vuoteen 2010. Mutta tällä hetkellä tuntuu, että ollaan palaamassa vanhaan. Neljän vuoden sykliin kuuluu kunnollinen romahdus. Se oli vuonna 2013…”
Tämä mopokuski on saman luokan persu kuin idolinsa lumikkohypoteetikko henttonen: ”…UK puistossa oli kuolleita sopuleita polut täynnä syksyllä eikä siellä kettuja pyydetä…” (sanatarkka siteeraus mopotuski metsurin viestistä).
”Paikallisilla asukkailla on kotikuntansa alueella oikeus metsästää kansallispuistossa
UK-laki 6 § 2 mon
UK-asetus 2 § 1 mom 10k,
Metsästyslaki 8 §”
Sattumoisin satun tietämään, että paikalliset asukkaat käyttävät tätä oikeuttaan hyväkseen erityisesti ja suurella innolla juurikin ketun osalta, nimenomaan ja ainoastaan siitä syystä ne polut lainehtivat siellä kuolleita sopuleita.
”…Voiko kapi olla tarttumatta?…”
Kyllä voi. Tämä on niinsanottu TUTKITTU juttu.
Ja mitä värriön kettu- ja näätämääriin tulee, niin sinne vievällä 7 kilometriä pitkällä kinttupolulla oli muutama vuosi sitten ketunpaska luokkaa kahdenkymmenen (20) metrin välein. Metsäisillä osuuksilla sama määrä näädänpaskaa. Lisäksi kärpän ja lumikon kikkareet. Kettu merkitsee paskallaan reviirinsä rajat, näätäeläimet elinpiirinsä rajat. En ole koko aiemman elämäni aikana nähnyt niin paljon ketunpaskaa, vaikka olen metsiä kiertänyt ja tarkkaillut ketunpaskojakin jo KAHDEKSALLA (8) vuosikymmenellä. Kun paskaa on noin paljon, niin pitää olla sen tekijöitäkin. Tohtori a jalkanen (metsänhoitotiede) oli tutkimusmatkalla SILLOINKIN mukana (sihteerin ominaisuudessa), saa luvallani todistaa nuo paskamäärät.
Tunnen henkilökohtaisesti sieltä ylälapista yhden moottorikelkkapyytäjän, joka todisti aukottomasti tappaneensa useana talvena moottorikelkkaa apuna käyttäen yli 100 kettua. Eikä ole ainoa. Siitä oli sitten seurannut myyrä- ja sopuliräjähdys.
”Tuosta Ylä-Lapin naalipyynnistä en tiedä…”
Mutta minä tiedän. Sanatarkkaa siteerausta moottorikelkkajahtaajien kenraalilta lumikkohypoteetikko professori heikki henttoselta:
”Nyrkkisääntönä on pidetty, että ILMASTO määrää ketun esiintymisen ylärajan… …Ruotsissa NAALI on saanut hyvin poikasia alueilla, joilla niitä on RUOKITTU. Siellä naaleille on viety KOIRANRUOKAA ERIKOISVALMISTEISIIN RUOKINTALAITTEISIIN luoksepääsemättömiin kiveliöihin, joihin muut kulkijat eivät eksy (tarkoittaa: kettu ei eksy. Ei takuulla edes nouse noihin korkeuksiin). Suomessa menee juuri ketun takia huonosti. Ruotsissa ja Norjassa on vielä laajoja korkeita tunturialueita naalin pesinnän onnistumiseksi, mutta Suomi on kovin alavaa. Lämpenevä ilmasto siis osaltaan tuo ketut tunturiin. Toisaalta kettukannat eivät romahda myyräromahdusten myötä niin kuin ennen vanhaan, koska myyrien kannanvaihtelu Lapissa on tasoittunut…”
Juuri niin, myyrien kannanvaihtelu tasoittui, kun kettujen myrkky- ja rautapyynti siellä kiellettiin 1980-1990 lukujen taitteessa.
Sinne on koiranruoalla täytettyjen erikoisvalmisteisten ruokintalaitteiden lisäksi viety ne naalisiat, eli tarhanaalit. Terve luonnonnaali ei jää paikalleen kuin kesysika, se kiertää vuodessa koko pohjois-kalotin.
