Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Timpalle: hirvet todennäköisin syy.
Lukijoiden kuvista löytyy kuva: mottikisa 2, josta paikasta näkyy olevan ensimmäinen ilmakuva vuodelta 1951, jolloin kisapaikka oli avointa pisteaidalla ympäröityä lehmänlaidunta. 50-luvulla sen laitumen halkaisi uusi niinsanottu yleinen tie, jolloin ko. laidun jäi itsestään metsittymään. Päätehakkautin kyseisen kohdan 2016. Itsestäänsyntynyt puusto (mäntyä, kuusta, rauduskoivua, muutama iso haapa) oli kooltaan luokkaa 2 kiintoa. Kasvupaikka on luokiteltu kuivahkoksi kankaaksi.
Tämän lannoitimme MNP ykkösellä neljä kertaa kuuden vuoden välein 600kg/ha.
Käsittämättömän heikkokasvuisia ovat Timpan maat noinkin etelässä.
Täällä sata kilometriä pohjoisempana olemme tehneet ensiharvennukset kuivahkon kankaan istutusmänniköihin 20-vuotiaana, toinen harvennus 25-vuotiaana ja kolmas noin 30-vuotiaana. Saanto luokkaa 260 kiintoa/ha. Lukijoiden kuvista löytyy kahdesta eri kuviosta tietoja. Niiden uudistaminen onnistui hyvin: juuri silloin oli juuri täällä poikkeuksellisen vähän hirviä. Ensiharvennukseen ryhdyttäessä pohjapinta-alat olivat yli 40. Astakin pyyhki noiden kuvioiden yli 2010 heinäkuun viimeisenä yönä jättäen jälkeensä vain yksittäisiä kaatoja.
Kannattaa ehkä tutustua kapinaliikkeen ohjelmaan. Siinä näkyy olevan kolme pääkohtaa.
Ensimmäinen: Hallituksen on julistettava Suomeen ilmasto- ja ympäristöhätätila ja ryhdyttävä säännölliseen kriisitiedotukseen.
Toinen (osa siitä): …aloitettava välittömästi laaja ekologinen jälleenrakennus…
Ensimmäinen tehtävä ekologisessa jälleenrakennuksessa on saattaa sorkkaeläinkanta ekologisesti kestävälle tasolle: hirvikanta enintään kymmenesosaan nykyisestä, valkohäntäpeurat ja porot kokonaan pois.
Näin avautuu mahdollisuus kaksinkertaistaa (helposti) puuntuotanto.
Tuo porukka toimii juuri meidän (vastuulliset puuntuottajat) asiallamme.
mehtäukko:
Mistä tynnyristä resu heräsi?
Ollut todennäköisesti myyriä pyytämässä mekongin suistossa.
Kyllä visakallo esitteli muutama vuosi sitten omiksi sanomiaan metsiä. Ei kukaan tullut muuta todistamaan. Oli sellainenkin keskenkasvuinen kuusikko, jossa arvioin olevan luokkaa 700 kiintoa/ha.
reservuaari:
myyrä, josta punkit saavat muunmussa borrelian levitettäväkseen.
indeksi:
tässä yhteydessä kettujen lumijälki-indeksi, joka osoittaa kettujen määrän puolittuneen samaan aikaan, kun borrelia on kymmenkertaistunut.
Tuo kettujen lumijälki-indeksin puolittuminen on seurausta ankarasta kettujen tappamisesta (vielä 80-luvulla luokkaa 20000 vuodessa, nyt jo pidemmän aikaa luokkaa 60000 vuodessa).
Meiltä ei ole myyty MHY:n valtakirjalla neljännesvuosisataan yhtään leimikkoa. Silloin kun MHY:n palvelua käytettiin, niin siihen kuului myös kontrolli. Muuten kyllä käytetään palveluitaan tarvittaessa. Avointa valtakirjaa ei puunostajalle kannata antaa (tarkoittaa vailla tiukkaa kontrollia).
Pari vuotta sitten oli samassa keskusteluringissä yksi täkäläisistä suurimmista puuntuottajista (yli 1000 hehtaaria) ja poikamme MTK:sta (mikko tiirola). Keskustelimme juuri tuosta välistävedosta. Tämä suurpuuntuottaja sanoi käyvänsä joka päivä kontrolloimassa hakkuuta. Siitä voi jotain päätellä (joka kykenee).
