Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Metsätieteen aikakauskirja 2/2007/Tieteen tori:
”…Suurin osa hirven aiheuttamista taimituhoista syntyy talvilaidunalueilla. Syöntipaineen keskittyminen johtuu mm. siitä, että hirven talvilaidunalue on noin puolet kooltaan siitä mitä keskimääräinen kesälaidunalue. Kovien pakkasten ja syvän lumen aikaan hirvi suosii ravintonaan mäntyä, koska männynversot sulavat hyvin ja niiden ravintopitoisuus on suuri tilavuuspainoon nähden… …Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa korkea hirvikanta ohjaa puuvalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi. Hirvikannansäätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja pitkällä tähtäyksellä metsätalouden kannattavuutta, metsien monimuotoisuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista…”
Otsikon hyönteinen ei ole kirjanpainaja, vaan kuusenkirjanpainaja.
Meillä ei ole koskaan ollut metsätalousministeriä. Ainoastaan velttoja, typeriä ja saamattomia metsästystalousministereitä, joita holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat ovat vieneet ja vievät (erityisesti tätä nykyistä) kuin pässiä narusta.
mehtäukko, ensiharvennus luokkaa 100 kiintoa/ha, toinen samoin, kolmas oli 60 kiintoa. Toisen harvennuksen jälkeen (itse tein) oletin, että saa odottaa ainakin kymmenen vuotta seuraavaa, mutta kasvu yllätti. Kuljin sattumoisin luottomotokuskin kanssa niiden kuvioiden läpi, jolloin kuski sanoi, että nämä pitää harventaa heti.
Nämä kuviot olemme lannoittaneet kerran MNP ykkösellä viisi vuotta ennen ensiharvennusta. Jostakin käsittämättömästä syystä kasvu ei ole hiipunut. Oletan syyksi runsaisiin hakkuutähteisiin sitoutuneita ravinteita.
Timpalle: hirvet todennäköisin syy.
Lukijoiden kuvista löytyy kuva: mottikisa 2, josta paikasta näkyy olevan ensimmäinen ilmakuva vuodelta 1951, jolloin kisapaikka oli avointa pisteaidalla ympäröityä lehmänlaidunta. 50-luvulla sen laitumen halkaisi uusi niinsanottu yleinen tie, jolloin ko. laidun jäi itsestään metsittymään. Päätehakkautin kyseisen kohdan 2016. Itsestäänsyntynyt puusto (mäntyä, kuusta, rauduskoivua, muutama iso haapa) oli kooltaan luokkaa 2 kiintoa. Kasvupaikka on luokiteltu kuivahkoksi kankaaksi.
Tämän lannoitimme MNP ykkösellä neljä kertaa kuuden vuoden välein 600kg/ha.
Käsittämättömän heikkokasvuisia ovat Timpan maat noinkin etelässä.
Täällä sata kilometriä pohjoisempana olemme tehneet ensiharvennukset kuivahkon kankaan istutusmänniköihin 20-vuotiaana, toinen harvennus 25-vuotiaana ja kolmas noin 30-vuotiaana. Saanto luokkaa 260 kiintoa/ha. Lukijoiden kuvista löytyy kahdesta eri kuviosta tietoja. Niiden uudistaminen onnistui hyvin: juuri silloin oli juuri täällä poikkeuksellisen vähän hirviä. Ensiharvennukseen ryhdyttäessä pohjapinta-alat olivat yli 40. Astakin pyyhki noiden kuvioiden yli 2010 heinäkuun viimeisenä yönä jättäen jälkeensä vain yksittäisiä kaatoja.
Kannattaa ehkä tutustua kapinaliikkeen ohjelmaan. Siinä näkyy olevan kolme pääkohtaa.
Ensimmäinen: Hallituksen on julistettava Suomeen ilmasto- ja ympäristöhätätila ja ryhdyttävä säännölliseen kriisitiedotukseen.
Toinen (osa siitä): …aloitettava välittömästi laaja ekologinen jälleenrakennus…
Ensimmäinen tehtävä ekologisessa jälleenrakennuksessa on saattaa sorkkaeläinkanta ekologisesti kestävälle tasolle: hirvikanta enintään kymmenesosaan nykyisestä, valkohäntäpeurat ja porot kokonaan pois.
Näin avautuu mahdollisuus kaksinkertaistaa (helposti) puuntuotanto.
Tuo porukka toimii juuri meidän (vastuulliset puuntuottajat) asiallamme.
mehtäukko:
Mistä tynnyristä resu heräsi?
Ollut todennäköisesti myyriä pyytämässä mekongin suistossa.
Kyllä visakallo esitteli muutama vuosi sitten omiksi sanomiaan metsiä. Ei kukaan tullut muuta todistamaan. Oli sellainenkin keskenkasvuinen kuusikko, jossa arvioin olevan luokkaa 700 kiintoa/ha.
reservuaari:
myyrä, josta punkit saavat muunmussa borrelian levitettäväkseen.
indeksi:
tässä yhteydessä kettujen lumijälki-indeksi, joka osoittaa kettujen määrän puolittuneen samaan aikaan, kun borrelia on kymmenkertaistunut.
Tuo kettujen lumijälki-indeksin puolittuminen on seurausta ankarasta kettujen tappamisesta (vielä 80-luvulla luokkaa 20000 vuodessa, nyt jo pidemmän aikaa luokkaa 60000 vuodessa).