Metsähallituksen Kieppi-lehdestä: ”…Metsähallitus kannustaa metsästäjiä kettujahtiin Ylä-Lapissa (kieppi 2010). Tarkoitus on pelastaa naalin pesintäalueet takaisin naalin käyttöön ja saada palaamaan ne Suomen puolen tuntureille. Metsästykseen on varattu rahaa, josta metsästäjille maksetaan kulukorvausta 30€uroa ketulta…
… Voimakkaasti Lappiin levinnyt kettu on onnistuttu metsästyksen ansiosta pitämään pois tyhjiksi jääneistä naalin pesistä. Myös paikalliset riistanhoitoyhdistykset ovat innostaneet metsästäjiä kettujahtiin muun muassa järjestämällä pyyntikilpailuja…
…tuettiin paikallisten riekonpyytäjien tekemää ketun KELKKAPYYNTIÄ tunturissa…
…Kahta puolen tunturin koivurajaa käyty tehopyynti alkoi tuottaa tulosta. Ennen tehopyynnin alkamista, viime vuosikymmenen puolivälissä, Ylä-Lapin saalismäärä oli vuosittain noin 900 kettua. Kolmessa vuodessa se kasvoi lähes kolminkertaiseksi. Vuonna 2008 saatiin saaliiksi 2600 kettua Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa. Tämä pyynti kohdistui laskevaan kettukantaan. Vuonna 2009 saalis oli enää 600 kettua. Pyynti alkoi tuntua. Samankaltainen kettujen tehopyynti naalin hyväksi on yllä Suomen Lappiin rajoittuvissa Finnmarkissa ja Norbottenissa…
…Myyrien ja sopulien määrä on nousussa ja se tietää ruokaa ketuille…
Kieppi 2012: ”…Tehostuneen pyynnin ansiosta Ylä-Lapin kettukanta on saatu aikaisempaa huomattavasti pienemmäksi. Näin siitäkin huolimatta, että parina viime vuotena myyriä ja sopuleita on ollut runsaammin kuin VUOSIKYMMENIIN.
Tietenkin niitä on ollut runsaammin kuin vuosikymmeniin, sillä moottorikelkkajahti on vähintään yhtä tehokas myyräkannansäätelyjärjestelmän manipuloija kuin aikoinaan oli myrkky- ja rautapyynti.
Kapia on kyllä tutkittu, mutta eiväthän persuaivot niistä mitään käsitä.
Kapin suhteen on neljänlaisia (4) kettuja.
Valtaosa on sellaisia, että kapi ei tartu lainkaan.
Hivenen pienempi osa sellaisia, että tarttuu ilman näkyviä oireita mutta häipyy jokseenkin sen sileän tien. Eli ketun puolustusreaktio poistaa syyhypunkin muutamassa päivässä.
Kolmas ryhmä saa näkyviä oireita, mutta paranee.
Neljäs ja vähäisin ryhmä ei parane.
A.Jalkanen: ”En muista, muistaako AC?” Muistaa. Ja muistaa paljon muutakin.
Värriön tutkimusaseman perustaja susipulliainen kirjoittaa kirjassaan Lapin Taigaa: ”…Suomen eduskunta perusti aseman (siis tutkimusaseman) ympärille Värriön luonnonpuiston, 12500 hehtaaria, jossa metsästyskin on sittemmin kielletty, jotta pääsisimme selville, kuinka metsästämättömät riistakannat täällä pohjoisessa todella käyttäytyvät…”
Metsästys loppui Värriössä 1995.
Tutkimustulos (siis fakta): ”…Metsämyyrä, punamyyrä ja harmaakuvemyyrä muodostavat kolme neljäsosaa näätien myyräsaaliista. Tämä kielii siitä, että näädät ovat talvella saalistaneet pääasiassa havu- ja sekametsissä. Tutkimusalueellamme elelee myös kettuja. Niiden tärkeää ravintoa ovat pelto- ja lapinmyyrät. Näitä ketut kaivavat lumikerroksen sisältä, missä myyrillä on lumitunnelinsa. Näin ketut ja näädät eivät ole myyrienkään osalta suuressa määrin ravintokilpailijoita…”
Siis suomen paksulumisimmassa paikassa ”…pelto- ja lapinmyyrät. Näitä ketut kaivavat lumikerroksen sisältä, missä myyrillä on lumitunnelinsa…”
Mitä tähän sanoo lumikkohypoteetikko professori heikki henttonen, myös vaihtoehtoissaalishypoteesin (Myyrät siis romahtavat syklien aikana pohjalukemiin joka tapauksessa – pitkälti alle kettukantaa ylläpitävän tason, joilloin ketut a) syövät kaiken mahdollisen vaihtoehtoravinnon, sitten b) romahtavat ravinnon puutteeseen, sanatarkka siteeraus) isä: ”…Totta on, että ketut syövät myyriä, niillä voi olla vaikutusta vähälumisina talvina, mutta paksun lumen aikaan kettu ei pysty saalistamaan lumen alla piileskeleviä myyriä…”
Kysymys kuuluu: miksi pyöriäinen (henttonen) valehtelee?
Kysymyksessä on pesunkestävä lumikkohypoteetikko, joka johtaa pienpetojentappoprikaatin typeryksiä, ja joka on julkaissut aiheesta 1986 väitöskirjan: Causes and geographic patterns of microtine cycles, todennäköisesti maailman lyhyin väitöskirja (siitä on kopio tuossa edessäni pöydällä) 4,5 sivua (löytyi HY:n viikin tiedekirjastosta).
Pyöriäinen (henttonen): ”…jos kettuja on runsaasti, ne saalistavat myös lumikoita ja kärppiä, jotka ovat kettuja tehokkaampia myyrien tappajia ja saalistavat myös lumen alta. Näin ollen kettujen runsaus voi jopa helpottaa myyrien eloa. Kettukantoja ei saa metsästäen harvennettua…”
Tutkijakollega kertoi Lapuan myyrätarhojen kokeista. Hehtaarin kokoiseen katettuun myyrätarhaan laskettiin 10 myyrää ja lumikko perään. Lumikolta meni kaksi viikkoa aikaa saalistaa ja syödä nuo myyrät. Seuraavana oli vuorossa kärppä. Kärppä suoriutui tehtävästä viikossa. Viimeisenä kyntensä pääsi näyttämään kettu. Kymmenes myyrä päätyi ketun ruoansulatuskanavaan alle tunnissa (jotta kaikkein yksinkertaisinkin persusilmäinen pienpetojentappoprikaatilainenkin ymmärtäisi: kettu tappoi ja söi ne kymmenen myyrää alle tunnissa. Lumikkohypoteetikoiden johtopäätös: lumikko on tehokkain myyräntappaja
Lisää taattua persumaista henttosta, tällä kertaa Jahti-lehdestä (on ainakin oikea kohderyhmä manipuloitavana): ”…Kettukannan kasvuun liittyisi kuitenkin useita haittoja, esimerkiksi pienriistan kohtalo…”
Nyt timppa muistaa väärin. Se myyrätuho oli 1991, jolloin kettujen tappo onnistuttiin nostamaan parissa vuodessa tasolta 20000/vuodessa tasolle 60000/vuodessa. Siinä myyrät pääsivät olemattomilta ketuilta karkuun. Kun petopaine on pitempään alhainen, myyrät osaavat vähentää lisääntymistään, mutta niitä onkin sitten kaikkialla, myös marginaalihabitaateissa. Tästä johtuvat nykyiset borrelia-, TBE- ja myyräkuumeräjähdykset.
Edellä a jalkanen linkitti tilanteen vuodelta 1988, jolloin oulun eteläpuoli oli vielä myyräsyklitön.
urbo: ”Nytpä on antoni tehnyt pikkutumuissaan melkosia tutkimuksia ja päätelmiä…”
Metsästäjä 1/2021 sivu 12: ”…Lisäksi Norjassa tehdään naalin siirtoistutuksia, joihin käytetään tarhattujen naalien jälkeläisiä…”
Siis turkistarhoilta siirretään näiden ruokinta-automaattien viereen velttoja, syötettyjä naalisikoja. Ei ole ihme, että menestys on jokseenkin olematonta. Tuo peli pitää viheltää poikki välittömästi ja lopettaa rahan syytäminen tuohon mielipuoliseen projektiin.
Sekä siperian että kanadan naalit kulkevat vuosittain lapinkin yli. Naali liikkuu vuoden aikana kevyesti alaskasta siperiaan ja takaisin. Ja pysähtyy sinne, missä on paljon syötävää. Se on kyllä jo laajemminkin tiedossa. Mutta nuo sikanaalit eivät liiku mihinkään. Se on noiden tuossa riittävän kalliissa ”projektissa” työskentelevien röyhkimysten tarkoitus ja tavoite (että rahahana eeuuhun pysyy auki ja vuolaana; jos sillä persumestarilla halla-aholla olisi vähäisintäkään aivotoimintaa, niin puuttuisi edes tuohon hulluuteen, ”mestarihan” paheksuu toistamiseen rahan turhaa sinne tänne lapiomista). Planeetan ehkä paras selviytyjä ei tarvitse mitään apua. Ja puu- ja pässinpäät antavat tuolle hulluudelle raikuvat ablodit. Tuolta kun tippuu, niin tekee kipeää. Ja tippuu ihan varmasti. Lähtölaskenta on alkanut.
